Puhuuko turvapaikanhakija oikeaa murretta? Näin paperitonta testataan
Kielianalyysin tekeminen on ulkoistettu Ruotsiin.
Suomeen saapuneiden paperittomien turvapaikanhakijoiden käyttämää kieltä analysoi ruotsalainen yritys.
Noin 80 prosentilla turvapaikanhakijoista ei ole mukanaan henkilöllisyyden todistavaa asiakirjaa.
”Passi, henkilökortti tai muu henkilöllisyystodistus on voinut pakomatkan aikana hävitä, tai mahdollisesti ihmissalakuljettaja on voinut ottaa sen itselleen”, turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä Maahanmuuttovirastosta kertoo.
Turvapaikka myönnetään lähtömaan turvallisuustilanteen perusteella, joten tarvitaan luotettavia todisteita siitä, että turvapaikkaa hakeva henkilö on oikeasti kotoisin turvattomalta alueelta.
Yksi luotettavista todisteista on kieli.
Kielianalyyseja säännöllisesti
Poliisi selvittää turvapaikanhakijan taustat hänen puheidensa perusteella, jos henkilöllisyysasiakirjoja ei ole saatavilla.
”Tärkein tutkintaväline on hakijan oma kertomus ja kuvailut omasta kotialueestaan sekä asumisolosuhteistaan”, Similä kertoo.
Kertomusten paikkansapitävyyttä voidaan testata kielianalyysilla.
”Kielianalyysi kuuluu normaaliin tutkinta-arsenaaliin, ja sitä käytetään säännöllisesti.”
Analyysi on erittäin perusteellinen. Analyytikot tarkastelevat esimerkiksi käytettyjä sanoja ja murretta.
”Tällä tavoin arvioidaan sitä, onko uskottavaa, että henkilö on maasta A ja alueelta B, kuten hän on kertonut.”
Analyysilausunto on useiden sivujen mittainen, ja lopuksi hakijalle annetaan varmuusaste. Mitä korkeampi aste on, sitä varmemmin turvapaikanhakija on kotoisin tietyltä paikkakunnalta.
”Turvapaikkaratkaisua tehtäessä me sitten otamme analyysin lopputuloksen huomioon.”
Ruotsalaiset hoitavat
Suomesta turvapaikkaa hakevien kielianalyysit tekee tällä hetkellä ruotsalainen yritys Skandinaviska Språk. Sen analyytikkoihin kuuluu kielitieteilijöitä, jotka puhuvat tarkasteltuja kieliä äidinkielenään ja tuntevat hyvin alueiden kielelliset erot.
Poliisi kilpailutti analyysia suorittavat tahot, ja ruotsalaiset voittivat kilpailutuksen.
”Suomessa ei ole valitettavasti yhtään yritystä, joka tekisi analyyseja,” Juha Similä sanoo.
Kielianalyysi tehdään joko nauhoitetun äänitteen avulla tai reaaliaikaisesti suora-analyysina. Suora-analyysissa analyytikot ovat haastattelutilanteessa mukana Ruotsista käsin puhelimen välityksellä.
Entä jos hakija puhuu kuulustelutilanteessa jännityksen vuoksi eri tavalla kuin muulloin? Voiko takeltelu pilata turvapaikkahakemuksen?
”Pelkän kielianalyysin avulla ei koskaan tehdä päätöksiä. Se on vain yksi osa kokonaisuutta, jonka perusteella päätellään hakijan todellinen kotialue.”