Ilman omaishoitajia Suomi ei pärjäisi – ”Joka viides suomalainen on jollakin tapaa omaishoitaja”
Osa läheistään auttavista ei edes halua mieltää olevansa omaishoitaja. Suurin osa heistä ei saa omaishoidon tukea. Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna työ on kuitenkin tärkeintä mahdollista, Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.
Päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Läheinen ihminen alkaa hakea sanojaan aiempaa pidempään. Hän ei pysty kaivamaan nimiä kovalevyltään. Alkanut lause jää kesken, koska hän ei enää muista, mitä olikaan sanomassa. Ajattelu ja reagointikyky hidastuvat. Keskustelut muuttuvat lyhyiksi, hetkittäisiksi havainnoiksi ympäristöstä ja vuodenaikojen vaihtelusta.
Hänen motoriikkansa ei oikein enää pelaa. Kodin keittiöaskareisiin alkaa sisältyä riski. Yhtäkkiä hän onkin laittanut hellan kaikki levyt päälle ja yrittää kädellään kokeilla, olisiko jokin niistä lämmennyt. Hän ei osaa enää avata kännykkäänsä. Myöhemmin siihen vastaaminenkin on liian suuren haasteen takana. Hermostuksissaan hän heittää sen roskikseen, josta läheiset sen löytävät pitkän etsiskelyn jälkeen. Lompakko ja tärkeät paperit ovat hukassa.
Pienet kirkkaat hetket
Ihmistä itseäänkin riepoo uusi elämänvaihe. Hän on ärtynyt ja persoona saattaa muuttua. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen alkaa olla liian suuri haaste. Ajan ja paikan ymmärrys alkaa heiketä. Hän on mielessään nuoruudessaan – aivan eri paikkakunnalla.
Muistisairaus on kaivertanut ihmistä sisältä. Päälle on jäänyt entistä ohuempi kuori. Pienet kirkkaat hetket tuovat ilon aiheita. Hän muisti sittenkin. Seuraava muistikuva saattaakin viedä taas vuosikymmenten taakse.
Joka viides suomalainen on jollakin tapaa omaishoitaja
Perheelle tilanne on raskas. Toivoa seuraa aina pettymys. Samalla on vahvistunut ymmärrys, että muistisairaan kanssa on vain pelattava niillä korteilla, jotka terveydentila antaa myöten. Hänen onnellisuutensa voi olla pienistä asioista ja hetkistä kiinni, joten myötäeläminen hänen ehdoillaan ja kaiken stressin vähentäminen ovat tärkeimmät asiat. Niin kauan kuin hän jaksaa itse puhua ja myöhemmin kuunnella. Lopulta surutyökin voi olla olla helpompaa, kun jäähyväiset ovat olleet pitkät.
Joka viides suomalainen on jollakin tapaa omaishoitaja. Suurin osa heistä ei saa omaishoidon tukea. Osa ei edes halua mieltää olevansa omaishoitaja. Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna työ on kuitenkin tärkeintä mahdollista. Ilman omaishoitajia maamme ei pärjäisi.
Tukea saavien korvaus on aivan liian pieni ja ammattiapu paikoin vähäistä. Vertaistuki ja -kokemukset ovat arvossaan. Seuran numerosta 17/2023 löydät tarinoita omaishoidosta.
© Otavamedia