Käytetyn tavaran kauppa toi kauan kaivattua kesäiloa – kaupan kylkiäisenä tuli jotain vielä arvokkaampaa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Päätoimittaja Erkki Meriluoto
Päätoimittaja Erkki Meriluoto © Tommi Tuomi / Otavamedia
Käytetyn tavaran kauppa on se, joka kannattaa. Trampoliinin kylkiäisenä sain jotain, minkä arvoa ei mitata rahassa, kirjoittaa Vivan ja Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto.

Olin vältellyt asiaa jo parin kesän verran. Kaikkien lähimpien naapureiden pihassa sellainen jo oli lasten ilona. Ajattelin, että meidän lapsille riittäisivät vierailut heidän luonaan. Toisin kävi. Lapset kasvoivat ja toiveet toistuivat. Meidänkin pihaan pitäisi saada sellainen. Trampoliini.

Olihan siinä myös oma lehmä ojassa. Ei tarvitsisi niin usein itse lähteä vahtimaan 3- ja 6-vuotiaita naapurin pihan puolelle.

Oikeaan paikkaan sijoitettuna trampoliini olisi mukavasti näköetäisyydellä terassilta. Niinpä aloin tutustua lähialueen pomppuareenoihin verkon myyntipalstan kautta.

Ostoksilla kannattaa toimia ripeästi

Kuinka ollakaan, reilun kilometrin päässä oli myynnissä juuri sopivan kokoinen trampoliini satasella. Koska myynti-ilmoitus oli julkaistu jo muutamaa tuntia aiemmin, tiesin kyselijöitä jonossa jo riittävän.

Niinpä lähetin yksityiskohtaisen viestin, jossa en kysynyt mitään vaivalloista, vaan kerroin maksavani pyydetyn summan ja pääseväni hakemaan trampoliinin ihan tähän lähelle vaikka heti.

Se kannatti. Puolen tunnin päästä olin myyjän pihassa. Selvisi, että olimme aikanaan työskennelleet samassa konsernissa. Jutteluiden päätteeksi teimme pienellä lisärahalla kaupat myös jalkapallomaaleista.

Kaupan päälle tuli vielä pari vanhaa salibandymaalia. Niiden käyttäjät olivat kasvaneet jo lapsuudenkodistaan pois.

Trampoliini mahtui osiin purettuna autoni kyytiin, mutta eri maalit olivat ongelmallisempia. Lupasin kantaa ne seuraavana päivänä vaimoni kanssa parilla kävelyreissulla heidän pihastaan meille – vaimolta kysymättä.

Lue myös: Trampoliini ei sovi joka pihaan – Lue Seuran turvavinkit

Kaupan kylkiäisenä kohtaamiset

Seuraavana aamuna kun olimme lähdössä kantamisreissulle, sattui tuntemattomampi naapuri tien toisella puolella ajamaan peräkärrynsä kanssa pihaansa. Tilaisuuteni säästää vaimon hermoja oli tullut.

Menin rohkeasti jutulle ja kerroin asiani. Eläkkeelle jääneellä Heikillä oli aikaa auttaa. Ajomatkalla ja maaleja peräkärryn kyytiin sitoessa pääsin tutustumaan mukavaan uuteen ihmiseen ja hänen tarinaansa.

Käytetyn tavaran kaupassa ja sen oheistoiminnassa bonuksena tulevat arvokkaat kohtaamiset! Laitanpa tyttären vanhan pyörän myyntiin…

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 7/22.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X