Uhanalaisuus näkyy: Saimaannorppien kanta on vain 430 yksilöä – Vuosittain syntyy 90 kuuttia: ”Norppa on lisääntymiskykyinen vasta 4–6-vuotiaana”
Leudot talvet ja verkkokalastus uhkaavat saimaannorppien selviytymistä. Pesimäkautena tarvitaan myös ihmisten apua.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen. Arktinen eläin tarvitsee selviytyäkseen lunta ja jäätä, jotka ovat leutoina talvina kortilla.
Leuto talvi on kuuttien uhka. Saimaannorppien pesimäkausi sijoittuu helmi–maaliskuun vaihteeseen, mutta tänä vuonna lunta on tullut niukasti.
”On ollut aika haastavat olosuhteet ainakin Etelä-Saimaan puolella. Välillä on satanut lunta, mutta se on sulanut, eikä sitä ole hirveästi kinostunut rannoille”, Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Sanna Leppänen kertoo.
Ihmiset auttavat saimaannorppia rakentamalla apukinoksia. Käytännössä se tarkoittaa lumen kolaamista esimerkiksi jäältä sinne, missä norppa normaalisti pesii. Sellainen paikka on yleensä tuulelta suojassa oleva poukama tai kallioranta.
”Kaikki norpat tekevät pesän kinostuneeseen lumikasaan. Pesä suojaa kuuttia kylmettymiseltä, mutta myös pedoilta. Jos kuutilla ei ole pesän suojaa, se helposti menehtyy.”
Apukinosten tavoitemitat ovat noin 8–15 metriä pituutta, 3–6 metriä leveyttä ja vähintään metri korkeutta. Kinokset tehdään hieman tarvetta isommiksi, jotta lunta riittäisi, vaikka ilma lämpenisi.
”Apukinokset ovat pelastaneet monen kuutin hengen heikkona talvena. Tutkimuksissa on havaittu, että jopa huonolumisena vuotena 80 % kuuteista on syntynyt kolattuihin apukinoksiin. Apu on siis todella tärkeää.”
Pesintärauha alkaa helmikuun 10. päivä, jonka jälkeen apukinosten tekeminen loppuu. Metsähallitus koordinoi apukinosten tekemistä.
”Apukinosten tekeminen on täysin luvanvaraista toimintaa, eikä missään tapauksessa saa mennä itsekseen kolailemaan.”
Kuutteja syntyy 90 vuosittain
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen. Metsähallituksen mukaan kannan koko on tällä hetkellä vain 430–440 yksilöä. Vuosittain poikasia syntyy noin 90 yksilöä.
”Se ei ole suuri määrä, ja kun miettii, kuinka moni niistä kuuteista selviää lisääntymisikäiseksi, määrä laskee vuosien varrella. Norppa on lisääntymiskykyinen vasta 4–6-vuotiaana, eli menee useampi vuosi ennen kuin se tuottaa oman jälkeläisen”, Sanna Leppänen kertoo.
Akuutein uhka norpille on verkkokalastus. Jo pelkästään tammikuussa 2023 kaksi saimaannorppaa on havaittu kuolleen kalanpyydyksiin.
”Jotta kuutit selviäisivät lisääntymisikäisiksi, toivon, että verkot jätettäisiin laskematta, eikä kalastettaisi Saimaalla verkoilla.”
Tuovatko keinopesät ratkaisun norppien haasteisiin?
Pidemmän ajan uhka on tietysti ilmastokriisi. Arktisena eläimenä saimaannorppa tarvitsee lunta ja jäätä selviytyäkseen. Jos lumiset talviolosuhteet katoavat, se on todennäköisesti myös saimaannorppien loppu.
Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu, voisivatko keinopesät olla ratkaisu norppien ongelmiin. Keinopesät ovat valtavia linnunpöntön kaltaisia pesiä, jota norpat voisivat hyödyntää omassa pesänrakennuksessaan.
Sanna Leppänen sanoo, että jos poliittista tahtoa ja rahaa löytyisi tarpeeksi, kaikille norpille voisi rakentaa keinopesät, jotta lisääntyminen olisi turvattu.
Tavalliset ihmiset voivat auttaa lahjoituksin tai liittymällä vapaaehtoisiksi apukinosten rakentamiseen.
”Meillä on vuosittain vapaaehtoisia, jotka tulevat kauempaakin asti kolaamaan. Pyrimme järjestämään mahdollisuuksien mukaan välineitä, ja paikan päälle liikutaan kimppakyydein. Usein vapaaehtoiset ovat hyvin innokkaita, ja heillä saattaa olla omatkin välineet, mutta omat kolat ja lapiot eivät ole vaatimuksena.”
Jutun otsikkoa muokattu 15.3.2023 klo 17.04: Alun perin otsikossa luki, että saimaannorppia on ”enää 430 yksilöä”, mikä viittasi siihen, että norppien lukumäärä olisi vähentynyt. Todellisuudessa saimaannorppia on vuosittain keskimäärin muutama enemmän, joten termi on vaihdettu ”vain 430 yksilöä”.
Hämäläisten kotitalo sijaitsee luontobongarin unelmapaikassa Puumalassa. © Matias Honkamaa