Mistä itsemurhariskin tunnistaa? Älä luule, ettei itsemurhaa suunnitteleva kerro aikeistaan – Tunnista itsemurhan riskitekijät

Jaa kaverilleTilaa Seura
Mistä itsemurhariskin tunnistaa – itsemurhan riskitekijät
Itsemurhaa suunnitteleva henkilö saattaa vihjailla ajatuksistaan ääneen – siksi on tärkeää, että ne sanat kuullaan, jotta toista voi auttaa. © iStock
Itsemurhaa suunnitteleva henkilö kaipaa usein kuulevia korvia, tukea ja läsnäoloa – hän saattanut jopa vihjata aikeistaan, ja siksi kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Mistä itsetuhoisen ihmisen tunnistaa ja miten häntä voi auttaa?

”Mitä kuuluu?”

Tämä varsin arkinen kysymys voi olla ratkaisevan tärkeä ihmiselle, joka ei voi hyvin, on itsetuhoinen tai jopa itsemurhaa hautova – pieni välittämisen ele synkimmästä synkimpänä päivänä voi hyvällä tuurilla kääntää itsemurhasuunnitelmien suuntaa, muistuttaa Suomen Mielenterveys ry.

Mutta mistä voi tunnistaa itsemurhaa hautovan henkilön – mitkä ovat sen vaaran merkit?

”Mitä kuuluu?” Akuuttia tukea tarvitsee ihminen, joka…

Mistä itsemurhariskin tunnistaa – itsemurhan riskitekijät

Jokainen meistä kaipaa tunnetta, että tulee nähdyksi ja kuulluksi. © iStock

  • On alakuloinen ja vaikuttaa masentuneelta
  • Käyttäytyy ahdistuneesti, kiihtyneesti tai levottomasti
  • Puhuu tuntevansa itsensä toivottomaksi tai merkityksettömäksi
  • Jonka päihteiden käyttö on lisääntynyt
  • Nukkuu liian vähän tai liian paljon
  • Jonka rokahalussa on havaittavissa selkeitä muutoksia
  • Vetäytyy omiin oloihinsa
  • Tuntee olevansa muille taakaksi
  • On itsetuhoinen tai puhuu halusta kuolla

Lähde: mitakuuluu.fi

Itsemurhaa pohtiva puhuu aiheesta ääneen

Suomessa itsemurhia on arvioitu tapahtuvan keskimäärin kaksi, kolme päivässä. Vuoden 2017 aikana itsemurhan teki 824 henkilöä.

Miehet tekevät itsemurhia edelleen huomattavasti enemmän kuin naiset: kolme neljästä itsemurhan tehneestä on miehiä. Vuonna 2017 itsemurhan tehneiden keski-ikä oli  naisilla 49 vuotta ja miehillä 46 vuotta, käy ilmi Tilastokeskuksesta.

Toisin kuin moni luulee, itsemurhaa suunnitteleva tai sitä harkitseva voi puhua aiheesta ääneen eikä salaile tai sullo ajatuksiaan vain omiin mielennurkkiinsa. Uskomus siitä, ettei itsemurhasta ääneen puhuva tai siitä vihjaava tee itsemurhaa, on väärä.

Jos epäilet läheisesi olevan itsemurhariskialtis, on tärkeää kuunnella ja tukea häntä – ja ennen kaikkea kysyä, kokeeko hän itse olevansa itsetuhoinen tai ajattelevansa itsemurhaa. Tuntemuksistaan avoimesti puhumalla läheinen voi huomata, ettei ole yksin: kun tilanteestaan ja tunteistaan puhuu jonkun kanssa, niitä voi ymmärtää paremmin myös itse.

Itsetuhoinen nimittäin ajattelee helposti, että hän on yksin ongelmiensa kanssa, eikä kukaan kuule tai ymmärrä häntä – varsinkin, jos hän on jo yrittänyt tavalla tai toisella vihjata pahasta olostaan.

On tärkeää tiedostaa, ettei itsemurhasta kysyminen lisää itsemurhan riskiä.

Jos ihminen lähipiirissäsi kertoo tai vihjaa sinulle, että hän ajattelee tai suunnittelee itsemurhaa, on erittäin tärkeää kuunnella ja keskustella hänen kanssaan asiasta rauhallisesti, tyrmäämättä.

Itsemurhapuheet ovat usein järkyttäviä ja niihin voi olla vaikea suhtautua rauhallisesti tai avoimesti. Siksikin on tärkeää tukeutua ja ohjata läheinen avun piiriin.

Itsemurhan riskitekijät ja tunnistaminen

Itsemurhan suurimmat riskitekijät ovat vaikea masennus ja aikaisempi itsemurhayritys. Erilaiset elämänkriisit sekä raskaat menetykset ihmissuhteissa, taloudessa tai itselle tärkeissä asioissa lisäävät itsetuhoisuuden riskiä.

Marraskuun 19. päivä on Suomessa itsemurhan tehneiden muistopäivä © Kari Hautala

Itsemurhaiski on suurempi myös niillä, joiden läheinen henkilö tai perheenjäsen on tehnyt itsemurhan.

Itsemurhan riskitekijät:

  • Aikaisemmat itsemurhayritykset
  • Mielenterveyden häiriöt, etenkin masennus
  • Lähipiirissä tapahtuneet itsemurhat
  • Läheisten sairastamat mielenterveyden häiriöt
  • Päihdeongelmat
  • Pitkäaikaiset, etenkin kipua aiheuttavat sairaudet
  • Syrjäytyminen
  • Elämänkriisit – varsinkin, jos niihin liittyy näköalattomuutta, toivottomuutta tai impulsiivisuutta

Etenkin, jos läheinen rupeaa vihjailemaan, että millään ei ole mitään väliä, tai ”ihan sama, jos kuolisin”, ovat hälytysmerkkejä, joiden kohdalla kannattaa reagoida.

Ihmiset oireilevat eri tavoin, joten luota vaistoosi. Tunnet läheisesi ja tiedät mikä on hänelle tyypillistä ja mikä ei.

Itsemurhariskin tunnistaminen

 

Itsemurhaa suunnitteleva henkilö saattaa puhua ajatuksistaan ääneen.

Itsemurhaa suunnitteleva henkilö voi puhua ja vihjata yllättävän paljon suunnitelmistaan. © iStock

Itsemurhariski on suuri, jos henkilö…

  • puhuu tai vihjaa halustaan kuolla.
  • etsii ja miettii keinoja tappaa itsensä.
  • puhuu tuntevansa itsensä toivottomaksi tai merkityksettömäksi.
  • puhuu olevansa umpikujassa.
  • puhuu tuntevansa sietämätöntä kipua.
  • puhuu olevansa taakka muille.
  • lisää alkoholin tai lääkkeiden käyttöään.
  • käyttäytyy ahdistuneesti, kiihtyneesti tai levottomasti.
  • nukkuu liian vähän tai liian paljon.
  • vetäytyy omiin oloihinsa tai tuntee itsensä etääntyneeksi.
  • osoittaa raivoa tai puhuu kostavansa.
  • liikkuu tunnetiloiltaan äärimmäisyydestä toiseen.

Itsemurhan vaara on sitä suurempi, mitä useampi yllämainituista seikoista täyttyy. Lähde: Suomen Mielenterveys ry.

Lue myös: Jussi teki itsemurhan – Äidille jäi loputon ikävä: ”Miksi emme saaneet mahdollisuutta auttaa?”

Miten auttaa itsemurhaa harkitsevaa?

Mikäli kaikki ei tunnu olevan kunnossa, ota asia rohkeasti puheeksi ja kysy läheiseltä, miten hän voi. Läheisen itsemurhapuheet tulee ottaa aina todesta eikä niitä pidä vähätellä.

Arvokkain tuki, jota voit alakuloiselle läheiselle antaa, on kysyä, miten hän voi.

  • Miten oikeasti voit?
  • Miten voit tänään?
  • Miten sinulla menee?
  • Olen huolissani sinusta, mitä sinulle kuuluu?
  • Onko sinulla ollut paineita, huolia viime aikoina?
  • Pystyisitkö kertomaan, mikä sinua masentaa/ahdistaa?
  • Onko sinulla ollut itsetuhoisia ajatuksia?
  • Oletko miettinyt itsemurhaa?
  • Mikä auttaisi jatkamaan elämää?
  • Miten voin auttaa sinua löytämään tukea ja elämänhalua?

Suora kysymys itsemurha-ajatuksista ei johda itsetuhoiseen käyttäytymiseen, vaan kertoo halusta auttaa.

Itsemurhan ajatteleminen ei välttämättä ole puhdasta halua kuolla. Se on halua päästä pois sietämättömästä tilanteesta, kivusta ja pahasta olosta.

Muista, että moralisointi tai panikointi ei auta – pyri osoittamaan huolenpitoa ilman syyttelyä tai tuomitsemista. Älä myöskään yritä piristää tai ala puhumaan itsestäsi ”minullakin oli yksi kerta tosi paha olla…”

Tärkeintä on olla läsnä.

Rohkaise ja pyri luomaan myönteisiä tulevaisuuden näkymiä. ”Näistä ongelmista selviydytään”, ”et ole yksin” ja ennen kaikkea ”apua on saatavilla”.

Älä jätä – äläkä jää – yksin

Jos joku, jonka tunnet, on itsemurhavaarassa, älä jätä häntä yksin. Jos tarvitset välitöntä hätäapua, soita yleiseen hätänumeroon 112.

Vie itsemurhaa hautova henkilö sairaalan päivystykseen tai pyydä muulla tavoin heti apua terveydenhuollon ammattilaisilta.

Muista, ettei sinunkaan tule jäädä yksin. Pidä myös huolta omasta jaksamisestasi ja etsi myös muita tahoja, jotka voivat tukea ja auttaa.

Muista myös, ettei aina kuulumisten kysely tai parhainkaan tuki auta – jos ihminen on todella päättänyt tehdä itsemurhan, häntä harvoin voi estää.

Apua täältä:


Maailman mielenterveyspäivän 10.10.2019 kansainvälinen teema on tänä vuonna itsemurhien ehkäisy. Päivänä kannustetaan kysymään tutuilta ja tuntemattomiltakin ”Mitä kuuluu?” – eli ottamaan mielenterveyden asiat puheeksi myös arjessa. Kampanja kannustaa kysymään kuulumisia ja kohtaamaan ihmisen, josta on huolissaan.

Lähteet: Tilastokeskusmitakuuluu.fiSuomen Mielenterveys ry

X