Miljardi euroa. Sen verran hyvinvointialueet tarvitsevat palvelu- ja hoitojonojen purkamiseen, arvioi sosiaali- ja terveysministeriö toukokuussa hallitusneuvottelijoille tekemässään selvityksessä.

Lisämäärärahojen sijaan Petteri Orpon (kok) oikeistohallituksen ohjelmassa kirjataan, että hyvinvointialueet tehostavat toimiaan hallituskauden aikana niin, että suuri osa lisärahoitustarpeesta katoaa. Hyvinvointialueiden toimintaa kehitetään 270 miljoonan euron EU-hankerahoituksella.

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Tapani Hämäläisen mukaan ministeriö selvittää parhaillaan, minkälaisia lainsäädäntö- ja kehityshankkeita hallitusohjelman kirjausten pohjalta voidaan tehdä. STM:llä ei ole tarkkaa tietoa, miten hyvinvointialueet voivat tehostaa toimintaansa yhteensä noin 800 miljoonalla eurolla.

”Toimet ovat hyvinvointialuekohtaisia. Ne voivat liittyä esimerkiksi johtamiseen, henkilöstöasioihin, toimintatapojen kehittämiseen tai viestintään. Tilanteet eri alueilla ovat hyvin erilaisia, ja niissä tiedetään parhaiten kehitystarpeet”, Hämäläinen toteaa.

Terveydenhuolto yksityisiltä terveydenhuoltoyrityksiltä

Perusterveydenhuollon hoitojonojen purkamiseksi hallitus suunnittelee palveluiden ostamista yksityisiltä terveydenhuoltoyrityksiltä palveluseteleillä ja maksusitoumuksilla yhteensä 335 miljoonalla eurolla.

Seuran haastattelemat asiantuntijat eivät pidä hoitojonojen purkamista yksityislääkäreiden avulla pelkästään hyvänä asiana. He näkevät yksityisen terveydenhoidon ja työterveyden osana terveydenhuoltojärjestelmän ongelmaa. Heidän mielestään koko järjestelmä pitäisi uudistaa niin, että lääkäri- ja hoitajaresurssit jakautuisivat oikeudenmukaisemmin.

”Julkisen terveydenhuollon huono toimintakyky kasvattaa yksityissektorin tai työterveyshuollon houkuttelevuutta sekä potilaille että henkilöstölle. Tästä on aiheutunut jatkuva jännitetilanne, joka heikentää mahdollisuuksia kehittää julkisen sektorin palveluita”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Työterveydessä ja yksityisellä terveysasemalla potilas pääsee useimmiten lääkäriin samana päivänä. Samaan aikaan julkisella puolella potilas ei välttämättä pääse lääkärin vastaanotolle lainkaan.

Erikoissairaanhoidon ostaminen yksityisiltä terveydenhuoltoyrityksiltä on pahentanut erikoissairaanhoidon lääkäripulaa. Osa lääkäreistä on vaihtanut parempaa palkkaa maksavalle yksityiselle puolelle, eikä jonotilanne julkisella puolella ole välttämättä helpottanut lainkaan.

Lue myös: Seura tutki: Uusilla hyvinvointialueilla on pulaa hoitajista ja lääkäreistä – Asiakkaat turhautuvat ja alan ammattilaisetkin voivat huonosti

Terveydenhuollossa jonottavien ääni ei kuulu

THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo jakaa Keskimäen näkemyksen terveydenhuoltojärjestelmän resurssien kokonaisuudistuksen tarpeesta. Hänen mukaansa julkisen terveydenhuollon jonotilanteen kohtaavat ihmiset, joiden ääni ei kuulu yhteiskunnassa.

”Enemmistö aktiiviväestöstä on työterveyshuollon piirissä. Lisäksi paremmin toimeentulevilla on terveysvakuutuksia, joiden avulla pääsee käyttämään yksityisiä palveluja”, Hiilamo toteaa.

Työterveydessä ei kuitenkaan hoideta vakavimpia sairastumisia tai esimerkiksi kuntoutuksia. Työterveys hoitaa suurelta osin hengitystieinfektiopotilaita.

”Meillä ei ole absoluuttinen lääkäripula. Lääkärit työskentelevät vain väärissä paikoissa”, Keskimäki summaa.

Orpon hallituksen vuoro yrittää terveydenhuollon pelastamista

Ongelman juuret ovat 1990-luvulla, jolloin perusterveydenhuolto annettiin kuntien hoidettavaksi ja erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirien vastuulle. Terveydenhuollon voimavaroja oli vaikea kohdentaa suunnitelmallisesti, kun päätökset tehtiin paikallisesti tietämättä muun hoitoketjun tarpeista.

Suurempi osuus valtion rahoituksesta ohjautui erikoissairaanhoitoon. Silti hoitojonot siellä kasvoivat vuosikymmeniä odotettavissa olleen hoitaja- ja lääkäripulan vuoksi. Alirahoitettu perusterveydenhuolto on johtanut päivystysten ruuhkautumiseen ja erikoissairaanhoidon tarpeen lisääntymiseen entisestään.

Yli vuosikymmenen jälkeen valmiiksi saadussa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa yksityiset terveydenhuoltoyritykset jäivät nuolemaan näppejään.

Orpo yrittää tehdä sen, missä Juha Sipilän (kesk) hallitus epäonnistui. Valtion rahoitusta lisätään yksityiselle terveydenhuoltosektorille – julkisen sijaan.

Jonossa 10 kuukautta

Satu Kakko, 66, Lahti.

”Minulla on ääriharvinainen geenivirhe, joka altistaa aortan dissekaatiolle. Sen vuoksi minulla on aortta- ja koronaarisuoniproteesit sekä mekaaninen keinosydänläppä. Lisäksi kaksi sydämentahdistinta auttavat sydäntäni. Jouduin avosydänleikkaukseen ollessani 51-vuotias.v

Ennen sairauseläkkeelle jäämistä työskentelin palveluohjaajana nuorten psykososiaalisen tuen palveluyksikössä. Työterveydenhoitoni ehtoja heikennettiin vuonna 2016, enkä saanut sitä kautta enää sairauteni vaatimia seurantaverikokeita. Menin lähiterveysasemalleni, josta vastattiin, ettei heillä ole antaa aikoja.

Olin tyrmistynyt. Sairauteni ja siihen liittyvä elinikäinen lääkitys vaativat säännöllisiä kontrolleja.

Valinnanvapaudella parempaa hoitoa

Otin yhteyttä työterveydessä minua hoitaneeseen lääkäriin. Hän suositteli ottamaan yhteyttä Hollolan terveysasemalle. Käytin valinnanvapauttani ja sain Hollolasta heti omalääkärin ja -hoitajan, jotka olivat aina tilanteestani perillä. Tämä hoitosuhde päättyi sosiaali- ja terveydenhoitouudistuksen myötä vuodenvaihteessa.

Tätä ennen olin jo käyttänyt valinnanvapautta siirtyessäni Tampereen yliopistollisen sairaalan hoidettavaksi. Siellä oleva erityisosaaminen selvisi, kun Tampereella asuva tyttäreni leikattiin saman harvinaisen sydän- ja verisuonisairauden vuoksi.

Hankala yskä heikentää vointia

Minulla alkoi hankala yskä viime syyskuussa. Yskin aina vain pahemmin, enkä lopulta saanut nukuttua öisin.

Marraskuun puolivälissä terveysaseman vastaanotolla hoitaja ei tutkinut minua mitenkään. Hän totesi vain, että minulla on todennäköisesti astma. Konsultoitu lääkäri määräsi hengitystä avaavaa lääkettä ja keuhkojen toimintakokeet. Verikokeissa näkyi, että immuunivasteeni oli heikentynyt.

Joulukuun alussa keuhkojeni tilavuutta mitattiin spirometria kokeella. Näkyi huomattava ero ennen lääkettä ja lääkkeenoton jälkeen.

Sairaanhoitajan piti soittaa 16. päivä. Soittoa ei koskaan kuulunut.

22. joulukuuta menin terveysaseman akuuttivastaanottoon. Uusi lääkäri soitti minulle iltapäivällä perään ja määräsi spirometrian perusteella kortisoni-inhalaattorin käytön aloittamisen.

Tammikuun alussa sairaanhoitaja soitti ja käski lisätä lääkkeen ottamista, koska yskäni oli alkanut pahentua jälleen. Helmikuun alusta alkaen aloin ottaa kortisonisuihketta aamuin illoin.

”Viime talvena jouduin luopumaan kokonaan ulkoilusta”, Satu Kakko kertoo. ”Toivottavasti hoitoni saadaan tasapainoon ennen ensi talvea.” © Tommi Mattila

Keuhkoja ei tutkittu julkisessa terveydenhuollossa

Kerroin tarinani Terveystalon ihotautilääkärilleni maaliskuussa. Hän sanoi, että diagnooseja ei tehdä puhelimessa näkemättä potilasta, kuuntelematta keuhkoja.

Totta, kukaan ei ollut tähän mennessä kuunnellut keuhkojani, kertonut hoitoprosessin etenemisestä tai antanut omahoito-ohjeita.

Huhtikuussa soitin astmahoitajalle ja kerroin, että astmani oli mennyt huonompaan suuntaan lääkkeistä huolimatta. Minulle määrättiin kokeeksi allergialääkettä ja limaa irrottavaa lääkettä, joista sain kovat vatsakivut. Lopetin niiden syömisen kahden päivän jälkeen.

Kova yskä huolestutti minua. Pelkäsin, että keuhkoissani on jotain, joka voi vaikuttaa sydämeeni.

Varasin ajan yksityiselle keuhkolääkärille Terveystaloon. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun joku tutki keuhkoni. Hän totesi, että minulla on astmaa, mutta ei mitään vakavaa keuhkoissa.

Hoitosuunnitelma tekemättä

Kesäkuun alussa sairastuin pahaan flunssaan, ja minun oli vaikea hengittää. Jouduin terveysaseman osastolle tarkkailuun päiväksi.

Lopulta minulta otettiin keuhkokuvat ja todettiin, ettei mitään hoidettavaa ole.

Hankalien hengitysvaikeuksien vuoksi olin kuitenkin yhteydessä Taysin sydänlääkäriini. Hän pelkäsi, että mekaanisella keinoläpälläni istuu pian bakteeri, ja määräsi kokeeksi antibioottikuurin.

Pahimmat hengitysoireet katosivat yhdessä yössä.

En ole edelleenkään päässyt kysymään terveyskeskuslääkäriltä sydänsairauteni huomioonottavia hoito-ohjeita. Astmalääkitys on lisännyt sydämen rytmihäiriöitä. Sydämen etäseurantalaitteen välittämästä tiedosta on Taysissa havaittu eteislepatuskohtausten lisääntyneen.

Minkäänlaista hoitosuunnitelmaa ei ole tehty.”