Elokapina-liike pysäytti liikenteen, ihmiset närkästyivät – ”Jos kukaan ei suutu – mikään ei muutu”
”Jokainen voi oman rohkeutensa ja vaikuttamishalunsa mukaan istua keskelle tietä, jos huvittaa”, kirjoittaa Seuran kolumnisti, Korkeasaaren eläintarhan johtaja ja eläinlääkäri Sanna Hellström.
Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori.
Elokapina-liike järjesti lokakuussa 2020 mielenosoituksen Helsingin Kaisaniemessä keskellä tietä ja maaliskuussa 2021 pysäytti rekkojen matkan Oulussa.
Liikkeen tavoitteena on pysäyttää kuudes massasukupuutto ja estää ilmastonmuutoksen vakavat seuraukset. Monia ihmisiä suututti, kun liikenne hidastui hetkeksi. Närkästyneet ihmiset kysyivät, saanko minäkin istua keskelle tietä, jos huvittaa.
Vuonna 1955 Yhdysvaltain Alabamassa Rosa Parks istui linja-autossa, eikä suostunut luovuttamaan paikkaansa valkoihoiselle miehelle, vaikka silloiset määräykset niin edellyttivät.
Tapahtumasta alkoi bussiboikotti, joka aloitti rotuerottelun vastaisen kansalaisoikeusliikkeen. 70 vuotta myöhemmin kaikki ihailevat Parksin toimintaa, mutta hänen omana aikanaan valkoisia miehiä takuulla kiukutti, kun matkanteko hidastui siksi ettei nuori nainen noudattanut sääntöjä.
Vuonna 1979 aktivistit kahlitsivat itsensä Koijärvellä puihin estääkseen järven kuivattamisen. Järvi suojeltiin, Suomeen perustettiin ympäristöhallinto ja syntyi uusi puolue.
Vuonna 2018 rippikouluikäinen Greta Thunberg aloitti koululakon ja meni yksin istumaan Ruotsin valtiopäivätalon eteen. Tänään koululakkoihin osallistuu suuri joukko ilmastonmuutoksesta huolestuneita nuoria ympäri maailmaa. Thunberg on haluttu puhuja maailman johtajien kokoontumisissa.
Olisinko puolustanut Rosa Parksia?
Kansalaistottelemattomuus on sitä, että toimii väkivallattomasti vallitsevien sääntöjen vastaisesti ja kantaa tekojensa seuraukset. Jokainen voi oman rohkeutensa ja vaikuttamishalunsa mukaan istua keskelle tietä, jos huvittaa. Kovin monella vain ei ole rohkeutta uhmata totuttuja tapoja tai riittävää paloa minkään asian puolesta.
Olisinko puolustanut Parksia, jos olisin ollut samassa bussissa? Olisinko kahlinnut itseni puuhun Koijärvellä? Olisinko lintsannut koulusta ilmastonmuutoksen takia?
En tiedä. Olen ollut joukkojen mukana lukuisissa mielenosoituksissa, mutta en koskaan etulinjassa ottamassa vastaan kovinta kritiikkiä. Jälkeenpäin on helppo ihailla aikansa aktivisteja, mutta he kaikki ovat saaneet osakseen vihaa ja halveksuntaa omana aikanaan.
Elokapina käänsi katseet Pyyryväissuolle
Elokapina tukki hetkeksi ylijäämämaita kuljettavan rekkaliikenteen Oulun Pyyryväissuolle. Hienolla suolla on merkittäviä luontoarvoja ja siellä on havaittu useita uhanalaisia lajeja kuten pensastasku, hömötiainen, viherpeippo ja pajusirkku.
Läjitystoiminta tuhoaisi suoekosysteemin, ja aiheuttaisi merkittävää haittaa alueen uhanalaiselle luontotyypille. Maan läjittämiselle löytyy muitakin paikkoja.
Minä en tiennyt Oulun ja Kiimingin rajalla sijaitsevasta, osittain ojittamattomasta Pyyryväissuosta mitään ennen Elokapinan mielenosoitusta. Tiesitkö sinä?
Lue kaikki Sanna Hellström kolumnit tästä.