Deltavariantti katosi Japanista – Miten tämä oli mahdollista? Japani ei poikkea koronatoimissaan monista muista teollistuneista maista
Japanilaisgeneetitkot epäilevät, että virus teki harakirin. Deltavariantti syrjäytti ensin alfavariantin ja kuoli sitten itse pois.
Japanilaisilla kävi ilmeisesti kaksinkertainen onni siinä, että deltavariantti syrjäytti ensin alfavariantin ja kuoli sitten itse pois, joten maa pääsi molemmista eroon kertaheitolla.
Maailman pelätessä omikron-varianttia, japanilaiset ihmettelevät, mihin deltavariantti Japanista katosi. Delta oli vallitseva variantti Japanin viidennessä aallossa, joka alkoi viime kesänä ja saavutti huippunsa elokuussa. Nyt virus on kadonnut Japanista lähes kokonaan.
Vielä elokuussa deltavariantti levisi Japanissa räjähdysmäisesti ja päivittäin rekisteröitiin yli 20 000 tartuntaa. Syyskuussa tartuntojen määrä alkoi kuitenkin tasaisesti laskea.
Esimerkiksi syyskuun alussa päiväkohtaisia tartuntoja oli vielä noin 18 000, mutta kuun lopussa enää noin parituhatta. Loka-marraskuussa tartunnat laskivat edelleen ja nyt joulukuussa niitä on enää reilut sata per päivä.
Deltavariantti tilasi itse oman tuhonsa
Mitä siis tapahtui? Tavanomaiset selitykset eivät riitä, sillä Japani ei poikkea koronatoimissaan monista muista teollistuneista maista, joissa tartunnat leviävät valtoimenaan. Myös rokotekattavuus on noin 73 prosenttia, eli selvästi pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.
Japanin kansallisen geeni-instituutin tutkija, professori, Ituro Inoue, on ehdottanut, että deltavariantti tilasi itse oman tuhonsa. Toisin sanoen se keräsi genomiinsa niin paljon haitallisia mutaatioita, ettei se enää kyennyt kopioitumaan ja katosi väestöstä.
Inoue lähti alunperin tutkimaan millä tavalla entsyymi nimeltä APOBEC3 vaikuttaa koronavirukseen. KaIkilla ihmisillä on tämä entsyymi ja se auttaa ihmistä taistelemaan monenlaisia viruksia vastaan. Entsyymistä esiintyy kuitenkin erilaisia muunnoksia eri väestöissä, ja inouen mukaan Japanissa on vallalla muunnos, joka on tavallista tehokkaampi koronaviruksen kaltaisia RNA-viruksia vastaan.
Proteiini kiinnostaa lääkkeiden kehittäjiä
Entsyymi vaikuttaa koronaviruksen proteiiniin nimeltä nsp14, jolla on virukselle elintärkeä rooli. Nsp14 auttaa virusta kätkeytymään isännän immuunijärjestelmältä, minkä lisäksi se korjaa kopioitumisessa syntyviä virheitä. Proteiini kiinnostaa myös lääkkeiden kehittäjiä; jos proteiinin toiminta voitaisiin estää, immuunijärjestelmällä olisi paremmat asemat saada virus taltutetuksi.
Ituro Inouen ryhmä tutki useiden japanilaisista potilaista eristettyjen alfa- ja deltavarianttien geneettistä monimuotoisuutta ja kiinnitti erityistä huomiota nsp14-proteiiniin. He havaitsivat, että suuressa osassa deltavariantin näytteitä nsp14-proteiinia koodaavan geenin kohdalla oli runsaasti uusia mutaatioita.
”Tulokset järkyttivät meitä”, Inoue totesi Japan Timesin haastattelussa.
”Uskomme, että kun mutaatiot kasautuivat, deltavariantista tuli rikkinäinen virus, joka ei kyennyt enää kopioitumaan. Koska tartunnat eivät ole lisääntyneet, uskomme viruksen kohdanneen luonnollisen sukupuuton.”
Deltavariantti syrjäytti ensin alfavariantin ja kuoli sitten itse pois
Japanissa elämä on palautunut normaaliksi eikä alfa- sen enempää kuin deltavarianttikaan ole vielä antanut merkkejä paluustaan. Japanilaisilla kävi ilmeisesti kaksinkertainen onni siinä, että deltavariantti syrjäytti ensin alfavariantin ja kuoli sitten itse pois, joten maa pääsi molemmista eroon kertaheitolla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö delta voisi palata tai jokin muu variantti aiheuttaa uuden epidemian.
Jos Ituro Inouen teoria pitää paikkansa, selitystä vailla on edelleen se, miksi juuri Japanissa? Etelä-Koreassa ja ympäröivissä maissa deltavariantti leviää edelleen vaikka geneettisesti väestöt eivät paljon poikkea toisistaan.