Mistä itsemurhariskin tunnistaa? Älä luule, ettei itsemurhaa suunnitteleva kerro aikeistaan – Tunnista itsemurhan riskitekijät
Itsemurhaa suunnitteleva henkilö kaipaa usein kuulevia korvia, tukea ja läsnäoloa – hän saattanut jopa vihjata aikeistaan, ja siksi kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Mistä itsetuhoisen ihmisen tunnistaa ja miten häntä voi auttaa?
Itsemurhaa suunnitteleva henkilö saattaa vihjailla ajatuksistaan ääneen – siksi on tärkeää, että ne sanat kuullaan, jotta toista voi auttaa.
”Mitä kuuluu?”
Tämä varsin arkinen kysymys voi olla ratkaisevan tärkeä ihmiselle, joka ei voi hyvin, on itsetuhoinen tai jopa itsemurhaa hautova – pieni välittämisen ele synkimmästä synkimpänä päivänä voi hyvällä tuurilla kääntää itsemurhasuunnitelmien suuntaa, muistuttaa Suomen Mielenterveys ry.
Mutta mistä voi tunnistaa itsemurhaa hautovan henkilön – mitkä ovat sen vaaran merkit?
Itsemurhaa pohtiva puhuu aiheesta ääneen
Suomessa itsemurhia on arvioitu tapahtuvan keskimäärin kaksi, kolme päivässä. Vuoden 2017 aikana itsemurhan teki 824 henkilöä.
Miehet tekevät itsemurhia edelleen huomattavasti enemmän kuin naiset: kolme neljästä itsemurhan tehneestä on miehiä. Vuonna 2017 itsemurhan tehneiden keski-ikä oli naisilla 49 vuotta ja miehillä 46 vuotta, käy ilmi Tilastokeskuksesta.
Toisin kuin moni luulee, itsemurhaa suunnitteleva tai sitä harkitseva voi puhua aiheesta ääneen eikä salaile tai sullo ajatuksiaan vain omiin mielennurkkiinsa. Uskomus siitä, ettei itsemurhasta ääneen puhuva tai siitä vihjaava tee itsemurhaa, on väärä.
Jos epäilet läheisesi olevan itsemurhariskialtis, on tärkeää kuunnella ja tukea häntä – ja ennen kaikkea kysyä, kokeeko hän itse olevansa itsetuhoinen tai ajattelevansa itsemurhaa. Tuntemuksistaan avoimesti puhumalla läheinen voi huomata, ettei ole yksin: kun tilanteestaan ja tunteistaan puhuu jonkun kanssa, niitä voi ymmärtää paremmin myös itse.
Itsetuhoinen nimittäin ajattelee helposti, että hän on yksin ongelmiensa kanssa, eikä kukaan kuule tai ymmärrä häntä – varsinkin, jos hän on jo yrittänyt tavalla tai toisella vihjata pahasta olostaan.
On tärkeää tiedostaa, ettei itsemurhasta kysyminen lisää itsemurhan riskiä.
Jos ihminen lähipiirissäsi kertoo tai vihjaa sinulle, että hän ajattelee tai suunnittelee itsemurhaa, on erittäin tärkeää kuunnella ja keskustella hänen kanssaan asiasta rauhallisesti, tyrmäämättä.
Itsemurhapuheet ovat usein järkyttäviä ja niihin voi olla vaikea suhtautua rauhallisesti tai avoimesti. Siksikin on tärkeää tukeutua ja ohjata läheinen avun piiriin.
Itsemurhan riskitekijät ja tunnistaminen
Itsemurhan suurimmat riskitekijät ovat vaikea masennus ja aikaisempi itsemurhayritys. Erilaiset elämänkriisit sekä raskaat menetykset ihmissuhteissa, taloudessa tai itselle tärkeissä asioissa lisäävät itsetuhoisuuden riskiä.
Marraskuun 19. päivä on Suomessa itsemurhan tehneiden muistopäivä © Kari Hautala
Itsemurhaiski on suurempi myös niillä, joiden läheinen henkilö tai perheenjäsen on tehnyt itsemurhan.
Itsemurhan riskitekijät:
- Aikaisemmat itsemurhayritykset
- Mielenterveyden häiriöt, etenkin masennus
- Lähipiirissä tapahtuneet itsemurhat
- Läheisten sairastamat mielenterveyden häiriöt
- Päihdeongelmat
- Pitkäaikaiset, etenkin kipua aiheuttavat sairaudet
- Syrjäytyminen
- Elämänkriisit – varsinkin, jos niihin liittyy näköalattomuutta, toivottomuutta tai impulsiivisuutta
Etenkin, jos läheinen rupeaa vihjailemaan, että millään ei ole mitään väliä, tai ”ihan sama, jos kuolisin”, ovat hälytysmerkkejä, joiden kohdalla kannattaa reagoida.
Ihmiset oireilevat eri tavoin, joten luota vaistoosi. Tunnet läheisesi ja tiedät mikä on hänelle tyypillistä ja mikä ei.
Miten auttaa itsemurhaa harkitsevaa?
Mikäli kaikki ei tunnu olevan kunnossa, ota asia rohkeasti puheeksi ja kysy läheiseltä, miten hän voi. Läheisen itsemurhapuheet tulee ottaa aina todesta eikä niitä pidä vähätellä.
Arvokkain tuki, jota voit alakuloiselle läheiselle antaa, on kysyä, miten hän voi.
- Miten oikeasti voit?
- Miten voit tänään?
- Miten sinulla menee?
- Olen huolissani sinusta, mitä sinulle kuuluu?
- Onko sinulla ollut paineita, huolia viime aikoina?
- Pystyisitkö kertomaan, mikä sinua masentaa/ahdistaa?
- Onko sinulla ollut itsetuhoisia ajatuksia?
- Oletko miettinyt itsemurhaa?
- Mikä auttaisi jatkamaan elämää?
- Miten voin auttaa sinua löytämään tukea ja elämänhalua?
Suora kysymys itsemurha-ajatuksista ei johda itsetuhoiseen käyttäytymiseen, vaan kertoo halusta auttaa.
Itsemurhan ajatteleminen ei välttämättä ole puhdasta halua kuolla. Se on halua päästä pois sietämättömästä tilanteesta, kivusta ja pahasta olosta.
Muista, että moralisointi tai panikointi ei auta – pyri osoittamaan huolenpitoa ilman syyttelyä tai tuomitsemista. Älä myöskään yritä piristää tai ala puhumaan itsestäsi ”minullakin oli yksi kerta tosi paha olla…”
Tärkeintä on olla läsnä.
Rohkaise ja pyri luomaan myönteisiä tulevaisuuden näkymiä. ”Näistä ongelmista selviydytään”, ”et ole yksin” ja ennen kaikkea ”apua on saatavilla”.
Älä jätä – äläkä jää – yksin
Jos joku, jonka tunnet, on itsemurhavaarassa, älä jätä häntä yksin. Jos tarvitset välitöntä hätäapua, soita yleiseen hätänumeroon 112.
Vie itsemurhaa hautova henkilö sairaalan päivystykseen tai pyydä muulla tavoin heti apua terveydenhuollon ammattilaisilta.
Muista, ettei sinunkaan tule jäädä yksin. Pidä myös huolta omasta jaksamisestasi ja etsi myös muita tahoja, jotka voivat tukea ja auttaa.
Muista myös, ettei aina kuulumisten kysely tai parhainkaan tuki auta – jos ihminen on todella päättänyt tehdä itsemurhan, häntä harvoin voi estää.
Maailman mielenterveyspäivän 10.10.2019 kansainvälinen teema on tänä vuonna itsemurhien ehkäisy. Päivänä kannustetaan kysymään tutuilta ja tuntemattomiltakin ”Mitä kuuluu?” – eli ottamaan mielenterveyden asiat puheeksi myös arjessa. Kampanja kannustaa kysymään kuulumisia ja kohtaamaan ihmisen, josta on huolissaan.
Lähteet: Tilastokeskus, mitakuuluu.fi, Suomen Mielenterveys ry