Asiakkaat etsivät sähköyhtiö Helenin asiakaspalvelupistettä turhaan – Sähkötalostakaan ei enää saa palvelua eikä uusia palvelupisteitä aiota avata

Helsingissä erityisesti ikäihmiset etsivät Seuran tietojen mukaan perinteisestä Sähkötalosta sähköyhtiö Helenin asiakaspalvelupistettä päivittäin. Se on kuitenkin ollut suljettuna jo muutaman vuoden, eikä Helenin mukaan aukea enää ikinä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Sähkötalo avautui Helsingin kaupungin sähkölaitoksen käyttöön vuonna 1973.

Helsingissä erityisesti ikäihmiset etsivät Seuran tietojen mukaan perinteisestä Sähkötalosta sähköyhtiö Helenin asiakaspalvelupistettä päivittäin. Se on kuitenkin ollut suljettuna jo muutaman vuoden, eikä Helenin mukaan aukea enää ikinä.
Teksti:
Jukka Hiiro

Sähköyhtiö Helen ohjaa asiakkaat hoitamaan sähkösopimuksiinsa liittyvät asiat joko soittamalla tai digipalveluina.

”Kampin asiakaspalvelupiste suljettiin ensin tilapäisesti koronan aikana maaliskuussa 2020. Kuten moni muukin toimija eri aloilla, olemme nyt pysyvästi siirtyneet palvelemaan asiakkaita digitaalisissa kanavissa ja puhelimitse”, Helenin myynti- ja asiakaspalvelusta vastaava johtaja Anu-Elina Hintsa vastaa Seuralle sähköpostitse.

Pysyvästi suljettu

Anu-Elina Hintsan mukaan Kampin pääkonttorin perinteinen asiakaspalvelupiste on suljettu pysyvästi, eikä Helenillä ole asiakaspalvelupisteitä missään muuallakaan. Sellaisia ei olla myöskään avaamassa.

Sähkömarkkinoiden myllerryksestä hämmentyneiden asiakkaiden ainoaksi vaihtoehdoksi jää siis jo mainitut soitto tai digipalveluiden käyttö, mikä käytännössä tarkoittaa asioiden hoitamista internetissä.

Tällä hetkellä soittaminenkin on hankalaa, mikä tunnustetaan Helenilläkin.

”Valitettavasti asiakaspalvelumme on tällä hetkellä erittäin ruuhkautunut. Tilanne on muuttunut nopeasti ja muuttuu koko ajan. Ihmisillä on paljon kysymyksiä ja huolia, joista he haluavat keskustella”, Anu-Elina Hintsa kertoo.

Hänen mukaansa asiakkaita kiinnostavat nyt niin sähkösopimusasiat kuin sähkömarkkinat ja sähkön riittävyyteen liittyvät kysymykset.

”Näiden laajojen kokonaisuuksien läpikäyntiin yhdessä asiakkaiden kanssa menee aikaa. Sama tilanne on muillakin sähköyhtiöillä. Asian eteen tehdään valtavasti töitä.”

Heleniä kysellään hammaslääkäristäkin

Digitaaliset kanavat eivät ole selvästikään tavoittaneet niitä asiakkaita, jotka eksyneinä Kampin Sähkötalossa etsivät asiakaspalvelupistettä. Esimerkiksi Sähkötalon toisessa kerroksessa toimivan hammaslääkäriklinikka Hyggan vastaanotosta kysellään Helenin asiakaspalvelun sijaintia nyt päivittäin.

”Emme ole laskeneet määrää, kuinka paljon kyselyjä tulee, tai profiloineet kyselyjä asiakkaan iän perusteella”, Hyggan markkinointipäällikkö Jenna Mononen kertoo.

Monosen mukaan eksyneet asiakkaat ohjataan hammasklinikan vastaanotosta ottamaan Heleniin sähköisesti yhteyttä, mikäli fyysistä asiakaspalvelua ei löydy. Klinikallakaan ei siis tiedetty, että pääkonttoriaan samaisessa Sähkötalossa pitävä Helen on sulkenut asiakaspalvelunsa jo muutama vuosi sitten.

Helenillä kiitetään tästä palautteesta.

”Olemme viestineet tästä laajasti eri kanavissa. Asiakasviestinnässä on selkeästi vielä parantamisen varaa”, Anu-Elina Hintsa toteaa.

Helsingin Kampissa sijaitseva Sähkötalo valmistui vuonna 1973. Valmistumisesta lähtien Alvar Aallon suunnittelema rakennus on ollut yksi kantakaupungin kiintopisteitä, jonka monet kaupunkilaiset tuntevat.

Rakennuksessa on toiminut heti valmistumisesta lähtien ensin Helsingin kaupungin sähkölaitoksen, sittemmin Helsingin Energian, ja nykyään Helenin pääkonttori.

 

Onko energiakriisi vaikuttanut elämääsi kohonneina hintoina, muuttuneina sähkösopimuksina tai jotenkin muuten? Oletko esimerkiksi joutunut miettimään tai jopa muuttamaan talosi lämmitysjärjestelmää? jos haluat antaa Seura-lehdelle haastattelun, ota meihin yhtyettä.

seura.juttuvinkit@otava.fi

 

Lue myös: Venäjä kylvi energiakriisin siemenet jo vuosikymmeniä sitten – ”Väkivallalta ummistettiin silmät, jääräpäisesti uskottiin keskinäisriippuvuuteen”

Energiakriisi

80-luvun loppupuolella tapahtunut öljyn hinnan romahtaminen johti osaltaan Mihail Gorbatšovin avoimuuspolitiikkaan, ja koko Neuvostoliiton talouden kaatumiseen. © iStock

X