Kari Heiskanen luotsaa Erittäin salainen -sarjaa: ”On tuotava julki, mitä KGB touhusi Suomessa ja mitä sen seuraajat touhuavat tälläkin hetkellä”
”Vakoilu on absurdia”, sanoo Kari Heiskanen, joka on ensi kertaa faktasarjan keulakuvana. Näyttelijä ruskeassa poplarissaan on Erittäin salainen -sarjan sielu.
”Neuvostoliiton Suomessa keräämä tieto oli suurelta osin triviaalia, siksi se näyttäytyy absurdina”, sanoo Kari Heiskanen.
Erittäin salainen – Vakoilua Suomessa on Kari Heiskasen, 68, isännöimä sarja. Tuottaja Intervisio tunnetaan Jari Tervon vetämistä lähihistoriasarjoista.
10-osainen Erittäin salainen esittelee kylmän sodan vakoojatapauksia. Niiden koukkuun on jäänyt Heiskanenkin, johon Intervision pääjehu Antti Seppänen ymmärsi ottaa kontaktia Heiskasen näytelmien tähden. Tämä on luonut yhden näytelmän noottikriisistä ja toisen sodanjälkeisestä valvontakomissiosta Hotelli Tornissa, molemmat teokset Helsingin Kaupunginteatteriin.
Kari Heiskanen on vakavasti innostunut
”On yhtä ja toista, minkä sanominen ääneen kannattaa. On tuotava julki, mitä KGB touhusi täällä ja mitä sen seuraajat touhuavat tälläkin hetkellä”, Kari Heiskanen sanoo.
”Vakoilu on ennen kaikkea absurdia. Tiedustelutieto, mitä Neuvostoliitto halusi kerätä, oli hyvin suurelta osalta toissijaista.”
Historioitsijoiden haastatteleminen säväytti Heiskasta niin vahvasti, että hän on kirjoittamassa näytelmää eräästä sarjan perkaamasta kohtalosta.
Nostetaan esimerkki dokkarisarjan sisällöstä. Avausjaksossa Neuvostoliittolaiset virittävät ”hunaja-ansan” Kemirassa 1970-luvulla työskennelleelle Eila Helinille. Houkutteleva tuttavuus Boris Stalnov sai Helinin kuskaamaan kotiinsa läntistä teknologiatietoa räjähdysaineista kasvimyrkkyihin. Eräänä päivänä Boris ilmoitti, että lempi loppuu, mutta tilalle astuu uusi mies Sergei.
Paljastuminen Suojelupoliisille oli yhtä omalaatuinen, elokuvallinen käänne. René Nyberg asui Espoon Soukassa Helinin naapurirapussa, eikä äimistyksellä ollut rajaa hänen nähdessään tunnetun Tehtaankadun miehen Sergei Sidorovin kömpivän talosta.
Itädiplomaatti Nybergin osuus Kemira-juttuun kuuluu sarjan uutisiin.
Tiedustelija Kari H.
Alkuteksti kutsuu Kari Heiskasta ”tiedustelijaksi”. Sarjassa on mukana Suojelupoliisin ex-johtaja Seppo Tiitinen, mutta nyky-Supo järjesti kommentaattoriksi myös entisen kenttäagentin. Hänet on kuvattu varjossa ja anonyyminä. Miehen aidossa vakoojaslangissa vakooja on ”tiekkari”.
”En minäkään tiedä hänen nimeään”, kertoo dokumenttisarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Antti Seppänen, 58.
Suomi oli kylmässä sodassa vakoilukeskittymä, myös CIA:lle. Seppäsellä on värikäs vertaus Neuvostoliiton kokoamista tietomassoista.
”Rajajaksossa kerromme kysymyksistä tyyliin, ketkä teijän kylällä on kokoomuslaisia. No, se on se Hannukainen vissiin kyllä. Ja on kerätty tietoa, kuinka paljon jollakulla on lehmiä. Siperiassa tai Moskovassa täytyy olla kymmenien kilometrien mittaisia halleja, joissa on mappi mapin vieressä. Koska kaikki tämä on laitettu ylös ja todennäköisesti mitään ei ole hävitetty pois”, Seppänen hersyttää.
Hän sanoo vaikuttamisen kulkevan sarjassa vakoilun rinnalla. Sitä on ”laillisesta pikimustaan”.
”Vakoiluhistorian kiinnostavin asia on tietty epämääräisyys ja liukuvuus.”
Jos kylmä sota paleltaakin, niin Kari Heiskasen sanat Intervisio-tuotantoyhtiötä kohtaan ovat lämpöiset.
”Heillä on hyvin tehokas ja kerkeä temperamentti.”
Erittäin salainen – Vakoilua Suomessa, maanantai 5.2. klo 19.30, tv1