Korkea leposyke – Mistä liian korkea syke levossa johtuu? Lue erikoislääkäreiden vastaukset 10 kysymykseen

Kun pulssi nousee ja leposyke on korkea, missä on vika? Jos sydän käy kierroksilla, kannattaako harrastaa liikuntaa? Näin erikoislääkärit vastaavat 10 kysymykseen kohonneesta sykkeestä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Onko nopeasta sydämen sykkeestä haittaa? Kysyimme leposykkeestä asiantuntijoilta.

Kun pulssi nousee ja leposyke on korkea, missä on vika? Jos sydän käy kierroksilla, kannattaako harrastaa liikuntaa? Näin erikoislääkärit vastaavat 10 kysymykseen kohonneesta sykkeestä.
(Päivitetty: )
Teksti: Teksti Laura Savolainen

Korkea leposyke herättää huolen. Mistä ihmisen liian korkea syke johtuu? Entä miten sydämen tiuhaa tykyttämistä voisi rauhoittaa?

Näin 10 kysymykseen leposykkeestä vastaavat Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen professori ja liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Heikki Tikkanen sekä kardiologian erikoislääkäri ja dosentti Heikki Swan.

1. Mikä on normaali leposyke?

Sydämen lyöntinopeus riippuu siitä, missä tilanteessa se mitataan. Juostessa syke nousee, levossa sydän lyö hitaammin. Normaali leposyke on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat paitsi ihmisen elintavat myös geenit.

Tavallisesti sydän lyö levossa 50–90 kertaa minuutissa. Säännöllistä kuntoliikuntaa harrastavalla leposyke voi olla tätäkin hitaampi, jopa alle 50 kertaa minuutissa.

Tupakoitsijalla ja vähän liikkuvalla ylipainoisella sydän voi lyödä jatkuvasti levossakin 100 kertaa minuutissa. Näin korkeaan leposykkeeseen liittyy sydänsairauksien riski.

Sydämen lyöntejä voi laskea tunnustelemalla sykettä ranteesta tai kaulalta.

Lue myös: Miten pulssi mitataan? Tunnustele sykettä ja tunnista sydämen poikkeava rytmi

2. Kun pulssi on koholla ja korkea leposyke piinaa, missä on vika?

Kun rinnassa pamppailee, useimmiten sydän itse on syytön. Syypää on tyypillisesti tunnetila tai henkinen kuormitus.

Tilapäisesti pulssi voi nousta sataan esimerkiksi pelätessä tai jännittäessä. Voi tuntua, että sydän suorastaan hyppää kurkkuun, kun on oma vuoro esiintyä. Tällainen ohimenevä tykytys ei ole vaarallista, mutta voi tuntua epämiellyttävältä.

Pitkään jatkuva korkea leposyke johtuu tavallisesti autonomisen hermoston ylikierroksista. Kun ihminen stressaa tai kärsii univajeesta, hermosto aktivoituu ja vapauttaa verenkiertoon stressihormoneja, adrenaliinia ja kortisolia.

Hormonit saavat sydämen pumppaamaan verta kiivaammin. Kroppa on taistele tai pakene -tilassa, valmiudessa ponnistelemaan henkensä edestä.

Samalla mekanismilla sydän reagoi, jos ihminen ei hengähdä raskaiden liikuntasuoritusten tai tiukkojen työ- tai juhlimisputkien välillä. Ylikuormitus virittää hermoston vieterin kireälle ja eikä sydän lakkaa hakkaamasta.

Sydän joutuu tekemään normaalia enemmän töitä myös kuumeessa ja raskauden aikana sekä kun ihminen käyttää alkoholia, kofeiinia tai stimuloivia huumeita.

3. Kun sydän lyö epäsäännöllisesti, onko syytä huolestua?

Syy jatkuvaan tykytykseen voi olla myös fyysinen. Korkea leposyke voi olla seurausta sydämen vajaatoiminnasta. Siinä sydän ruiskauttaa verta kerralla normaalia vähemmän ja joutuu siksi takomaan kiivaammin.

Vajaatoimintaan voi korkean sykkeen lisäksi liittyä hengenahdistusta, voimattomuutta ja jalkojen turvotusta. Näistä oireista on mentävä lääkäriin. Oireyhtymä on alle 50-vuotiailla harvinainen, mutta yli 75-vuotiaista sitä sairastaa joka kymmenes.

Eteisvärinärytmihäiriöön liittyy aivoinfarktiriski. Se tuntuu epäsäännöllisenä sykkeenä, joka ei mene ohi. Jos sydämen rytmi tuntuu epäsäännölliseltä ja selvästi tavanomaista nopeammalta, on mentävä lääkäriin.

Muljahteluina tuntuvat satunnaiset lisälyönnit ovat puolestaan normaaleja terveilläkin ihmisillä.

Lue myös: 16 vinkkiä: Tunnista rytmihäiriö – Toimi näin kun sydämen rytmi muuttuu yllättäen

4. Voiko sydän mennä stressistä rikki, kun syke nousee ylikierroksille?

Sydän ei tykkää käydä ylikierroksilla ilman varsinaista tarvetta. Fyysisestä rasituksesta johtuva sykkeen nousu tekee sydämelle hyvää, jatkuva henkinen kamppailu puolestaan ei.

Sydän on kuin auto. Ylikierroksilla se kuluttaa moottoria ja syö liikaa bensaa.

Jos syke keikkuu korkeissa lukemissa yötä päivää useita kuukausia, saattaa kuormittava tilanne rasittaa sydämen kammioita ja johtaa sydämen vajaatoimintaan.

5. Voiko sydämen nopea tykytys johtua käyttämästäni lääkkeestä?

Tietyt lääkkeet voivat stimuloida autonomista hermostoa ja saada sykkeen nousemaan. Tällaisia ovat esimerkiksi astman hoitoon tarkoitetut keuhkoputkia laajentavat hengitettävät lääkkeet. Sydämen läpätys ja käsien tärinä yleensä rauhoittuvat puolessa tunnissa.

Sydämen tahti voi pysyä koholla myös allergiaan käytetyistä antihistamiineista, kilpirauhaslääkkeistä, tietyistä diabeteslääkkeistä sekä masennuslääkkeistä.

Lääkkeiden aiheuttama sykkeen nousu on yleensä maltillinen eikä aiheuta terveydelle vaaraa.

6. Jos sydän käy kierroksilla ja korkea leposyke on arkea, kannattaako harrastaa liikuntaa?

Jos leposyke on korkealla, ei ehkä tule mieleen rasittaa sydäntä lisää ja pistää juoksuksi.

Sydän on kuitenkin hyvä laittaa kevyesti töihin, sillä säännöllinen sykettä kohottava liikunta on yksi parhaista keinoista rauhoittaa mieltä ja sydäntä. Sydän tykkää, kun se pääsee töihin.

Jos sydän lyö tiuhaan ilman ilmeistä syytä, kuten kuumetta, liikuntaa voi harrastaa tietyissä rajoissa turvallisin mielin.

Sykettä on silti hyvä seurata esimerkiksi sykemittarilla. Jos pulssi on normaaliin verrattuna 5–10 lyöntiä nopeampi, kannattaa lähteä liikkeelle rennosti, vaikka kävellen, hölkäten, uiden tai pyöräillen.

Jos syke nousee liikkuessa maltillisesti, liikunta todennäköisesti tekee hyvää ja normalisoi koholla olevaa leposykettä. Jos syke ampaisee heti pilviin, on syytä keventää tahtia, ettei sydän rasitu liikaa. Syke on poikkeavan korkea, jos se nousee kävellessä 140–150 tietämiin.

Kun ihminen on kuumeessa tai tulossa kipeäksi, autonominen hermosto on kriisissä hoitaessaan sairasta kroppaa. Syke voi olla 20 lyöntiä normaalia nopeampi. Yleensä vointi on niin kehno, ettei mieleen edes tule lähteä liikkeelle, eikä kannatakaan.

7. Kuinka nopeasti liikunta vaikuttaa sydämen toimintaa ja laskee leposykettä?

Säännöllinen kuntoliikunta laskee leposykettä tehokkaasti.

Jos sohvaperuna aloittaa kuntoilun, on terveen merkki, jos leposyke laskee parissa kolmessa kuukaudessa kymmenellä lyönnillä, esimerkiksi 70:stä 60:een.

Leposykkeen lasku on merkki siitä, että liikunta on tehostanut sydämen toimintaa. Jos tällaista harjoitusvastetta ei synny, kannattaa syytä pohtia lääkärin kanssa.

Kun leposyke saadaan hitaammaksi, verenpainekin laskee ja riski sydänsairauksiin pienenee. Ohessa myös verensokeriarvot ja rasva-aineenvaihdunta paranevat.

8. Saako saunoa lainkaan, jos leposyke on korkea?

Sauna rauhoittaa mieltä ja tekee tutkitusti hyvää myös sydämelle. Jos leposyke on normaalia korkeampi, kannattaa löylytellä maltillisesti – suosia alalauteita eikä pakottaa itseä jääkylmään veteen.

Avantoon hypätessä sydän joutuu tekemään enemmän töitä ja verenpaine voi äkillisesti nousta.

Jos mieli ja kroppa ovat kuormittuneita, saunaan kannattaa suhtautua urheilusuorituksen sijaan meditaatiopaikkana – ottaa lempeät löylyt ja vilvoitella ulkosalla kaikessa rauhassa.

9. Voiko korkea leposyke ja tiuha sydämentykytys rauhoittua omalla toiminnalla?

Jos korkea syke johtuu stressistä, tärkeintä on vaikuttaa sen juurisyyhyn, johtui stressi sitten työstä tai vaikka vaikeista ihmissuhteista.

Stressin lievitykseen on olemassa monia tehokkaita täsmäkeinoja. Niistä yksi on luonnon oma ihmelääke, metsä. Tiedetään, että pelkkä piipahdus metsään laskee sykettä ja verenpainetta.

Myös rauhoittava hieronta, yin-jooga, tre-tärinäharjoittelu tai vaikka piikkimatolla makoilu voivat saada ihmisen rentoutumaan ja sykkeen laskemaan. Säännöllinen unirytmi ja riittävä määrä unta auttavat pitämään stressin ja sykkeen aisoissa.

10. Kannattaako pulssia mitata, vaikka olisi terve?

Eteisvärinä on ikääntyvien ihmisten yleinen rytmihäiriö. Siksi sykkeen päivittäistä mittaamista suositellaan kaikille yli 65-vuotiaille.

Jos sykenopeus on valtimosta tunnustelemalla tavallisesti 70 paikkeilla, mutta huomaakin, että syke tuntuu epäsäännölliseltä ja normaalia tiheämmältä, kannattaa mennä lääkäriin. Eteisvärinän tunnistaminen EKG-käyrän avulla on tärkeää, koska siihen liittyy aivohalvausriski.

Myös tätä nuorempien kannattaisi tietää, mikä oma leposyke tavallisesti on. Jos se on pitkään normaalia tiheämpi, kannattaa pohtia, mistä se voi johtua ja miettiä keinoja rauhoittaa tilanne.

Lue myös: Suomalaisista innovaatioista apua rytmihäiriöiden omaseurantaan ja tunnistamiseen – Lue lisää kolmesta uutuuslaitteesta

Lue myös: Tiedätkö, mitä kaikkea syke kertoo terveydestäsi? Näin kardiologi vastaa 10 kysymykseen

X