Anna-lehti: Presidentin puoliso Jenni Haukio on puolustanut eläinoikeuksia – Kuka hänen edeltäjistään sai kanatkin tottelemaan?
Presidentin puoliso on Suomessa seurattu ja suosittu henkilö. Roolin sisältö on muuttunut aina kantajansa mukaan.
Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio ja edesmennyt Lennu-koira lokakuussa 2015.
Presidentin puoliso on Suomessa kuningatarta tai prinssipuolisoa vastaava henkilö. Historioitsija Laura Kolben mukaan presidentin puolisoon kohdistuvissa odotuksissa näkyy meillä rojalistinen perinne, joka juontaa juurensa aikaan, kun Suomen valtiomuodosta päätettiin ja osa kansasta halusi maahan kuninkaan.
Ensimmäinen presidentin puoliso Ester Ståhlberg vahvisti perinteen syntyä heittäytymällä innokkaasti valtakunnan ykkösnaisen rooliin. Puolison rooli on kuitenkin aina muokkautunut kantajansa mukaan. Koska puolisolla ei ole virallisia tehtäviä, on paljolti kiinni hänestä itsestään, millaiseksi hänen oma ”kautensa” muodostuu.
”Puoliso joutuu hakemaan itselleen sopivan kompromissin oman työnsä ja presidentin viranhoitoon liittyvien odotusten välillä. Mitään valmista mallia ei ole, eikä edeltäjien mukaan voi päätöksiä tehdä”, Laura Kolbe sanoo Anna-lehdessä.
Ester Ståhlberg oli kirjailija, opettaja ja toimittaja ja tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin puoliso vuodesta 1920 lähtien. © Otavamedia-arkisto
Puoliso voi olla myös yhteiskunnallinen vaikuttaja
Suomi saa uuden presidentin ensi vuoden alussa – ja uuden presidentin puolison, jos hänellä sellainen on.
Väistyvän presidentin kumppani Jenni Haukio on puolisoista tähän mennessä nuorin. Suosittu Jenni on iästään huolimatta esiintynyt roolissaan arvokkaasti ja pidättyväisestikin. Toisaalta hän ottanut kantaa erityisesti eläinten oikeuksiin, joka on hänelle henkilökohtaisesti tärkeä aihe.
Suomen presidenttien puolisoista löytyy toinenkin hyvin eläinrakas nainen: Ellen Svinhufvud. Ellen hoiti maatilaa Luumäellä ja rakasti lampaitaan, vuohiaan ja kanojaan. Aikalaiset ihmettelivät, miten Ellen sai kanatkin tottelemaan itseään.
Ellen tosin rakasti myös sinikettupuuhkia ja krimiturkkeja, kun taas Jenni Haukio on kritisoinut turkistarhausta. Ellen eli kuitenkin hyvin toisenlaisena aikana.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kiinnostanut useimpia presidentin puolisoita. Esimerkiksi Ester Ståhlberg oli perustamassa Suomen Pelastakaa lapset -järjestöä edeltänyttä Koteja kodittomille lapsille -yhdistystä ja Ellen Svinhufvud keräsi rahaa tuberkuloosia sairastavien kodittomien naisten turvakodille.
Ylipäänsä puolisot ovat olleet valistunutta ja koulutettua väkeä. Kaksi viimeisintä eli Jenni Haukio ja Pentti Arajärvi ovat väitelleet tohtoreiksi sinä aikana, kun ovat edustaneet Suomea presidentin rinnalla.
Pentti Arajärvi ja Jenni Haukio ovat väitelleet tohtoreiksi sinä aikana, kun heidän puolisonsa ovat johtaneet maata.
Puoliso on presidentin tärkein tukija
Historioitsija Laura Kolbe huomauttaa, että vaativan tehtävän vuoksi lähipiiri on presidentille tärkeä.
”Puolison, jos sellainen on, voi odottaa olevan presidentin työn tukena”, Kolbe sanoo Anna-lehdessä.
Vaikeina aikoina Suomen presidenttien puolisot ovat joutuneet osoittamaan tukeaan hyvinkin konkreettisesti. Jo kauan ennen puolisonsa presidenttikautta Ellen Svinhufvud seurasi Pehr Evind Svinhufvudia Siperiaan karkotukseen 1914. Äärioikeistolaisten lapuanliikkeen terrorin aikaan Ester Ståhlberg ei päästänyt miestään, entistä presidenttiä, yksin muiluttajien autoon, ja Gerda Ryti seisoi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomitun miehensä rinnalla.
Presidentti Risto Ryti ja rouva Gerda Ryti presidentti Kyösti Kallion hautajaisissa, 23.12.1940. © Otavamedia
Kriisitilanteissa puolison merkitys voikin korostua. Sotaa käyvän Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin puoliso Olena ei viihtynyt aiemmin parrasvaloissa mutta on nyt ottanut aktiivisen roolin toimien kansainvälisesti Ukrainan puolesta.