Siviilien vammat paljastavat Venäjän hyökkäyksen raakuuden Ukrainassa - Suomalaislääkäri: ”Muissa kriiseissä olen kohdannut enemmän ampumavammoja”
Ukrainan sodan keskellä suurin osa lääkäreistä ja sairaanhoitajista jatkaa vaikeiden vammojen hoitamista. Lääkärit ilman rajoja -järjestö avustaa ja kouluttaa heitä.
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön lääkintäjuna saapuu Lviviin 1. huhtikuuta 2022. Tässä ensimmäisessä, kaksi vaunua käsittävässä junassa oli yhdeksän potilasta, jotka olivat haavoittuneet Mariupolissa tai yrittäessään paeta Mariupolista. Heitä hoitamassa oli yhdeksän Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön työntekijää.
Ukrainalaisten siviilien kohtalo Venäjän pommitusten keskellä on lohduton. Suurin osa siviilien saamista vammoista on ilmaiskujen, pommien ja kranaattien aiheuttamia sirpale- ja räjähdysvammoja.
”Yleensä aika brutaalia jälkeä, paljon irronneita raajoja ja muita vammoja joko vatsan tai rintakehän alueella”, kertoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön avustustyöntekijä, anestesian ja tehohoidon erikoislääkäri Kariantti Kallio.
Hän palasi toukokuun alussa Ukrainasta, jossa hän työskenteli sairaaloissa Žytomyrin alueella Kiovan länsipuolella, Dnipron miljoonakaupungissa Itä-Ukrainassa ja muun muassa Pokrovskin ja Bakhmutin kaupungeissa Donetskin alueella.
”Toisissa paikoissa pystyi aistimaan ahdistuneisuuden sodan läheisyydestä. Vaikka ihmisillä on päättäväisyyttä ja rohkeutta, ei kukaan voi kiistää sodan todellisuutta. Kuulet kuitenkin koko ajan taustalla raskaamman tykistön pauhun”, Kallio kertoo tunnelmasta Itä-Ukrainassa.
Toisaalta alueilla, joissa kaupungin keskustoja ei ole suuremmin pommitettu, elämä jatkuu. Kaikki tavanomainen on tosin suljettu.
”Elämä on säästöliekillä.”
Ukrainassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön avustustyöntekijänä toiminut Kariantti Kallio lähtee oman perhe- ja työtilanteen niin salliessa mielellään jatkamaan avustustyötä. © Seppo Samuli / LEHTIKUVA
Sairaanhoidon taso verrattavissa Suomeen
Sairaaloiden henkilökunta on pääosin jäänyt evakuoiduille alueille tekemään työtään. Varsinkin isommissa kaupungeissa sairaalat toimivat niin normaalisti kuin mahdollista.
”Ukrainassa on korkeaa yliopistokoulutusta ja osaavia lääkäreitä ja sairaanhoitohenkilökuntaa. Taso on monin paikoin verrattavissa Suomeen.”
Kariantti Kallion työ Ukrainassa erosi hänen aiemmista komennuksistaan Burundissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Jemenissä.
Ukrainassa hän oli vain vähän mukana varsinaisessa hoitotyössä kuten leikkauksissa.
”Ukrainan sairaaloissa tarvitaan enemmänkin erilaista tukea ja opetusta esimerkiksi monipotilastilanteista ja hyvin kriittisesti vammautuneiden potilaiden sekä sotavammapotilaiden hoidossa.”
Peruslääkkeistä pulaa koko Ukrainan alueella
Yleensä sairaalat saavat tarvitsemansa tarvikkeet omia hankintakanaviaan pitkin. Sotatilanteessa nämä hankintakanavat eivät toimi. Lääkärit ilman rajoja -järjestöllä on Ukrainassa lääke- ja lääkintätarvikevarastoja, joista sairaaloihin viedään niissä tarvittavia lääkkeitä ja tarvikkeita.
Perustautilääkkeistä ilmeni puutetta kaikissa sairaloissa, joissa Kallio ryhmineen kävi. Ryhmä tomitti sairaaloihin esimerkiksi verenpaine- ja diabeteslääkkeitä.
Venäjän joukot olivat juuri poistuneet Žytomyrin alueelta, joten tarvetta sotavammojen hoitoon oli vähän.
”Varauduimme tilanteen huononemiseen. Annoimme koulutusta sekä lääkkeitä ja tarvikkeita.”
Itään siirryttäessä sairaaloissa hoidettiin enemmän sotavammoja. Siellä Kallion ryhmän työn pääpaino oli sotavammapotilaiden hoidossa ja siihen tarvittavan koulutuksen ja tarvikkeiden antamisessa.
Itä-Ukrainan sairaaloissa oli puutetta erityisesti perusinstrumenteista, leikkausseteistä ja steriileistä käsineistä.
Lääkärit ilman rajoja on huhtikuun alusta lähtien auttanut tuomaan noin 350 potilasta lääketieteellisessä junassa Itä-Ukrainasta Lviviin. © Faris Al-Jawad / Lääkärit Ilman Rajoja
Lääkinnällisillä evakuointijunilla siirretään haavoittuneita turvaan
Siviilien on käsketty poistumaan Donetskin alueelta. Suuri osa on näin tehnytkin.
”Ne, jotka eivät kykene poistumaan ovat valitettavan usein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vanhuksia, perussairauksista kärsiviä ja kehitysvammaisia. Ihmisiä, jotka eivät pysty omin voimin sieltä liikkumaan”, Kariantti Kallio kertoo.
Lääkärit ilman rajoja -järjestöllä on Ukrainassa käytettävänään kaksi lääkinnällistä evakuointijunaa. Niitä käytetään siirtämään haavoittuvimmassa asemassa olevia ja sotavammoja saaneita turvallisemmille alueille.
Junamatka Itä-Ukrainasta länteen kestää 16 tuntia. Potilasvalintaa joudutaan tekemään niin, että mukaan pääsevät sellaiset potilaat, jotka kestävät matkan. Vaikka junasta löytyy hengityskoneita ja muita lääkinnällisiä tarvikkeita, siirto on aina riski.
Siviilien vammat kertovat, miten paljon Ukrainassa siviilejä pommitetaan
Kariantti Kallio vertaa Ukrainan tilannetta aikaisemmin Jemenissä näkemäänsä. Ukrainassa siviiliväestö kohtaa enemmän ilmahyökkäyksiä.
”Omakohtaiset kokemukseni sijoittuvat yksittäisiin sairaaloihin, joten laajempaa käsitystä ei voi näkemästäni tehdä. Sen voin silti sanoa, että muissa kriiseissä olen kohdannut huomattavasti enemmän ampumavammoja.”
Kallio muistuttaa, että niin kauhea kuin Ukrainan sota onkin, myös muut kriisit maailmalla yhä jatkuvat. Niidenkin jalkoihin jääneitä täytyisi auttaa.