Elokuva-arvio: Vaaleaverikön rakkaus on Milos Formanin ohjaama draamakomedia, yksi tshekkielokuvan 1960-luvun avainteoksista
Vaaleaverikön rakkaus kertoo Andulasta, joka ihastuu tanssiaisissa pianistiin. Romanssista ei kuitenkaan tule mitään.
Vladimír Pucholtin ja Hana Brejchován tähdittämä draamakomedia oli aikanaan parhaan kansainvälisen elokuvan Oscar-ehdokas.
Tshekkoslovakialaisen elokuvan uusi aalto alkoi 1960-luvulla aikana, jolloin maassa puhalsivat hetken aikaa hieman vapaammat tuulet. Aika päättyi Varsovan liiton tankkien vyöryessä maahan 1968.
Sitä ennen muun muassa sellaiset ohjaajat kuin Milos Forman, Ivan Passer, Vera Chytilova ja Jiri Menzel ehtivät viedä tshekkielokuvan maailmankartalle. Formanin Vaaleaverikön rakkaus (Lásky jedné plavovlásky, 1965) on yksi 1960-luvun tshekkielokuvan avainteoksista.
Vastapainona sosialistisen realismin vakavuudelle ja jäykkyydelle Forman kuvasi myötätuntoisesti ja hieman absurdilla huumorilla pikkukaupungin kenkätehtaan tyttöjä ja kaupunginisien heidän sulhasikseen kaupunkiin hommaamia sotilaita.
Päähenkilö Andula ihastuu tanssiaisissa orkesterin pianistiin ja alkaa elätellä toiveita oikeasta romanssista. Siitä ei kuitenkaan tule mitään, ja Andulalle jäävät lopulta vain työkavereille kerrottavat valheet ihanasta suhteesta.
Formanin lempeä, pieniä piikkejä kommunistihallinnon töppäyksiä vastaan heittelevä elokuva on toki aikansa tuote, mutta yhä jollain tapaa raikas ja rehellinen. Suurimmat menestyksensä 2018 kuollut Forman sai sitten myöhemmin kansainvälisillä elokuva-areenoilla.
✪✪✪✪
Vaaleaverikön rakkaus, lauantai 15.6. klo 21.10, Teema & Fem