Saksan energiantarve ja kaasun lisäpumppaaminen aiheuttavat maanjäristyksiä Hollanissa
Maanjäristysvyöhykkeen hollantilaisasukkaat ovat lisäpumppauksesta raivoissaan. Tähän mennessä maanjäristyksen aiheuttamista vaurioista on tehty yli 120 000 korvausvaatimusta.
Saksan riippuvaisuutta Groeningenin kaasukentistä selittää kaasun koostumus.
Hollannissa ollaan enemmän kuin kauhuissaan hallituksen suunnitelmista pumpata lisää maakaasua Groeningenin kaasukentiltä. Kentän läheisyydessä elävät ihmiset ovat pitkään kampanjoineet kaasukenttien sulkemisen puolesta, koska kaasun pumppaaminen aiheuttaa alueella maanjäristyksiä. Vaikka maanjäristykset ovat olleet pieniä, niitä on ollut alueella satoja pumppamisen alkamisesta lähtien, ja ne ovat aiheuttaneet alueen rakennuskannalle merkittäviä vaurioita.
Kaasun lisäpumppaaminen ei edes hyödytä hollantilaisia, sillä lisäkaasu on tarkoitettu saksalaisille. Hollannin on kuitenkin paha kieltäytyä tyydyttämästä saksalaisten tarpeita, sillä kaasutoimituksesta vastaavaa yhtiötä sitovat sopimukset asiakkaiden kanssa, ja sen asiakkaana on ainakin viisi miljoonaa saksalaista kotitaloutta. Asiakkaiden energiantarve vain on suurempi kuin saksalaiset olivat aiemmin arvioineet.
Vain hätätapauksissa vuoden 2023 jälkeen
Saksan lisääntynyt energiantarve laittaa Hollannin hankalaan asemaan, sillä hallitus on luvannut, että kaasun pumppaamista Groeningenin kaasukentiltä vähennetään ja tavoitteena on ollut lopettaa se kokonaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Vuoden 2023 jälkeen kaasukentiltä saisi pumpata kaasua vain hätätapauksissa.
Hallituksen alkuperäisissä suunnitelmissa Groeningenin kaasukentiltä olisi pumpattu lokakuun 2021 ja lokakuun 2022 välillä 3,6 miljardia kuutiometriä kaasua. Saksan yllättävän lisätarpeen vuoksi tuo määrä uhkaa nousta 7,6 miljardiin kuutiometriin. Tämän pelätään myös nostavan uusien maanjäristysten riskiä entisestään.
Saksan riippuvaisuutta Groeningenin kaasukentistä selittää kaasun koostumus. Groeningenissa pumpataan niin sanottua L-kaasua, jonka energiapitoisuus on pienempi kuin H-kaasun, jota Saksa saa Venäjältä. H-kaasu ei kuitenkaan auta Groeningenista riippuvaisia kotitalouksia, sillä L- ja H-kaasu vaativat erilliset putkistot, ja Groeningenin kaasukenttien asiakkaat ovat Groeningenin putkistojen päässä.
Jos Hollannin hallitus päättäisi, ettei se suostu lisäpumppaamiseen, miljoonat saksalaiset kotitaloudet jäisivät vaille lämmitystä, ja se voisi tietää pahaa ulkopoliittista selkkausta.
Saksan maakaasuvarastot huolestuttavan tyhjiä
Miten Saksa sitten on joutunut tähän tilanteeseen? Saksa itse on vähentänyt merkittävästi omaa L-kaasun tuotantoaan viime vuodesta lähtien. Samanaikaisesti energiankulutus Luoteis-Saksassa, mistä Groeningenin kaasukenttien asukkaat löytyvät, on noussut. Lisäksi Saksan omat maakaasuvarastot ovat päässeet huolestuttavan tyhjiksi. Erotus on saatava jostakin ja Groeningen on monille saksalaisille ainoa vaihtoehto.
Maanjäristysvyöhykkeen asukkaat ovat lisäpumppauksesta raivoissaan. Tähän mennessä maanjäristyksen aiheuttamista vaurioista on tehty yli 120 000 korvausvaatimusta, ja hallitukseen on nimitetty oma ministeriö huolehtimaan maanjäristyksiin liittyvistä korvauksista. Kaikkiaan korvauksiin on laitettu rahaa jo 1,15 miljardia euroa, mutta ministeri Hans Viljbrief on lupaillut korvauksiin uutta 250 miljoonan euron budjettia.
Asukkaiden edustajat ovat vaatineet hallitukselta päätöksen perumista tai vaihtoehtoisesti Saksalle myytävästä kaasusta saatujen tuottojen käyttämistä rakennusten korjaamiseen ja vahvistamiseen maanjäristysten varalta. Lopullisen päätöksen Hollannin hallitus tekee huhtikuussa.
Białowieżan metsä on Puolassa ja Valko-Venäjällä sijaitseva suurin vielä jäljellä oleva yhtenäinen alavan maan metsäalue Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä. © iStock