Musiikki yhdistää yhä Hietasen veljekset – Anne Pohtamon tiivis poikatrio Jesse, Joni ja Jimi: ”Veljiäni tarvitsen aina”
Anne Pohtamon ja Arto Hietasen kaksi vanhinta poikaa, Jesse ja Joni, hitsautuivat yhteen jo lapsuudessa. Vankka side myös nuorimpaan, Jimiin, rakentui urheilun ja musiikin parissa.
Anne Pohtamon isä soitti aikanaan orkesterissa kitaraa, joka on nyt veljesten käytössä. ”Kitara annettiin Jesselle, mutta sovimme, että se on yhteinen”, kertoo Jimi (oik.).
Jesse Hietanen syntyi joulukuussa 1981 ja Joni vajaa kolme vuotta myöhemmin elokuussa 1984. He hitsautuivat läheisiksi jo lapsuusvuosina. Lokakuussa 1994 syntynyt Jimi on ollut aina rakas, mutta aluksi rasittavakin pikkuveli.
Jesse: Kasvoin Jonin kanssa ja teimme pieninä kaiken yhdessä. Jimi oli vasta 3-vuotias, kun aloitin mallintyöt. Asuin Milanossa ja Pariisissa. Muistan hyvin, kuinka Suomessa käydessäni Jimi näytti aina kasvaneen valtavasti.
Joni: Jossain vaiheessa Jimi sapettikin. Hän kanteli vanhemmille kaikesta, kuten siitä, että nipistin häntä poskesta.
Jesse: Harrastimme kaikki urheilua, pääasiassa jalkapalloa ja jääkiekkoa.
Hietasen rämäpäät ja rakkaus musiikkiin
Joni: Minä olin rämäpää. Kädet ja jalat menivät poikki monta kertaa. Kesäpaikassamme Rengossa yritin hypätä leikkimökin katolta, mutta kompastuin reunalistaan. Tipuin pää edellä alas ja kanto lävisti leuan.
Toisen kerran jääkiekkoleirillä laskin kaverin skeittilaudalla jyrkkää mäkeä 40 kilometriä tunnissa ja syöksyin ilmalennon jälkeen naama edellä asfalttiin.
Jesse: Minulta irtosi korva sählymatsissa. Olen yhä onnettomuusaltis, sillä syöksyn aina täysillä tilanteisiin enkä omaa itsesuojeluvaistoa. Jimi on meistä harkitsevin.
Jimi: Olen selvinnyt vähällä eikä yksikään luu ole murtunut. Rengossa tipuin kerran navetan vintillä rakentamani ansan läpi betoniseen heinän syöttökaukaloon. Hampaat tulivat huulesta läpi.
Jimi: Aloimme löytää yhteisiä kiinnostuksen kohteita, kun olin 13-vuotias ja Jesse palasi Suomeen. Aloin käydä hänen luonaan ja vietimme iltoja elokuvia katsoen.
Joni: Jossain vaiheessa perustimme Jessen ja yhteisten kavereidemme kanssa jalkapallojoukkueen. Se sai nimekseen Guns and Roses -bändin biisin mukaan Rocket Queens. Pelasimme harrastesarjassa monta vuotta.
Jimi: Aikanaan liityin mukaan. Joukkueen järjestämälle risteilylle en päässyt yksin, vaan isä lähti valvojaksi.
Jesse: Sen risteilyn aikana välillemme syntyi vahva side. Jimi oli tehnyt ensimmäisiä omia biisejä ja juttelimme paljon musiikista. Minusta tuntui, että hän sai sillä reissulla merkittävästi itseluottamusta.
Veljestrio 20 vuotta sitten; Joni ja Jesse, hänen harteilla Jimi. © Hietasten kotialbumi
Anne Pohtamon poikina nuoruus julkisuudessa
Kun äiti on Miss Universumiksi kruunattu Anne Pohtamo ja isä mallina esiintynyt, sittemmin menestyvänä yrittäjänä tunnettu Arto Hietanen, lapset eivät voi välttyä julkisuudelta.
Jesse: Kun olimme nuoria, Jonia ja minua seurattiin, mutta toki sen aiheuttivat omat toilailummekin. Ne kuuluivat nuoruuteen, mutta äidin puolesta silloin harmitti. Hän joutui kärsimään eniten.
Joni: Olimme Jessen kanssa kauhukakaroita. Enää meistä ei olla kiinnostuneita samalla tavalla. Siihen tietysti vaikuttaa se, että olemme rauhoittuneet ja elämme perhe-elämää. Enää emme hölmöile baareissa.
Jimi: Vanhempien julkisuus ei ole vaikuttanut minuun kuten veljiini. 20-vuotissynttäreilläni tajusin, etten nauti alkoholista tai humalan tunteesta, joten en ole alkoholia sen jälkeen juonut.
Jesse: Tunnetuista vanhemmista on etua silloin, jos haluaa olla julkisuudessa jonkin asian vuoksi.
Joni: Tietysti hyödynnän sukunimeni, jos sen avulla on mahdollisuus saada kuulijoita musiikilleni. Sen jälkeenhän jokainen päättää itse, pitääkö siitä tai ei.
Jesse, 38, Jonista: Epäitsekäs säheltäjä. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Yhteinen sävel
Hietasilla on soinut musiikki aina, sillä se on Arto Hietasen intohimo. Hänellä on tälläkin hetkellä yli 20 000 cd-levyn kokoelma.
Päätoimisesti musiikkialalla toimii Jimi, joka on valmistunut musiikkiteknologiksi Pop & Jazz Konservatoriosta ja jatkaa opiskelua Metropolialla Musiikin tekeminen ja tuottaminen -linjalla. Hän myös säveltää ja soittaa useissa bändeissä, sekä tuottaa ja miksaa musiikkia itselleen ja muille artisteille.
Elokuvaohjaajaksi opiskellut Jesse johtaa omaa audiovisuaalista tuotantoyhtiötä sekä tekee musiikkivideoita kansainvälisesti. Hänellä on vaimonsa Johannan, Indica-bändin laulusolistina tunnetun Jonsun ja Jimin kanssa jazzahtavaa indierockia soittava Vox Populi -yhtye.
Alun perin liikunnanohjaajaksi valmistunut Joni säveltää ja soittaa Joni Koutuaniemen kanssa perustamassaan We Exist -bändissä. Siltä ilmestyi juuri musiikkivideo Animal, jonka tekemiseen myös Jesse ja Jimi osallistuivat.
Jimi: Isän työhuoneessa saattoi soida musiikki läpi yön, vaikkei hän välttämättä ollut edes paikalla. Kuuntelin siis musiikkia nukkuessakin.
Jesse: Ystäväni Kim Herold alkoi soittaa kitaraa ja hänen myötään innostuin siitä itsekin hieman ennen kuin muutin opiskelemaan Lontooseen vuonna 2002. Lontoossa tutustuin moniin artisteihin ja musiikin erilaisiin tyylilajeihin.
Joni: Vietin paljon aikaa Jessen ja Kimin kanssa. He innoittivat musiikin pariin, ja rupesin heti myös tekemään omia biisejä.
Joni, 36, Jimistä: Kiltti, fiksu ja helppo. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Veljekset samassa bändissä tovin
Jesse: Muistan, kun Joni esitti ensimmäisen biisinsä. Se ei ollut ihmeellinen, mutta aikamoinen kultakurkku hän on ollut aina. Hän on laulajana meistä suurin luonnonlahjakkuus. Hänen biisinsä kuulostivat sen vuoksi heti valmiilta, vaikka sanoituksissa olikin hiomista. Olen esiintynyt meistä eniten, mutta yhä jännitän. Joni sen sijaan ei jäädy, vaikka unohtaisi laulunsa sanat.
Jimi: Taisin olla 12-vuotias, kun Jesse antoi ensimmäisen kerran kitaran käteeni. Kolmestaan järjestimme myös iltoja, jolloin soitimme toisillemme uusia kappalelöytöjä. Jessen musiikkimaku on vaikuttanut paljon, esimerkiksi hänen esittelemänsä indiebändit The Strokes ja Kings of Leon iskivät minuun kovaa.
Jesse: Jossain vaiheessa yritimme kaikki kolme jopa soittaa samassa bändissä, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Meillä on Jonin kanssa aivan erilainen musiikkimaku. Pidän Jonin musiikista, mutta se on erityyppistä kuin mitä itse haluan tehdä.
Olen aina nauttinut valtavirrasta poikkeavasta ja taiteellisesta enemmän kuin kaupallisesta musiikista. Jimin kanssa myös viilaamme yksityiskohtia vaikka loputtomiin ja Joni hermostuu siihen, koska haluaa julkaistakin jotain.
Jimi, 26, Jessestä: Tukipuu kaikessa. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Jimi: Muistan vain yhden kerran, jolloin Jesse ja Joni ottivat tosissaan yhteen ja se oli yhteisen bändin aikana. Oma roolini oli toimia heidän sovittelijanaan.
Joni: Omia kappaleita on ainakin neljän levyn verran. Yhteistyö tuottajien kanssa kuitenkin takkusi, joten levyttäminen jäi ja lähdin opiskelemaan toista intohimoani liikuntaa. Jonkin aikaa teinkin töitä sillä alalla. We Exist -bändin myötä alkoi yhteistyö Jimin kanssa ja se on ollut helppoa. Hän tuntee minut ja tietää, mitä haluan. Tavoitteeni on jonain päivänä elättää itseni musiikilla.
Jesse: Vanhempamme ovat olleet aina superkannustavia ja rohkaisseet tekemään sitä, mikä meitä kiinnostaa. Se on luonut pohjan terveelle itseluottamukselle.
Joni: Äidin mielestä olisin halutessani päässyt vaikka ammattijääkiekkoilijaksi NHL-joukkueeseen tai voittanut Amerikan Talent -kisan.
Aikuisten kesken
Jesse ja Joni ovat naimisissa, Jimi kihloissa. Jessellä on 1- ja 5-vuotiaat pojat. Veljekset tapaavat toisiaan usein, mutta myös perheittäin keskimäärin kerran kuukaudessa.
Jesse: Pystyn puhumaan mistä tahansa kaikille perheeni jäsenille. Veljiäni tarvitsen aina. Minulle tärkeintä on se, että he ovat olemassa.
”Jesse haluaa selvittää ja ratkaista ongelmat toisten puolesta. Tarkoitus on hyvä, mutta lopputulos ei aina.” – Joni Hietanen
Jimi: En kovin paljon vuodata asioitani, mutta Jesse on ollut minulle aina tukipuu. Varsinkin teininä pystyin puhumaan hänelle asioista, joista en halunnut keskustella vanhempien kanssa.
Joni: Minä pidän kaiken sisälläni. Jesse yrittää aina auttaa, joskus liikaakin. Jos minulla on parisuhteessa ongelma, hän saattaa soittaa omin päin vaimolleni. Hän haluaa selvittää ja ratkaista ongelmat toisten puolesta. Tarkoitus on hyvä, mutta lopputulos ei aina.
Jesse: Minulla on vahva auttamisvietti. Äidillä on samanlainen. Joni puolestaan jakaa kaiken omansa ehdoitta perheenjäsenille. Hän voi vaikka tarjota lounaan kaikille viimeisillä rahoillaan.
Joni on epäitsekäs, mutta hänellä on kääntöpuolensa. Hän on säheltäjä eikä sen vuoksi osaa ottaa muita huomioon lainkaan joissain asioissa. Joni voi lainata omin päin työkalujani eikä koskaan palauta niitä tai tuo takaisin rikkinäisenä.
Veljestrio nyt. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Joni: Jimi on meistä kiltein ja rauhallisin. Hän on fiksu eikä törttöile. Hän on helppo ihminen.
Jesse: Isän yrityksellä oli aikanaan mökki Levillä. Olimme siellä lomalla joka talvi ja jatkoimme yhteisiä lomia puolisoiden kanssa.
Jimi: Jokaisella pariskunnalla oli vuorollaan vastuu ruoanlaitosta. Jonin bravuureihin kuuluu ranskalainen ruoka, Jesse tekee aasialaisia makumaailmoja ja minä Tikka Masalaa.
Joni: Lomilta on niin hauskoja muistoja, että haluamme kokea sen vielä ainakin kerran. Lähdemme Leville perheiden kanssa tammikuussa ja varasimme matkan myös vanhemmille. He viettivät juuri 40-vuotishääpäiväänsä ja se on lahjamme heille.