Venäjä kokee oikeudekseen puolustaa ulkomailla asuvia kansalaisiaan – ”Se tarvitsee verukkeeksi vain kourallisen ihmisiä”, Kristi Raik muistuttaa
Virossa asuu noin 80 000 ja Suomessa noin 33 000 Venäjän kansalaista. Kristi Raikin mukaan venäläiset eivät ole yksilötasolla uhka.
"Venäjä yrittää keksiä jatkuvasti hybridivaikuttamisen keinoja", Kristi Raik sanoo.
Presidentinvaalit voittanut Alexander Stubb astuu virkaan 1. maaliskuuta. Onnittelusoittoa Venäjän presidentiltä tuskin tulee, arvelee Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen apulaisjohtaja Kristi Raik.
”Suomen linja osana Euroopan unionia ja puolustusliitto Natoa on selkeä ja ylemmän poliittisen tason suhteet Venäjään ovat jäissä. On varmaa, ettei Suomen kanta muutu presidentin vaihtuessa. En näe, että Venäjä tässä tilanteessa lähtee yrittämään uusia avauksia”, Kirsti Raik sanoo.
Viro pitänyt yhteyttä Venäjään virkamiestasolla
Viron yhteydet Venäjään ovat olleet hyvin vähäiset. Nykyinen presidentti, elokuussa 2021 valittu Alar Karis ei ole tehnyt yhtään valtiovierailua Venäjälle. Edellinen presidentti Kersti Kaljulaid tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa vuonna 2019.
”Se oli poikkeuksellinen tapahtuma. Tuolloin Venäjään kohdistuvat pakotteet olivat jo voimassa ja maiden väliset suhteet heikot. Ainakaan Viron tavoitteena ei ollut hakea niihin muutosta eikä tapaamisesta mitään tulosta ollutkaan.”
Viro on suhtautunut Venäjään aina kriittisesti. Korkean tason poliittista kanssakäymistä on ollut hyvin vähän. Viro on pitänyt yhteyttä Venäjään pääosin virkamiestasolla, esimerkiksi rajakäytäntöihin liittyvissä asioissa.
”Suomella on ollut kaikista maista aktiivisin keskusteluyhteys Venäjän presidentin kanssa”, sanoo Kristi Raik.
Hän toteaa myös, että Suomessa presidentin asema on vahvempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Esimerkiksi Virossa presidentin valtaoikeudet ovat paljon vähäisemmät kuin Suomessa ja rooli lähinnä edustuksellinen.
”Virossa presidentti ei johda samalla tavalla ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kuin Suomessa.”
Viron presidentin valitsee parlamentti tai valitsijakokous.
”Jossain vaiheessa käytiin paljonkin keskustelua siitä, pitäisikö presidentti valita suoralla kansanvaalilla. Siihen ei kuitenkaan lopulta nähty syytä, koska presidentin valtaoikeudet ovat rajalliset.”
Venäjällä on laajat tavoitteet
Venäjä aloitti kolmansien maiden turvapaikanhakijoiden masinoimisen Suomen itärajalle alkutalvesta, minkä seurauksena raja pidetään suljettuna tämänhetkisen päätöksen mukaan 14. huhtikuuta saakka. Viron rajalla turvapaikan hakijoita on ollut vain vähän.
Kristi Raik pohtii, miksi turvapaikan hakijoita on tuotu nimenomaan Suomen rajalle.
”Ehkä Venäjä arvelee rajan olevan Suomelle heikompi kohta kuin Virolle. Raja on pitkä ja kun tulijoita on paljon, saadaan aikaan vahva painostuskeino.”
Turvapaikanhakijoihin liittyy myös turvallisuusriski.
”Joukossa on varmasti oikeasti apua tarvitsevia, mutta myös heitä, joilla on toisenlaiset motiivit. On riski, että maahan tulee jonkinlaisia agentteja. Jos tulijoita on paljon, on vaikeaa nopeasti saada selville jokaisen tarkoitusperät.”
Venäjä yrittää keksiä jatkuvasti myös muita hybridivaikuttamisen keinoja. Kristi Raik mainitsee esimerkkinä Suomen ja Viron välisen Baticconnector-kaasuputken, joka vaurioitui lokakuussa.
”Ei ole selvillä, mitä tarkalleen tapahtui, mutta tällaiset häiriöt varmasti palvelevat Venäjän etua.”
Infrastruktuuriin kohdistuvia iskuja on todennäköisesti odotettavissa tulevaisuudessakin.
”Venäjällä uskotaan, että jos huomio kohdistuu maiden omiin ongelmiin, ne arvioivat uudelleen ja vähentävät Ukrainalle annettavaa tukea.”
”Venäjä tarvitsee vain kourallisen ihmisiä”
Venäjän perimmäinen tavoite on heikentää länsimaiden ja Naton yhtenäisyyttä, aiheuttaa epävakautta yhteiskunnissa ja horjuttaa demokraattista järjestelmää.
”Sitä kautta se pyrkii palauttamaan oman vaikutuspiirinsä, ei pelkästään Ukrainassa vaan entisen Neuvostoliiton alueella. Ja oikeastaan vielä sitäkin laajemmin”, sanoo Kristi Raik.
Informaatiosotaa Venäjä käy jatkuvasti. Se käyttää maansa rajojen ulkopuolella asuvia kansalaisiaan propagandan välineenä.
Virossa asuu noin 80 000 ja Suomessa noin 33 000 Venäjän kansalaista. Kristi Raikin mielestä venäläiset eivät ole yksilötasolla uhka. Ongelma on se, että Venäjä väittää oikeudekseen puolustaa maan ulkopuolella asuvia maanmiehiään.
”Venäjä voi käyttää sitä verukkeena riippumatta siitä, mitä venäläiset Suomessa tai Virossa ajattelevat. Se tarvitsee vain kourallisen ihmisiä, jotka osoittavat mieltään tai väittävät joutuvansa sorretuiksi.”
Virossa ei ole kaksoiskansalaisuutta eikä aiheesta itsenäistymisen ole ollut tarvetta keskustella.
”Kaksoiskansalaisten määrä olisi hyvin suuri ja se aiheuttaisi turvallisuusriskejä.”
Kristi Raikin mielestä kaksoiskansalaisuudesta luopuminen olisi perusteltua myös Suomessa.
”Ainakaan ei kannattaisi myöntää kansalaisuutta henkilöille, jotka tulevat Euroopan unioniin tai Natoon kuulumattomista ja kaksoiskansalaisuutta harjoittamattomista maista. Ei pidä kuitenkaan lähteä ottamaan pois kansalaisuutta niiltä, joille se on jo myönnetty.”
