Näin lämpösairaudet vaanivat helteellä – Tunnista vaaran merkit ja nauti olostasi kuumassakin lomakohteessa

Myös perusterve voi kärsiä helteillä eriasteisista lämpösairauksista, jos kuumuudelta ei suojaudu riittävästi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Myös perusterve voi kärsiä helteillä eriasteisista lämpösairauksista, jos kuumuudelta ei suojaudu riittävästi.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Olkkonen-Lind

Kesä-heinäkuun vaihteessa Eurooppa kylpi jo ennäyshelteisessä auringossa ja lämpötilat nousivat yli kolmenkymmenen asteen.

Siirryttäessä ilmastoidulta työpaikalta lomalle ei sovi unohtaa, että lomakohteessa voi olla vastassa paahtava helleaalto. Lämpö voi aiheuttaa oireita lyhyessäkin ajassa, varsinkin jos lämpötila ei viilene yölläkään.

Korkeat lämpötilat ovat suurin riski iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, mutta kuka tahansa voi saada eriasteisia lämpösairauksia kuumuuden ja nestehukan seurauksena.

Muista hyvinvoinnin perusasiat lomallakin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kehottaa helteillä kiinnittämään samoihin asioihin huomiota niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Päivän kuumimpana aikana on paras välttää auringonpaistetta ja fyysistä rasitusta sekä hakeutua varjoon tai vaikka ilmastoituihin ostoskeskuksiin. Tuuletin helpottaa oloa, sillä se tehostaa hien haihtumista.

Tuuletinta ei tulisi kuitenkaan käyttää yli 35 asteen sisälämpötilassa, koska silloin se lisää kehon lämpökuormaa. Huomioida tulee myös, että tuuletin lisää kehon nestehukkaa.

Syö normaalisti ja juo reilusti

Aikuisen tulisi normaaliolosuhteissa juoda noin 1-1,5 litraa vettä päivässä. Kuumalla ilmalla veden määrää kannattaa lisätä ainakin muutamalla lasillisella. Jos hikoilee voimakkaasti, määrää kannattaa lisätä tarpeen mukaan enemmän.

Vettä kannattaa juoda vähän kerrallaan pitkin päivää. Jos vesi ei maistu, laimea mehu tai kivennäisvesi ajavat asiansa. Kahvi ja alkoholi sen sijaan kuivattavat kehoa.

Tavallisesti suolatasapaino pysyy hallinnassa, kun päivän aikana syö normaalisti. Urheillessa tai raskaita ulkotöitä tehdessä elektrolyyttejä sisältävät urheilujuomat tai kivennäisvedet ovat hyviä nestevaihtoehtoja suolatasapainon säilyttämiseksi.

Jos viihtyy ulkona, iho kannattaa suojata UV-säteiltä kevyillä pitkälahkeisilla ja -hihaisilla vaatteilla sekä aurinkolaseilla ja hatulla. Luonnonmateriaalista valmistetut, väljät vaatteet sopivat helteisiin lämpötiloihin parhaiten.

Hattu ja aurinkolasit suojaavat niin lapset kuin aikuisetkin auringolta.

© LeManna / IStock

Pidä huolta läheisistäsi

Kun ihminen ikääntyy, lämmönsäätely ei toimi yhtä tehokkaasti ja keho kuivuu helpommin kuin nuoremmalla perusterveellä aikuisella. Lisäksi iäkkäillä on usein perussairauksia, joiden oireita helle pahentaa.

Jos aikoo matkustaa helteiseen kohteeseen, THL:n tutkija Virpi Kollanus kehottaa varautumaan kuumuuteen jo etukäteen.

”Jos kärsii perussairauksista, kannattaa miettiä jo etukäteen, miten sairautensa kanssa pärjää reissussa. Lääkärin kanssa kannattaa keskustella siitä, miten kuumuus vaikuttaa sairauteen tai sen hoitamiseen käytettäviin lääkityksiin.”

Pienet lapset ovat vanhusten tapaan herkkiä lämpösairauksille. Pienen koon vuoksi keho kuivuu helposti, eikä lämmönsäätely ole samalla tasolla kuin aikuisella.

”Tietenkään he eivät myöskään osaa suojautua itse, joten aikuisten tulee huolehtia heistä”, Kollanus muistuttaa.

Perusterveessä aikuisväestössä lämpösairauden riskiä lisää raskas fyysinen urheilu tai runsas päihteidenkäyttö.

Itsensä lisäksi on syytä huolehtia läheisistäkin.

”Meillä kaikilla on ystäviä, sukulaisia ja tuttavia, joiden terveydentila on heikentynyt, eivätkä he pysty kunnolla huolehtimaan itsestään. Pidetään myös heistä huolta: soitetaan, käydään kylässä ja autetaan tarvittaessa helteeltä suojautumisessa”, Kollanus sanoo.

Helle on riski erityisesti vanhuksille ja pitkäaikaissairaille.

© TolikoffPhotography / IStock

Lämpösairauksia on lievästä vakavaan

Kuluva 2019 on jo viides peräkkäinen huomiota herättävän lämmin vuosi.

THL:n mukaan pitkittyneet helleaallot näkyvät lisääntyneenä kuolleisuutena niin Suomessa kuin muissakin maissa. Myös hoidon tarve, kuten sairaalaan otot, ensiapukäynnit ja ambulanssikutsut lisääntyvät helteiden myötä.

Helteet voivat aiheuttaa eriasteisia lämpösairauksia. Lievimmillään puhutaan väsymyksestä ja heikotuksesta. Nestehukasta kielivät jano, tummentunut virtsa ja se, että vessassa ei tarvitse käydä juuri lainkaan.

Neste- ja suolavajaus voi johtaa lämpöuupumukseen, joka pahenee asteittain. Oireita voivat heikotuksen lisäksi olla esimerkiksi päänsärky, huimaus ja pahoinvointi. Tällöin kannattaa siirtyä viileään tilaan lepäämään ja juoda lisää vettä. Juomisen lisäksi pitää muistaa myös syödä, jotta suolatasapaino pysyy hyvänä.

Jos vointi heikentyy selkeästi, eivätkä oireet ala hellittää levolla ja nesteytyksellä, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Hätänumeroon tulee soittaa, jos henkilön tajunnantaso alkaa heikentyä tai hän käyttäytyy sekavasti.

Vakavimmillaan kuumuus sekä neste- ja suolavajaus voi johtaa lämpöhalvaukseen. Suomessa kuumuuteen liittyvät kuolemat johtuvat ennen muuta pitkäaikaissairauksien pahenemisesta.

X