Seura tutki: Mänttä-Vilppulan jättihankeen salainen pykälä johti oikeusjuttuun, jonka jälkipyykkiä pestään yhä
Jättihanke italialaisliikemiehen kanssa johti poikkeuksellisiin ja aiheettomiksi osoittautuneisiin rikostutkintoihin kuntapoliitikoista Mänttä-Vilppulassa. Hankkeen rahavirrat ovat edelleen pimennossa.
Mänttä-Vilppulan elinkeinoyhtiön visioissa Sassin alueelle olisi tullut asumaan äveriästä väkeä, jotka olisivat rullanneet kotipihoihinsa yksityislentokoneillaan. © Lehtikuva
Kuin olisi löysässä hirressä roikkunut.
Sellaista oli Mänttä-Vilppulan kaupungin pitkäaikaisen valtuutetun Esa Mikkolan (sd) elämä lähes kolme vuotta kestäneen rikosepäilyn alaisena.
Aiheettomaksi osoittautunut epäily liittyi kaupungin omalaatuiseen Lakeside Airpark -lentokenttäkaupunkihankkeeseen.
Vasta viime vuodenvaihteessa syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen, ja Mikkola yhdessä kolmen muun valtuutetun ja yhden varavaltuutetun kanssa sai virallisen maineenpalautuksen.
”Syyttäjän päätös oli helpotus. Kyllähän se löysässä hirressä oleminen kuluttaa”, sanoo politiikan vuonna 2021 jättänyt Mikkola.
Miten ihmeessä jopa kymmenien vuosien uran kuntapolitiikassa tehneet luottamushenkilöt joutuivat oman kaupunkinsa rikosepäilyn kohteeksi?
Ja miksi kaupunki ei saa pestyä arveluttavan Airpark-hankkeen likapyykkiä?
Sassin vaatimattomasta lentokentästä olisi visioiden mukaan tullut kansainvälinen Lakeside Airpark -lentokenttäkaupunki. © Str / Lehtikuva
Osanna hurmasi puheillaan
Suomen kunnallispolitiikassa poikkeuksellinen prosessi käynnistyi tammikuussa 2020.
Silloin Mänttä-Vilppulan valtuusto selvin äänin hyväksyi italialaisen liikemiehen Francesco Osannan yhtiön kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen Airpark-hankkeesta. Kaupungin puolelta hanketta johti elinkeinoyhtiöiden toimitusjohtaja Otto Huttunen.
Hankkeen piti tuoda Mäntän Sassin lentokentän yhteyteen 250 miljoonaa euroa maksava yrityspuisto, hotelli ja äveriäiden asuinalue, jonka kansainväliset asukkaat olisivat yksityiskoneilla rullanneet kiitotieltä kotipihoihinsa.
Hankerahoituksen oli luvannut hankkia Osanna. Elinkeinoyhtiö yhytti Lontoossakin vaikuttaneen Osannan vuonna 2018.
Osannalla oli suuria puheita, epämääräisiä bisneskumppaneita Ghanasta Valko-Venäjälle ja Arabiemiraatteihin, nuoruus avoimen fasistisessa järjestössä ja lukuisia pöytälaatikkoyhtiöitä. Todisteet tuloksellisesta liiketoiminnasta kuitenkin puuttuivat.
Seura kertoi helmikuussa 2020 ensimmäisenä mediana Osannan erikoisesta taustasta.
Suurliikemieheksi Osannalla oli myös huono kielitaito: hän puhui vain italiaa ja kulki Mäntässä tulkin kanssa. Jotkut vertasivat Airpark-hanketta Hämeenlinnan surkuhupaisaan Sunny Car Centeriin.
Mänttä-Vilppulan nyt jo entinen kaupunginjohtaja Markus Auvinen (oik.) rupatteli iloisesti Francesco Osannan kanssa tammikuussa 2020, kun valtuusto oli päättänyt ryhtyä yhteistyöhön Osannan kanssa. © Sanoma
Salailua ja outoja vakuuksia
Airpark-päätöksenteko oli salailevaa.
Kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja elinkeinojohtaja Huttunen esimerkiksi pistivät valtuutetut allekirjoittamaan vaitiolosopimuksen vastineeksi siitä, että nämä saivat tietoa hankkeen etenemisestä.
Salailu vaikeutti poliitikkojen työtä.
Esimerkiksi kaupunginhallituksella oli joistakin seikoista enemmän tietoa kuin valtuutetuilla. Hallituksen jäsenet eivät kuitenkaan saaneet kertoa kaikkea itsellään ollutta tietoa valtuutettujen päätöksenteon tueksi.
Toiveikas valtuusto äänesti kaikesta huolimatta Osanna-yhteistyön puolesta äänin 28–7.
Seitsemästä vastaan äänestäneestä poliitikosta kolme valitti asiasta hallinto-oikeuteen maaliskuussa 2020 ja vaati valtuuston Airpark-päätöksen kumoamista.
Heidän suurimpia huoliaan oli Osanna-sopimuksen salainen pykälä. Sillä kaupunki sitoutui tallettamaan escrow- eli sulkutilille kymmenen miljoonaa euroa vakuudeksi siltä varalta, ettei kaupunki täytä velvoitteitaan Osannaa kohtaan.
Osannalta ei vaadittu mitään vakuuksia.
Valittajat pelkäsivät muun muassa kaupungin menettävän epävarmaan hankkeeseen sidottavat vakuusmiljoonat, mikä olisi vaikeuttanut lähes kriisikunnaksi ajautuneen kaupungin perustehtävien hoitoa.
Elinkeinojohtaja ja rikosilmoitukset
Airpark-hankkeen ehdoton primus motor oli Otto Huttunen.
Hän oli tullut Yrke- ja MW-Kiinteistöt-elinkeinoyhtiöiden johtoon vuonna 2017 korkeakouluasiamiehen sekä kotiseutuyhdistys Mänttä-seuran projektisuunnittelijan paikalta.
Kotiseutuyhdistykselle poikkeuksellisesti Mänttä-seura oli ahertanut vuonna 2016 EU:n rahoittaman elinkeinohankkeen parissa, jossa Huttunen oli laatimassa Sassiin liiketoiminnan kehittämissuunnitelmaa.
Elinkeinojohtajana Huttunen alkoi panna suunnitelmia toimeen Osannan ja tämän kumppaneiden kanssa. Samalla Mänttä-seuran hankkeessa syntyneet hulppeat havainnekuvat Sassin luksusasuinalueesta lentokenttineen alkoivat saada laajaa julkisuutta.
Palavasti Airparkiin ja Osannaan uskonut Huttunen hermostui poliitikkojen valituksista ja kielteisestä julkisuudesta.
Syyttämättäjättämispäätökset paljastavat, että juuri Huttunen ehdotti kaupunginjohtaja Auviselle rikosilmoituksen tekemistä neljästä valtuutetusta ja yhdestä varavaltuutetusta, joista kaksi oli myös kaupunginhallituksen jäseniä.
”Oli kaupungin lakisääteinen velvollisuus viedä salassapitosäännöksiä rikkoneiden poliitikkojen toimet poliisin tutkittavaksi”, viestittää Huttunen Seuralle sähköpostitse.
Hän ei suostu puhumaan puhelimessa toimittajan kanssa eikä vastaa jatkokysymyksiin sähköpostillakaan. Elinkeinoyhtiöiden hallituksen poliitikkojäsenet puolestaan vaikenevat täysin.
Huttusen mielestä poliitikot syyllistyivät virkasalaisuuden rikkomiseen ja luottamuksellisen tiedon vuotamiseen esimerkiksi escrow-sopimuksesta – näin siitä huolimatta, että muutkin kaupunginhallituksen poliitikot ja jopa kaupunki itse verkkosivuillaan olivat kertoneet samoista salaiseksi tarkoitetuista tiedoista.
Outo hallituksen kokous
Auvinen totteli Huttusta ja teki huhtikuussa 2020 kaupunginhallitukselle esityksen rikosilmoituksen tekemisestä. Tuloksena oli outo hallituksen kokous: kaksi jäsentä joutui jääväämään itsensä, kun muut päättivät tehdä heistä rikosilmoituksen.
Kokousta johti perussuomalaisista eronnut Timo Tukia, joka edusti omaa tilapäistä valtuustoryhmäänsä. Oliko oikein tehdä poliitikkokollegoista rikosilmoitus?
”En ehkä käyttäisi rikos-sanaa. Enemmän ajattelisin, että miten luottamusmies hoitaa luottamustehtäviään. Eihän voi olla, että salassa pidettävä aineisto ei olekaan salassa pidettävää”, sanoo Tukia.
Mutta juuri rikosepäilyähän haluttiin tutkia?
”Mehän emme kaupunginhallituksena voi tuomita, vaan asia pitää viedä poliisille. Luotin asiassa virkamiesten valmisteluun.”
Tukian mukaan Airpark-hanketta pyöritti Yrke-yhtiö, eivätkä rahoittajat olisi halunneet hankkeelle julkisuutta.
Mutta miten veronmaksajat saavat tietää, mitä kunta suunnittelee ja mihin sen varoja käytetään, jos asioita salataan?
”Näitä näin jälkikäteen tulee, mutta siinä tilanteessa, missä oltiin, oli lakimiesten tekemät vaitiolosopimukset”, pyörittelee Tukia.
Kaupunki jätti tutkintapyynnön Sisä-Suomen poliisille toukokuun alussa 2020.
Lakeside Airpark -sotku poliisi- ja syyttäjätutkintoineen teetti vuosia töitä juristeilla ja viranomaisilla, mutta poliitikkojen ei todettu syyllistyneen mihinkään. © Poliisi
Poikkeuksellinen rikosepäily
Syyskuussa 2021 Osanna ilmoitti kielteisen julkisuuden vuoksi vetäytyvänsä hankkeesta, ja vuoden 2021 lopulla hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen Osanna-yhteistyösopimuksesta liian riskialttiina.
Airpark-hanke oli näin lopullisesti kuopattu.
Hallinto-oikeuden ratkaisu oli samalla eräänlainen synninpäästö valittajille. Rikosilmoituksia ei kuitenkaan vedetty pois.
Kaupungin tutkintapyyntö siirtyi poliisilta syyttäjän syyteharkintaan vasta puolitoista vuotta rikosilmoituksen tekemisen jälkeen, elokuun lopussa 2021.
Ja vasta lähes puolitoista vuotta tämän jälkeen, joulukuun lopussa 2022, syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen.
Poliisitutkintaa johtanut rikoskomisario Toni Peuha Sisä-Suomen poliisin talousrikosyksiköstä sanoo, että pitkä esitutkinta johtuu poliisin niukoista resursseista ja ruuhkasta.
Peuhan mukaan asia vietiin syyttäjälle, koska ei ollut yksiselitteistä, ettei rikosta olisi tapahtunut ja koska näytön ja tahallisuuden arvioiminen oli vaikeaa.
Mikäli kaupunki Airpark-hankkeen kaaduttua olisi ilmoittanut poliisille, että rikosilmoitus oli aiheeton, poliisi olisi Peuhan mukaan voinut harkita tutkinnan keskeyttämistä.
”Lähtökohtaisesti virkasalaisuuden rikkominen on kuitenkin virallisen syytteen alainen nimike, eikä asianomistajan tahdolla ole siinä merkitystä.”
Peuha pitää kuntapoliitikkojen joutumista työssään rikosepäilyn kohteeksi hyvin poikkeuksellisena.
”En muista, että meidän Keski-Suomen ryhmässämme olisi vastaavaa ollut ollenkaan”, hän sanoo.
Asiakirjat paljastavat, että Mänttä-Vilppulan elinkeinoyhtiöiden toimitusjohtaja Otto Huttunen oli aktiivinen poliitikoista tehtyjen rikosilmoitusten käynnistäjänä. © Poliisi
Mihin rahat menivät?
Airpark-hankkeen jälkipyykkiä alettiin viime vuonna pestä tuorein voimin.
Kaupunginjohtaja Auvinen erosi rattijuopumuksen vuoksi lokakuussa 2020, ja hänen tilalleen tuli Anne Heusala. Myös talous- ja hallintopäälliköt ovat vaihtuneet, ja kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa on uusia jäseniä.
Uusi johto halusi puhdistaa pöydän. Maaliskuussa 2022 kaupunginhallitus päätti äänin 5–4 velvoittaa Huttusen johtamat elinkeinoyhtiöt teettämään ulkopuolisella tilintarkastajalla laajennetun tilintarkastuksen.
Tarkastusvelvoite määrättiin laajaksi: se koski yhtiöiden tekemiä sopimuksia vuosina 2019–2020, maksettuja konsulttipalkkioita sekä yhtiöiden kaupungille lähettämiä laskuja.
Elinkeinoyhtiöiden rahankäyttö Osanna-villityksen aikaan herätti kysymyksiä, ja tilinpäätösten perusteella yhtiöiden rahaliikenne oli tuolloin poikkeuksellisen vilkasta.
Esimerkiksi Yrke-yhtiö osti vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan ulkopuolisia palveluja peräti 330 000 eurolla, kun edellisenä vuonna kyseisiä ostoja ei ollut ollut lainkaan.
Huttunen ei suostunut kertomaan Seuralle, mitä palveluja rahoilla ostettiin ja ostettiinko niitä kenties Osannalta.
”Menneet on menneitä”
Kaikki kuntapäättäjät eivät halua asioita selvitettävän. Erityistä tarkastusta vastusti esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsen Arto Lehtinen (sd). Miksi?
”Olen ajatellut vähän niin, että menneet on menneitä ja pitäisi keskittyä tulevaisuuteen. En kuitenkaan haluaisi näitä näkemyksiäni julkisuuteen.”
Eikö poliitikolla ole velvollisuus perustella tekemiään ratkaisuja?
”Nyt tämä keskustelu menee sellaiseksi, ettei se ole enää järkevää. En ala enempää selvittää asiaa, ja toivon että keskustelu jää tähän”, sanoo Lehtinen.
Yhtiöt niskoittelevat
Myös elinkeinoyhtiöt jarruttavat tarkastusten tekemistä.
Tarkastuskertomukset valmistuivat vasta viime toukokuussa eli yli vuosi kaupunginhallituksen päätöksestä. Silloinkaan niitä ei normaaliin tapaan annettu kaupunginhallitukselle, vaan hallituksen jäsenet saivat käydä katsomassa raportteja Huttusen toimistolla.
Näin kierretään julkisuuslakia, sillä vasta viranomaiselle luovutettu asiakirja olisi julkinen.
Kaiken lisäksi raporteista puuttui kaupunginhallituksen edellyttämiä tietoja.
Huttunen ei vastannut kysymyksiin siitä, miksi yhtiöt pimittävät tietoja.
Elinkeinoyhtiöiden niskoittelu herättää kysymyksen siitä, toimiiko omistajaohjaus Mänttä-Vilppulassa lainkaan, vai onko päätösvalta valunut poliittisilta päättäjiltä kaupunkiyhtiölle.
Kaupunginjohtaja Heusala tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja Marika Ala-Herttuala (sd) eivät vastanneet kysymyksiin siitä, aiotaanko elinkeinoyhtiöt velvoittaa toimimaan omistajan tahdon mukaisesti.
Seuran tietojen mukaan valmisteilla on valtuustoaloite, jotta Airpark-hankkeen sopimukset ja rahavirrat selvitettäisiin perusteellisesti.
Mänttä-Vilppulan likapyykkikori ei vieläkään ole tyhjä.
Salailu vaikeutti poliitikkojen työtä. Valtuutetut joutuivat allekirjoittamaan vaitiolosopimuksen.
Kaikki kuntapäättäjät eivät halua, että asioita selvitetään.