Bakteeriopin professori Pentti Huovinen: ”En mene pandemian jyllätessä suin surminkaan yleiseen vessaan ilman maskia”
Bakteeriopin professorin Pentti Huovisen mukaan korona opetti paljon tartunnoilta suojautumisesta. Nähtäväksi kuitenkin jää, kauanko oppi pysyy muistissa.
Kun menemme ravintolaan pitämään hauskaa, harva kiinnittää vessassa huomiota avonaiseen pytyn kanteen tai miettineeksi ilmassa leijuvia pisaroita. Bakteeriopin professori Pentti Huovisesen mukaan niitäkin tulisi ajatella.
Kun bakteeriopin professori Pentti Huovinen katsoo itsenäisyyspäivänä telkkarista Linnan juhlia, hän ei voi olla miettimättä, mitä kaikkea presidenttiparin käsistä löytyy.
Hän on joskus puolitosissaan haaveillut, että saisi ottaa presidentin ja vieraiden käsistä näytteitä kesken kättelymaratonin. Se raottaisi, miten pöpöt tarttuvat. Sekin kiinnostaa, kuinka moni juhlien jälkeen sairastuu.
Bakteereista ja viruksista ei saa lomaa edes lomalla.
”Koko ajan tulee mieleen uutta tutkittavaa. Enää kaikkeen ei kuitenkaan ehdi tarttua itse”, 64-vuotias Pentti Huovinen pohtii.
Jäähyväiset kättelylle?
Pentti Huovinen tunnetaan paitsi kansainvälisesti palkittuna mikrobiologian tutkijana, myös tietokirjailijana, joka kirjoittaa mikrobien maailmasta kiehtovasti ja kansantajuisesti.
Uusimmassa kirjassaan Parantavat bakteerit (WSOY) Huovinen kertoo, kuinka bakteerit ylläpitävät ihmisen terveyttä. Bakteereista on syntynyt myös tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut lastenkirja Heippa – täällä bakteeri! (WSOY).
Viime vuosina Pentti Huovinen on ollut esillä myös kättelyn vastustajana, sillä iso osa pöpöistä vaihtaa omistajaa käsien kautta. Fist pump, jossa nyrkit koskettavat, olisi Huovisen mielestä terveellisempi tapa sanoa terve.
”On aivan loogista ja tieteellistä näyttöäkin on, että näin mikrobeja tarttuu vähemmän.”
Kättelyllä on kuitenkin muitakin merkityksiä kuin lääketieteellinen. Siksi hän ei ole mielipiteessään ehdoton.
”Jos presidentit Biden ja Putin eivät tavatessaan kättelisi, millaisen signaalin se antaisi?”
Viime vuonna Linnan juhlat peruttiin koronan takia. Huovinen toivoo, että jos tilanne suinkin sallii, juhlat voitaisiin tulevaisuudessa järjestää, kättelyineen päivineen.
”Juhlilla on sosiaalinen merkitys kaikille suomalaisille, ei vain vieraille. Jos Linnan juhlat joskus palaavat entiseen muotoonsa, niiden toteuttaminen antaa signaalin, että mikrobien kanssa on opittu elämään.”
Ilmanvaihto tärkeää
Kun ihmiset koronan tultua alkoivat pitää etäisyyttä ja pestä käsiään, kaikenlaiset infektiot vähenivät dramaattisesti.
Sairaaloissa tehdyistä tutkimuksista tiedetään, että kädet ovat infektioiden tärkein tartuntareitti. Pyyhkäistään nenää sormella, josta toinen nappaa sen omiin sormiinsa ja vie nenäänsä.
Tarttumismekanismit ovat kuitenkin monimutkaisia, eikä kaikkea vielä tiedetä. Pandemia opetti meille lisää pisaroista.
”Kun puhumme, joka sekunti tulee suusta ulos tuhansia erikokoisia pisaroita. Jos laulamme tai huudamme, pisarat lentävät vieläkin kauemmas.”
Pisaravälitteinen altistuminen on koronassa, mutta monissa muissakin taudeissa, kaikkein salakavalin. Kun talvella sisäilma on kuivaa, pisarat kuivuvat pieniksi aerosolihiukkasiksi, jotka jäävät leijailemaan ilmaan.
Jos sisätiloissa ilmanvaihto on heikkoa, hengitysilma voi olla sakeanaan viruksia.
”Olisi olennaista saada viruksia sisältävät pisarat pois hengitysilmasta jollain muullakin tavalla kuin vain pitämällä maskeja.”
Pentti Huovinen kertoo eräästä amerikkalaisesta tutkijasta, joka kulki koronan vuoksi ilmanvirtausmittari kädessään ja valitsi esimerkiksi ravintolapöydäksi sen, johon virtaukset eivät osu muista ihmisistä.
”Olen itsekin alkanut kiinnittää huomiota ilman liikkeisiin. Odotan, että alkaisimme pitää kunnollista ilmanvaihtoa itsestäänselvyytenä, kuten viemäröintiä ja vesijohtoa aikoinaan. Luulen kuitenkin, ettei Suomessa tällä hetkellä riittävästi välitetä näistä asioista.”
Huovinen haluaisi, että ilmanvaihdon merkitys tautien leviämisessä selvitettäisiin ja laadittaisiin sen perusteella rakennusmääräyksiä.
Nyt trendinä on energian säästäminen sisäilmaa kierrättämällä. Tämä voi Huovisen mukaan olla huono juttu.
”Kun koronapandemian alkuvaiheissa hollantilaisessa palvelutalossa yhteen huoneeseen vaihdettiin energiaa säästävä, sisäilmaa kierrättävä ilmanvaihto, ja muissa systeemi säilytettiin ennallaan, vain uuden ilmanvaihdon huoneessa koronavirus levisi. Samanlaisia raportteja on saatu bussien sisäilman kierrätyksestä.”
Yleiset vessat ovat viruslinkoja
Kun menemme ravintolaan pitämään hauskaa, harva kiinnittää vessassa huomiota avonaiseen pytyn kanteen tai miettineeksi ilmassa leijuvia pisaroita.
Pentti Huovisen mielestä kannattaisi.
Koronavirus, kuten myös noro- ja jotkut flunssavirukset, kulkeutuvat ulosteen mukana viemäriin. Ja kun virusta kantava ihminen vetää vessan kannen ollessa auki, vesisuihku ampuu viruksia sisältävän pisarapilven hengitysilmaan. Pienessä kopissa viruksen nappaa herkästi itselleen.
”Tämän vuoksi en mene pandemian jyllätessä suin surminkaan yleiseen vessaan ilman kunnollista maskia.”
Tiedetään, että korona, influenssa ja muun muassa vatsatautia aiheuttava norovirus leviävät ilman välityksellä, mutta vielä on epäselvää, tekevätkö niin myös muut virukset tai ulosteperäiset bakteerit, kuten virtsatieinfektioita ja joskus verenmyrkytystäkin aiheuttavat kolibakteerit.
”Korona on herättänyt epäilyksiä siihen suuntaan, mutta vakuuttava näyttö puuttuu.”
Influenssa iskee rajusti
Yhteiskunta muuttuu, tiede kehittyy ja opimme koko ajan lisää siitä, miten voimme ehkäistä tauteja.
Lääkärinä Pentti Huovinen on erityisen iloinen siitä, että tietoisuus tautien tarttumisesta on kasvanut korona-aikana.
”Samaa ei olisi saavutettu minkäänlaisella kampanjalla.”
Huolestuttavaa Huovisen mielestä on kuitenkin se, että vaikka korona on avannut silmämme, se ei välttämättä vaikuta asenteisiin ja muuta käytöstä kauaskantoisesti.
Hän toivoisi, että huomioisimme toisemme vastakin, emmekä treffaisi nokat vuotavina.
”Mutta kun ihmiset on rokotettu ja elämä vapautuu, into torjua tauteja ja uutta pandemiaa varmasti laantuu. Kuljemme taas nenäliinat käsissä. Etätyön myötä flunssat voivat kuitenkin pysyvästi vähentyä.”
Ensi talveksi odotetaan hankalaa influenssaepidemiaa. Normaalisti moni heistäkin, jotka eivät ole influenssaan sairastuneet, ovat kuitenkin saaneet virustartunnan ja sen kautta immuunivasteen. Toistemme välttely on johtanut siihen, ettei tuota vastetta ole päässyt syntymään.
Siksi influenssarokote ja käsihygienia ovat tulevana talvena ensiarvoisen tärkeitä.
”Nämä voivat säästää myös antibiooteilta.”
Hiljainen pandemia
Pentti Huovisesta tuli mikrobiologian tutkija sattumalta. Toisena lukuvuotena lääkiksessä hän näki luennolla kuvan, jossa näytettiin, miten antibiootit tehoavat bakteereihin ja kerrottiin niiden tehon heikentymisestä.
”Jokin päässä naksahti.”
Sittemmin hän väitteli tohtoriksi samasta aiheesta, antibioottiresistenssistä. Tänä vuonna yli 700 000 ihmistä kuolee maailmassa siihen, etteivät antibiootit tepsi yleisiin sairauksiin.
On arvioitu, että 30 vuoden päästä vastaava määrä on vuosittain 10 miljoonaa – paljon enemmän, kuin mitä korona on virallisten lukujen valossa tappanut tähän mennessä.
”Antibioottiresistenssiä ei suotta kutsuta hiljaiseksi pandemiaksi.”
Antibiootit ovat yksi ihmiskunnan tärkeimmistä keksinnöistä, mutta niiden laaja, mutta myös tarkoituksenmukainen käyttö on synnyttänyt niille vastustuskykyisiä bakteereita.
Suomessakin antibiootteja käytetään edelleen turhaan.
”Lääkäreiden tehtävä on osaltaan miellyttää potilasta. Olen varmaan itsekin tehnyt niin. Olisi kehitettävä pikatesti, joka kertoisi lääkärille heti, tarvitaanko antibioottia vai ei.”
Koronapandemia on onneksi vauhdittanut pikadiagnostiikan kehitystä.
”Toivottavasti etenemme tässäkin asiassa kohti läpimurtoa.”
Luonto rikastuttaa mikrobistoa
Viimeisten kymmenen vuoden aikana mikrobien maailma on avautunut meille ennennäkemättömällä tavalla. Tiedämme nyt, että suussa, iholla ja suolistossa majailevat pikkuruiset eliöt vaikuttavat dramaattisesti terveyteemme, jopa mielialaamme.
Antibiootit ovat ongelmallisia senkin vuoksi, että kuuri tappaa aina samalla myös suolistomme tuiki tärkeitä, immuunipuolustusta parantavia mikrobeja.
Niitä on esimerkiksi kasviksissa ja metsässä, mutta tarkkaa mekanismia siitä, kuinka niitä suolistoomme saamme, ei vielä tiedetä.
”Pandemiasta on ollut se hyöty, että ihmiset ovat menneet luontoon. Metsässä ilmassa leijuu valtava määrä erityyppisiä mikrobeja. Annoksen saadakseen voi riittää, että hengittää syvään.”
Kun farmakologian luennolla 1978 käsiteltiin antibioottiresistenssiä, nuoren lääkäriopiskelijan päässä naksahti.
”On oikeastaan aika traagista ajatella, kuinka paljon tällaiset sattumat, hetket ja tunteet vaikuttavat ihmisen elämään. Niillä on suurempi merkitys kuin ehkä ymmärrämmekään”, Pentti Huovinen sanoo nyt.