Seuran kysely: Suomalaisista 68 prosenttia tukisi Baltian maita sotilaallisesti tarvittaessa – Vahvimman tuen Baltian puolustus saa 18–24-vuotiailta

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Suomalaissotilaita osallistui maaliskuussa Virossa järjestettyyn Saber Strike 2022 -sotaharjoitukseen. © Puolustusvoimat
Suomalaisten asenne on puolessa vuodessa muuttunut yhä myönteisemmäksi siihen, tulisiko Baltian maita avustaa sotilaallisesti, mikäli niihin kohdistuisi ulkovallan aseellinen hyökkäys.

Seura teetti Venäjän hyökättyä Ukrainaan Taloustutkimuksella asennetutkimuksen, jolla selvitettiin maaliskuussa suomalaisten suhtautumista Venäjään, suomenvenäläisiin ja samalla kartoitettiin, millaisia ajatuksia Baltian maiden puolustaminen sotilaallisesti suomalaisissa herättää.

Nyt elokuussa tuo tutkimus teetettiin uudelleen. Taloustutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset ovat aiempaa valmiimpia puolustamaan Baltian maita tarvittaessa myös sotilaallisesti.

Maaliskuussa Suomi ei ollut vielä tehnyt päätöstä Nato-jäsenyyden hakemiseksi, mutta se tehtiin toukokuussa ja Suomi on nyt etenemässä nopeasti puolustusliiton jäseneksi.

Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että asenteet myös Natoon jo kuuluvien Baltian maiden puolustukseen aseellisen selkkauksen sattuessa koetaan nyt Suomessa yhä tärkeämmiksi. Se on sinänsä sopivaa, sillä on arvioitu, että Naton jäseninä Baltian suojelu lankeaisikin enemmän juuri Suomen ja Ruotsin vastuulle.

Miehet suhtautuvat Baltian sotilaalliseen avustamiseen naisia myönteisemmin

Kun maaliskuussa 50 prosenttia suomalaisista oli valmiita Baltian aseelliseen auttamiseen, on luku nyt huomattavasti korkeampi – jo 68 prosenttia suomalaisista olisi valmiita auttamaan Baltiaa, mikäli alueelle kohdistuisi sotilaallinen hyökkäys. Vain 10 prosenttia on sitä mieltä, ettei Suomen tulisi apuaan antaa edes sotilaallisen hyökkäyksen koittaessa.

Kuten maaliskuussakin, myös nyt miehet ovat naisia myönteisempiä Baltian avustamisen suhteen. Neljä viidestä miehestä (79 %) on avustamisen kannalla, kun naisista avustamista kannattaa nyt kolme viidestä (58 %).

Vielä maaliskuussa 58 prosenttia miehistä ja 41 prosenttia naisista oli avustamisen kannalla. Puolenvuoden aikajänteellä kasvua voi pitää merkittävänä.

Vahvimman tuen Baltian maiden puolustus saa 18-24-vuotiailta

Iän perusteella kannatuslukemissa ei ole merkittävää eroa. Vahvin into Baltian puolustamiseen on 18–24-vuotiaiden keskuudessa (71 %), ja pienintä 50–64-vuotiaiden keskuudessa (66 %).

Turussa suhtautuminen Baltian avustamiseen on Helsinkiä myönteisempää

Asuinpaikan perusteella innokkaimmin Viroa, Latviaa ja Liettuaa ollaan valmiita puolustamaan pääkaupunkiseudulla, mutta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ulkopuolella. Tällä alueella peräti 78 prosenttia vastaajista kannattaa Baltian aseellista puolustamista.

Toisena tulee Tampere, jossa veljeskansa Viron ja tämän naapureiden puolustamista kannattaa 77 prosenttia vastaajista, ja kolmantena Espoon, Kauniaisten ja Vantaan muodostama alue, jossa puolustamista kannattaa 74 prosenttia asukkaista.

Turussakin kannatus on Helsinkiä suurempaa, sillä turkulaisista avustamista sanoo kannattavansa 71 prosenttia vastanneista, kun Helsingissä Baltian aseellista avustamista hyökkäyksen sattuessa kertoo kannattavansa 68 prosenttia vastaajista.

Maaliskuuhun verraten asuinpaikan suhde kannatuksen suuruuteen on pysynyt alhaisempiin lukuihin suhteutettuna hyvin samanlaisena. Ainoa poikkeus on nyt elokuussa toisena kannatussuosiossa oleva Tampere. Maaliskuussa kannatus Tampereella oli vielä Helsinkiäkin alhaisempi.

Lue myös: Seuran kysely: Vihan määrä on ”käsin kosketeltava” – Näin Venäjän hyökkäyssota on muuttanut suomalaisten asenteita

© Otavamedia

Seuran asennekysely tutkii suomalaisten asenteita venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista

Pietarista tulleen linja-auton matkustajia Helsinki-Vantaan lentoasemalla 26. heinäkuuta 2022 © LEHTIKUVA / ANNI ÅGREN

Lue myös: Seuran kysely: Venäjällä tankkaavat tuomitaan laajasti – Suomalaisista 69 prosenttia kokee teon nyt ”vääränä ja moraalittomana”

X