Kysely: Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi on laskenut – Vanhempien toimeentulo huolettaa yhä enemmän: “Köyhyydellä on pitkä varjo”

Jaa artikkeli
Vanhempien suhtautuminen koronaan vaikuttaa myös lapsiin  – toisissa perheissä rajoituksia noudatetaan tiukemmin, toisissa höllemmin. © iStock
Korona-ajassa on kaikuja vielä tuoreessa muistissa olevasta 1990-luvun lamasta. Asiantuntija toivoo, että perheiden hyvinvointiin liittyvissä päätöksissä ei toistettaisi vanhoja virheitä.

Pelastakaa Lapset ry:n mukaan yhä useamman lapsen ja nuoren henkinen hyvinvointi on huonontunut pitkittyneen koronapandemian aikana.

Valtakunnallisessa Lapsen ääni 2021 -verkkokyselyssä kerättiin 12–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian ajalta. Huhti-toukokuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 1 102 osallistujaa ympäri Suomea.

Lähes puolet heistä ilmoitti oman henkisen hyvinvointinsa huonontuneen kuluneen vuoden aikana.

Aikuisten ja päättäjien epätietoisuus kuormittaa myös nuoria

“Pitkään jatkunut koronapandemia on kuormittanut mielenterveyspalveluja entisestään, ja apua on vaikea saada juuri silloin kuin sitä tarvitsisi. Lisäksi kyselyyn saapuneiden vastausten perusteella nuoret ovat yhä enemmän huolissaan paitsi paitsi omasta, myös ympärillä olevien ihmisten hyvinvoinnista”, Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Aino Sarkia toteaa.

Epätietoisuus tulevasta kuormittaa aikuisten ohella myös lapsia ja nuoria.

“Aikuisten ja päättäjien kesken vallitseva yleinen epävarmuus sekä sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä väläytetyt uhkakuvat aina talouden kriisistä koronaviruksen Intian-muunnokseen saattavat heikentää lasten ja nuorten turvallisuudentunnetta.”

”Koronalaskua maksetaan vielä pitkään”

Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta arvioi, että korona-ajasta yhteiskunnalle kertyvää laskua tullaan maksamaan vielä pitkään.

“Tiedämme, että korona-aika on kerryttänyt jo olemassa olevaa hoitovajetta entisestään – suun terveydenhuollon, kiireettömien hoitojen ja mielenterveyspalveluiden jonot ovat kasvaneet.”

Markkula-Kivisilta on huolestunut myös neuvolapalveluiden supistamisesta; viimeisen vuoden aikana yli 2-vuotiaiden neuvolakäyntejä on vähennetty tuntuvasti, jolloin lapsen kehityksen seuraaminen sekä mahdollisten muiden ongelmien havaitseminen perheessä jää liian myöhäiselle.

Vajetta on muodostunut myös koulutuspuolelle – Lapsen ääni 2021 -kyselyyn vastanneista miltei 60 prosenttia koki etäopiskelun vaikeuttaneen tai heikentäneen opinnoissa pärjäämistä.

Lisäksi yli kolmasosa on kokenut olonsa aiempaa yksinäisemmäksi – tärkeät koulu- ja harrastuskaverien tapaamiset ovat kutistuneet koronarajoitusten vuoksi minimiin.

“Nuorelle kouluympäristö ja sen tuomat rakenteet ovat voineet olla merkittävä suojatekijä arjessa. Oppilashuollosta nuori on aiemmin voinut hakea matalalla kynnyksellä apua, mutta nyt palvelut ovat ruuhkautuneet pahasti”, Aino Sarkia toteaa.

“Pandemian alussa etäkoulu oli parasta ja motivoivaa, nyt vuoden jälkeen lukion penkillä se tuntuu vankilalta enkä tiedä kauanko enää kestän.” Kyselyyn vastannut nuori kuvaa tunteitaan etäopiskelusta ja korona-ajasta. Kuvituskuva © iStock

Köyhyyden pitkä varjo – lama-ajan tuttu ilmiö

Hanna Markkula-Kivisillan mukaan yhä useammat perheet ovat joutuneet korona-ajan lomautusten ja konkurssien myötä kohtaamaan taloudellisia haasteita, joihin eivät olisi voineet kuvitellakaan joutuvansa vielä vuosi sitten.

Lapsen ääni 2021 -kyselyssä nousee esille perheen toimeentulon merkitys lasten ja nuorten hyvinvointiin.

“Lapset, jotka kertovat tulevansa vähävaraisista perheistä, huolehtivat muita enemmän oman perheensä toimeentulosta, ja kokevat ahdistusta perheen tilanteesta”, Markkula-Kivisilta kertoo.

Ilmiö on valitettavan tuttu 1990-luvun lamavuosilta, jotka jättivät jälkensä perheisiin.

“Köyhyydellä on pitkä varjo. Tutkimuksien perusteella myös tiedämme, että jos vanhemman voimavarat keskittyvät välttämättömään, kuten riittääkö rahaa ruokaan ja vuokraan, lapsi voi jäädä vaille tarvitsemaansa huolenpitoa. Tämä saattaa jatkua myöhemmin omassa perheessä; ongelmat kasautuvat ja kertautuvat”, Markkula-Kivisilta huomauttaa.

Toimeentulo vaikuttaa myös koulutuspolkuun, jonka on todettu olevan pienituloisten perheiden lapsilla keskimääräistä lyhyemmän.  Tutkimusten mukaan esimerkiksi lama-ajan lapset ovat työllistyneet muita useammin pätkätöihin ja matalapalkkaisiin ammatteihin.

Lue myös: Näin Johanna, 24, sai tukea ja pääsi vähävaraisuuden kierteestä: ”Pitää vain uskoa itseensä ja ottaa apu vastaan”

Hätäapua perheille

Keväällä 2020 Pelastakaa Lapset ry käynnisti vähävaraisia lapsiperheitä varten koronakeräyksen, jonka avulla on jaettu ruokalahjakortteja yli miljoonalla eurolla.

Vastuu on kunnilla ja valtiolla.

”Heidän on herättävä pohtimaan asian vakavuutta pitkällä aikavälillä. Meillä on 1990-lamavuosilta käytössämme paljon tutkimustietoa, joka osoittaa laman haitalliset vaikutukset lasten hyvinvointiin aina aikuisuuteen saakka. Samoja virheitä ei tule nykyisessä tilanteessa toistaa”, Hanna Markkula-Kivisilta huomauttaa.

Hän haastaa pian valittavia kuntapäättäjiä sekä valtion päättäjiä katsomaan  nykyistä budjetti- ja hallituskautta pidemmälle.

“Heidän tehtävänsä on luoda niitä tiekarttoja, joilla koulutuspalvelut, sosiaaliturva ja lapsiperhe- sekä mielenterveyspalvelut voitaisiin turvata parhaalla mahdollisella tavalla.”

Hyvä vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä tuo voimavaroja arkeen

Vaikka tilanne perheessä olisikin hankala, asiantuntija Aino Sarkia korostaa vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä arjen keskellä.

“Vaikeistakin asioista olisi hyvä puhua yhdessä lapsen ja nuoren kanssa. Jos perheessä on esimerkiksi toimeentulo-ongelmaa, sitä ei tietenkään tule kaataa nuoren niskaan, mutta kaikista asioista tulisi olla lupa puhua. Jokaisella nuorella tulisi olla vapaus kertoa ääneen mieltä painavista asioista.”

Moni lapsi haluaa Sarkian mukaan suojella vanhempiaan etenkin, jos lapsi huomaa heillä olevan huolia ja murheita. Vanhemman olisikin hyvä pyrkiä ottamaan vastuuta nuoren tukemisesta, jotta taakka ei kasvaisi liian suureksi.

”Vanhemmuuteen voi myös hakea apua kunnan kasvatus- ja perheneuvonnasta, jos tuntuu että kaipaa ammattilaisen tukea lapsen kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä”, Sarkia muistuttaa.

Lue myös: ”Moni nuori elää yksin poikkeuksellista korona-aikaa” – Tuen tarve on nyt suuri etsivän nuorisotyön ja työpajan nuorten parissa

X