Ihmisten aivojen heikoin lenkki alkaa hiipua jo 30 ikävuoden jälkeen – Aivotutkijan yllättävä vinkki arkeen: ”Muistutusten kirjoittaminen on hyvää muistin käyttöä”
Oma muisti kannattaa oppia tuntemaan, se helpottaa muistin käyttöä. Muistutuksien kirjoittaminen on osa hyvää työmuistin käyttämistä.
Työmuisti on aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan ihmisten aivojen heikoin lenkki, joka lähtee heikkenemään jo 30. ikävuoden jälkeen. Työmuistissa meillä ovat asiat, joiden parissa aivot tekevät juuri sillä hetkellä työtä. Useat aivotutkijat arvioivat, että työmuistiin mahtuu parhaimmillaan yhtä aikaa 3-7 asiaa.
Vielä aikaisemmin ihmisten aivoissa heikkenee alue, jota aivojen työmuistista tarvitaan muistipelin pelaamiseen. Se lähtee heikkenemään heti 7 ikävuoden jälkeen.
© iStock
Aivotutkijalla on kuitenkin lohduttavia sanoja.
”Muistia tarkastellessa, ihmisillä ei ole mitään yhtä huippukohtaa elämässä, jonka jälkeen mentäisiin vaan alaspäin. Meillä on myös sellaisia kognitiivisia ominaisuuksia, jotka eivät heikkene koko eliniän aikana. Esimerkiksi sanavarasto jatkaa kehittymistään koko ajan”, sanoo aivotutkija ja Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen.
Hyvään työmuistin käyttämiseen liittyy keskeytyksien minimoiminen ja monen asian yhtä aikaa tekemisen välttäminen.
Opi tuntemaan muistisi!
Minna Huotilainen ajattelee, että työmuisti on yksi pieni palikka ihmisen kognitiossa. Työmuistin kokonaisuus koostuu siitä, miten hyvin tunnemme oman muistimme. Tiedämme, millaisessa ympäristössä se toimii parhaiten ja milloin on hyvä kirjoittaa asioita ylös.
”Jos tietää, että häiriintyy taustamelusta, silloin ei kannata työskennellä sellaisissa tilanteissa. Jos työpaikan voi valita, hyvää muistinkäyttöä on se, että tuntee oman häiriintymisensä ja muistinsa. Joillekin se sellainen hyvä pöhinä on, missä ihmisiä tulee ja menee – ja toiset kaipaavat rauhaa.”
Ympäristön valitsemisen lisäksi uni vaikuttaa merkittävästi työmuistin toimintaan. Oma muisti kannattaa oppia tuntemaan perin pohjin.
”Jos olen ulkona kävelyllä, ja joku soittaa minulle ja pyytää lähettämään sähköpostin. Tunnen oman muistini niin hyvin, enkä kuvittele asian pysyvän päässäni, kunnes pääsen sisälle. Mieluummin pyydän lähettämään lähettämisestä muistutuksen. Silloin voin huojentuneena tietää, että muistutus odottaa sähköpostissa”, Minna Huotilainen kertoo.
Asioiden ylös kirjoittaminen tai puhelimen muistutuksen lisääminen eivät ole välttämättä merkki huonosta muistista, vaan on Huotilaisen mukaan hyvää muistin käyttöä.
”En ajattele niin, että pitäisi yrittää pitää mielessä montaa juttua. Se ei kehitä muistia, vaan muistutusten kirjoittaminen on hyvää muistin käyttöä.”
Muistia kehittää enemmän esimerkiksi ristikoiden tekeminen.
”Muistista tietojen hakeminen kehittää muistia paremmin. Kun ristikkoa tehdessä muistelee tiettyä nimeä, on pähkäily olemassa olevia muistijälkiä kehittävää ja ylläpitävää toimintaa.”
© iStock
Eläkkeelle siirtyneissä työntekijöissä on ”kristallisoitunutta älykkyyttä”
Huotilaisen mukaan ihmisillä tulee eri ikävaiheissa esiin erilaisia ominaisuuksia, jotka ovat kukin vuorollaan huipussaan. Eri ikäkausina eri tyyppiset tehtävät ovat ihmisille ominaisia.
Esimerkiksi juuri työelämään siirtyneellä parikymppisellä työntekijällä on pieniä yksityiskohtia oppivat aivot, jotka ottavat selvää uusista asioista.
Kauemmin työelämässä olleet pystyvät hyödyntämään kokemuksiaan ja oppejaan niin työelämästä kuin elämästäkin, sekä rakentamaan uuden oppimista niiden päälle.
Eläkkeelle lähdössä oleva ihminen on saattanut nähdä työuransa ja elämänsä aikana paljon kaikenlaista, jota pystyy hyödyntämään.
”Eläkkeelle siirtyneissä työntekijöissä on ”kristallisoitunutta älykkyyttä”. Heillä on laaja ymmärrys siitä, mitä omassa työelämässä ja omalla uralla on tapahtunut ja mikä niiden merkitys on”, kertoo Huotilainen.
Muistin hyödyntäminen ja sen päälle oppimisen rakentaminen eri ikäkausina siis vaihtelee. Jos taas välttämättä haluaa olla koko elämänsä aikana maailman paras muistipelin pelaaja, ongelma tulee vastaan jo hyvin varhaisessa iässä.