Lukemisen riemu on osa yhä harvemman suomalaisen koululaisen elämää

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Elina Kirssi on Seuran tuottaja.
Elina Kirssi on Seuran tuottaja. © Tommi Tuomi
"Lapsi näkee sanoja kaikkialla, leikittelee loppu­soinnuilla ja lukee hammas­­tahna­tuubistakin tekstejä", tuottaja Elina Kirssi iloitsee tyttärensä uudesta taidosta. Lukemisen riemusta tulisikin puhua enemmän, sillä huonoja uutisia riittää.

Helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina juhlitaan J. L. Runebergin päivää. Olin juuri lukemaan oppinut ekaluokkalainen, kun koulussamme järjestettiin kansallisrunoilijan päivän kunniaksi runokilpailu.

Runoni Pieni sieni palkittiin luokkani parhaana, ja pääsin muiden voittajien kanssa rehtorin seuraan syömään runebergintorttuja ja keskustelemaan inspiraatiosta. Vaikka palkinto oli pieni, se kannusti jatkamaan kirjoittamista.

Tänä vuonna Runebergin päivä tuntuu erityisen merkittävältä, sillä tyttäreni oppi syksyllä lukemaan. Nyt hän on kirjoittanut jo ensimmäiset tarinansa ja lukenut itse kokonaisen kuvakirjan.

Pieniä mutta niin suuria askelia. Uuden maailman avautumista on ollut huumaavaa seurata. Lapsi näkee sanoja kaikkialla, leikittelee loppusoinnuilla ja lukee hammastahnatuubistakin tekstejä.

Lukemisen riemu jää älylaitteiden varjoon

Lukemisen riemusta pitäisi puhua enemmän, sillä huonoja uutisia riittää. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen sivistyskatsauksen mukaan suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti. Laskun taustalla on muun muassa teknologian vaikutus lukutottumuksiin: älylaitteet vievät aikaa lukemiselta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi taas tiedotti, että ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden äidinkielen kirjoitustaidon kehittymisessä on suuria eroja. Tyttöjen kirjoitustaidot kehittyvät, mutta poi­kien taidot ovat vain melko hyviä. Somesta tuttu lyhyt kirjoitustyyli heikentää kirjoitustaitoa, mikä heijastuu menestymiseen muissakin kouluaineissa.

Perheellä suuri vaikutus

Lukeminen tukee kirjoitustaitojen kehitystä, ja ääneen lukemista pidetään yhtenä tehokkaimmista tavoista kasvattaa lapsen lukutaitoa. Tutkitusti perheellä on iso rooli lapsen lukutaidoille. Kun vanhemmat lukevat, lapsikin lukee. Kirjoihin on helppo tarttua, kun niitä on esillä.

Myös isovanhemmat voivat osallistua perheiden lukutalkoisiin. Oma lapseni on etuoikeutetussa asemassa, sillä vanhempien lisäksi kaikki isovanhemmat lukevat paljon ja nauttivat lapsen kanssa lukemisesta. Korona-ajan alussa isovanhemmat kuvasivat videoita, joissa he lukivat ääneen satuja. Nykyään mummilassa ja mummolassa pientä lukutoukkaa odottavat omat suosikit tai kirjastosta lainatut yllätykset.

Lapsen kanssa vietetty lukuhetki palkitsee myös lukijan.

Lue myös: Miksi lasten lukutaito heikkenee? Vartti päivässä riittäisi – Osa lapsista saa ainoan mahdollisuutensa kirjojen lukemiseen koulussa

X