Valtionvelkaa on 28 583,00 euroa per suomalainen – Tänä vuonna pelkät korkomenot ovat yli kolme miljardia euroa
”Kehysriihi ei puhdistanut ilmaa. Se käynnisti kyräilyn”, kirjoittaa Koikkalainen.
Koikkalainen on Seuran kolumnisti.
Hallituksen kehysriihi on taputeltu. Neljä viisasta miestä ja naista on puhunut. Sopeutus jatkuu.
Tällä kertaa säästöpotti oli ”vain” 2,8 miljardin euron suuruinen.
Leikkausten määrä oli 1,4 miljardia. Saman verran kertyi myös veronkorotuksia.
Pieniä ovat silti silakat joulukaloiksi.
Kaiken pohjalla on se, että Suomella on ongelma. Iso ongelma.
Maaliskuun lopussa Suomella oli valtionvelkaa 160,78 miljardia euroa.
Valtionvelka on tähtitiedettä
Luku on niin tähtitieteellinen, että sen hahmottamiseen eivät maallikon kyvyt riitä.
Siinä tarvitaan jo valtiosihteeriä. Heitä pula-Suomessa riittää. Päät vain kolisevat.
Jotta asiaan tulisi jonkinlainen tolkku, Koikkalaisenkin piti kääntyä kamreeri Lahtisen puoleen.
Vuosikymmenten kokemuksella Antti kärsivällisesti neuvoi, kuinka monta nollaa lukuun laitetaan ja päälle vielä senkin, mihin kohtaan tulee pilkku.
Tältä ongelma – siis valtionvelka – näyttää yhteen kirjoitettuna.
Pötkö on pitkä: 160 780 000 000,00 euroa.
Kun summa jaetaan jokaisen suomalaisen kesken, näyttää aavistuksen paremmalta.
Valtionvelkaa on per naama 28 583,00 euroa.
Iso pino pätäkkää on sekin, mutta sen pystyy sentään hahmottamaan. Sillä saisi vaikka hyvän auton.
Kolmen miljardin korkomenot
Uusinta sopeutusta on makusteltu ja kauhisteltu muutama päivä.
Ongelma on koko kansakunnalla, mutta se on myös yksityisillä kansalaisilla. Tilanteen mukaan.
Valtion velkaantuminen on kaikkien murhe. Vaikka se saataisiin pysäytettyä, tänä vuonna pelkät korkomenot ovat yli kolme miljardia euroa.
Kukaan ei ole velkaa vähätellyt. Sitä on kauhisteltu yhteisessä rintamassa.
Siitäkään ei ole ollut eripuraa, että jotain pitäisi asian hyväksi tehdä – ja heti.
Jupinat alkavat siitä, että kuka maksaa, kuinka paljon maksaa ja milloin maksaa.
Epäluuloinen Suomi
Epäluulot ovat syvässä.
Velkaa vastaan kamppaileva kansakunta ei ole yhtenäinen.
Siitä on tullut kiroileva ja kyräilevä kansakunta.
Onko peli reilua? Uhrautuvatko kaikki? Jakautuuko vastuu tasapuolisesti?
Ekonomistit puhuvat yhtä ja toista. Ilmassa roikkuu paljosta puheesta huolimatta se, että joku maksaa nyt liikaa, joku liian vähän – tai joku ei mitään.
Megasummat jylläävät, mutta tavallisen kansalaisen ongelmat voivat pyöriä parissa eurossa.
Tai siinä, että ei ole enää edes niitä.
Kun arvonlisävero nousee 1,5 prosenttia 25,5 prosenttiin, katastrofi voi olla valmis.
Sitä paitsi kerran nostetulla on usein tapa jäädä pysyväksi.
Esimerkkejä riittää.
Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.
