Kalle Päätalon pojanpojat hakevat tunnustusta sukujuurilleen

Kirjailija Kalle Päätalon viisi pojanpoikaa hakee tunnustusta sukujuurilleen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Kirjailija Kalle Päätalon viisi pojanpoikaa hakee tunnustusta sukujuurilleen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hannu Teider

Kirjailijan kuolemasta on kulunut 20. marraskuuta 16 vuotta, mutta taistelu hänen perinnöstään jatkuu. Nyt ei ole kyse taloudellisesta jäämistöstä, vaan Päätalon pojanpoikien hankkeesta saada virallinen vahvistus isoisästään.

Valkeakoskella asuvan Kaarina Helinin, 80, kerrostaloasunnossa tunnelma herkistyy hetkessä, kun Helinin vanhin pojanpoika Mikko Tamminen on kertonut umpikujastaan.

Parisen vuotta kestänyt tutkimus- ja valmistelutyö Kalle Päätalon ja Kaarinan yhteisen pojan Sepon jälkeläisten sukujuurten varmistamiseksi on valumassa hukkaan.

Tamminen on hakenut neuvoa paikallisesta terveyskeskuksesta, käynyt neuvotteluja THL:n ja Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Hän on tutkinut ja etsinyt tietoa netistä, miten sukujuuret voisi vahvistaa DNA-testillä.

Ylitettävä kynnys on kuitenkin korkea. Päätalon toinen tytär Elina kuoli kahdeksan vuotta sitten, ja ainoa elossa oleva virallinen lapsi Riitta kieltäytyy DNA-testistä, joka antaisi virallisen vahvistuksen pojanpoikien isoisästä.

Häntä ei voi pakottaa terveyskeskuksessa suoritettavaan, sinänsä vaarattomaan DNA-testiin, joka otetaan suun limakalvolta.

Myöskään oikeusteitse asiaa ei voi jatkaa, se kortti on katsottu.

”Isän puolelta suku loppuu häneen, Seppoon. Me veljekset haluamme virallisesti tietää sukujuuremme. Eikä sillä ole merkitystä, että isoisämme on Kalle Päätalo”, Tamminen painottaa.

Päätalolle ainoan pojan synnyttänyt Helin tukee pojanpoikiaan täydellä sydämellä, vaikka hän haluaisi päästä jo rauhaan spekulointien keskeltä.

Taloushyötyä ei haeta

Päätalon kirjat tuottavat edelleen rojaltituloja, mutta tässä kohdin peli on selvä. Tamminen kiistää jyrkästi arvelut, että viisi veljestä olisivat rahan vuoksi vaatimassa sukujuurten vahvistusta.

”Rahasta tai perinnön saamisesta ei ole todellakaan kyse. Siihen meillä ei ole edes oikeutta”, Tamminen huomauttaa.

”Omaa identiteettiä etsitään. Kyllähän jokaista omat sukujuuret kiinnostavat.”

Kalle Päätalon Mikko tapasi isänsä Sepon kanssa ensi kerran 4–5-vuotiaana.

”Tavattiin muutamia kertoja Kirvestien omakotitalossa. Isä jutteli Päätalon kanssa”, Tamminen muistelee.

Pöytäpäivyreihinsä Päätalo on kirjannut myös poikansa Sepon vierailut Kirvestiellä ja osan puhelinsoitoista.

Kalle Päätalon hautajaisiin poikaa, pojanpoikia tai Kaarina Heliniä ei kutsuttu.

Myöskään perunkirjoitukseen Seppo Tammista ei kutsuttu, koska hänen kohdallaan kirkonkirjassa oli isän kohdalle jäänyt merkintä ”tuntematon”.

Isyys on selvä

Varmistuksena Kalle Päätalon isyydestä ainoaan poikaansa on toki olemassa viralliset dokumentit.

Päätalo tunnusti elinaikanaan Sepon omaksi pojakseen, vaikkei hän poikaa mihinkään perheluetteloihin kelpuuttanut.

Päätalon isyys varmistui verikokeessa kunnanlääkäri K. Meurmanin toimesta 19.7.1955.

”Edellä olevan tutkimustuloksen ja veriryhmien periytymissääntöjen perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Kaarlo Päätalo on siittänyt lapsen, Seppo Tammisen”, vahvistaa Meurmanin lausunto asian Raimo Jokisalmen Ihmisiä Iijoki-sarjassa -teoksessa.

Päätalo allekirjoitti Sääksmäen lastenvalvojan toimesta laaditun elatussopimuksen 30.9.1955. Tosin patistelun jälkeen.

Isyyslaki on sittemmin muuttunut, eikä ulotu enää lastenlapsiin. Isä Seppo jätti elinaikanaan asian hoitamatta silloin, kun siihen olisi ollut mahdollisuus.

Elatusmaksu ja lahjoja

Ensimmäinen lapseton avioliitto Helvi Purolan kanssa oli päättynyt 1955.

Kirjailija oli aloittanut seurustelun tulevan vaimonsa Leena Janakan kanssa, ja pariskunta odotti myös yhteistä ensimmäistä lasta samaan aikaan, kun seurustelusuhde Kaarinan kanssa oli vielä lämmin.

Päätalo saapui poikansa Sepon yksivuotissynttäreille 5.11.1955 ilman sormusta. Halusiko hän salata Heliniltä avioliittonsa, vaikka oli ollut jo silloin naimisissa pari kuukautta?

Taloudelliset velvoitteet Päätalo suoritti pojasta. Raimo Jokisalmen kirjan mukaan elatusavun suuruudeksi määrättiin 4000 markkaa kuukaudessa.

Päätalo lähetti pojalleen jouluna ja syntymäpäivänä myös lahjan.

Helin tapasi Päätaloa useasti vuonna 1956 päättyneen seurustelusuhteen jälkeen. Tapaaminen oli järjestetty yleensä tamperelaiseen ravintolaan, viimeinen puolisen vuotta ennen kirjailijan kuolemaa.

Päätalo kuoli keuhkosyöpään 20. marraskuuta 2000.

Teoksissa sepitettä

Päätalo ei kertonut monissa lehtihaastatteluissaankaan koskaan avioliiton ulkopuolella syntyneestä pojastaan. Miksi, siitä on useita arveluja.

Vaikka Päätalo vakuutti eläessään pyrkineensä kirjasarjassaan rehellisyyteen ja totuuteen, hän väritti itselleen ja muille epämieluisia asioita sekoittamalla faktaan fiktiota.

Pojastaan, joka syntyi 5.11.1954, hän puhuu Iijoki-sarjassa ilman nimeä, vaikka Kaarina Helinin mukaan kirjailija itse nimesi pojan Seppo Juhaniksi. Päätalo olisi antanut pojalle oman sukunimensä, mutta Helin otti tämän isänsä suosituksesta omiin nimiinsä.

Kaarina Helin on edelleen järkyttynyt, miten Päätalo kohtelee häntä kirjoissaan. Nimi on muutettu kirjassa Raija Koivuseksi, jonka moraalia Päätalo kuvaa löyhäksi. Kirjan mukaan Kaarinalla olisi ollut useita miessuhteita.

Helin on loukkaantunut myös Päätalo-elokuvasta, jossa sama linjanveto jatkuu. Myös Helinin vanhemmat Päätalo kuvaa täysin virheellisesti työvieroksuviksi alkoholisteiksi.

Kirjojen perusteella Helin on leimattu juopoksi, vaikka hän on ollut ikänsä absolutisti.

”Kuinka saa antaa täysin virheellisen kuvan minusta? Kun olin Kallen kanssa, en seurustellut muiden kanssa”, Helin vakuuttaa.

Kalle Päätalon ja Kaarina Helinin seurustelu herätti aikanaan huomiota. Päätalo oli kirjailijan uraansa aloitteleva 34-vuotias ja Helin täyttämässä 18 vuotta.

”Olihan Kalle hyvännäköinen. Hän puhui paljon elämästään ja kertoi avoimesti, että oli eroamassa avioliitostaan.”

Lupaus isälle

Kaarina-mummon ja pojanpoikien välejä on viime vuosina entisestään tiivistänyt taistelu saada sukujuuret virallisesti asiakirjoihin ja Kalle Päätalo isoisäksi.

Viidestä pojanpojasta Kalle Tamminen jakaa isoisänsä lahjakkuuden. Hän on julkaissut neljä runokokoelmaa.

Poikien isä Seppo kuoli runsas seitsemän vuotta sitten Päätalon sukutautiin syöpään.

Kuolinvuoteellaan isä-Seppo kehotti poikiaan virallistamaan sukujuurensa. Seppo uupui kamppailussa syöpää vastaan eikä ollut jaksanut viedä tehtävää loppuun.

”Isä sanoi viime hetkinään: ’Jos jotenkin pystytte, selvittäkää asia’”, Tamminen kertoo.

Tamminen on saanut selville, että Tampereella on sairaalassa tallessa isältä otetut näytteet, joista DNA voidaan tunnistaa. Vertailupariksi tarvittaisiin Päätalon tyttären DNA.

”Meille pojanpojille selvittämätön asia on ollut raskas taakka, jota en voi jättää kesken”, Tamminen huokaa.

Hän kantaa huolta myös omista lapsistaan, joilla on oikeus tietää sukujuurista.

Totuus Taivalkoskella

Myös Päätalosta väitöskirjan tehnyt filosofian tohtori Ritva Ylönen kannustaa yrityksessä saada sukujuuret selviksi.

”Oman työni ja myös tulevien Päätalo-tutkijoiden ja elämäkerran kirjoittajien kannalta olisi todella hienoa, jos Seppo Tammisen ja hänen jälkeläistensä sukuyhteys Kalle Päätaloon varmistettaisiin esimerkiksi DNA-testein. Silloin spekulointi loppuisi ja tämä Kalle Päätalosta luodun julkisuuskuvan ja henkilöhistorian kannalta oleellinen asia ei jäisi nirhaamaan ja varjostamaan Päätalon jo lähes ikonista henkilö- ja kirjailijakuvaa”, Ylönen painottaa.

Päätalon synnyinkunnassa Taivalkoskella toimiva Kalle Päätalo-seura on keskittynyt pelkästään kirjalliseen puoleen. Seura ei ole puuttunut yksityisasioihin.

”Me ei olla lähdetty sensaatiokirjoituksiin. Tiedossa on ollut alusta lähtien, että Kallella on poika. Kalle on siitä myös itse kirjoittanut”, toteaa Päätalo-seuran puheenjohtaja Raimo Aro.

Seuran käyntikorttia Päätalo-viikkoa vietetään heinäkuussa Taivalkoskella 43. kerran. Viime kesänä osallistujia oli lähes tuplaten Taivalkosken asukasmäärä, noin 8500.

Päätalon tytär Riitta ei halunnut kommentoida ”perhepiirin asioita” julkisuudessa.

X