”Täältä löytyy seuraa, jos ei halua olla yksin” – Helsingin Kotisatama tarjoaa yhteisöllisyyttä senioreille
Suomen toiseksi vanhimmassa senioritalossa tiedetään, että asukkaiden on kestettävä myös keskinäiset kärhämät.
Kilahtaako? Eila Ahokas, Leena Vahtera ja Tuula Hotanen katsovat, miten Martin Holmin nakkaama petankkikuula asettuu pelikentälle.
Papuja, tomaatteja, timjamia, basilikaa, tilliä ja salaatteja. Asunto-Osakeyhtiö Helsingin Kotisatama sijaitsee Kalasatamassa. Talon kahdeksannen kerroksen viljelyterassin viljelmät ovat kantaneet satoa. Lounaalla tarjotun kylmäsavulohen höysteeksi on itse kasvatettua tilliä.
Valmistuttuaan vuonna 2015 Helsingin Kotisatama oli Arabianrannassa sijaitsevan Loppukirin jälkeen toinen yhteisöllinen senioritalo maassamme.
Kotisatamassa on nyt yli 80 asukasta: valtaosa yksin asuvia naisia, 18 pariskuntaa, neljä yksin asuvaa miestä.
Helsinkiläinen 73-vuotias Leena Vahtera oli yksi Kotisataman ensimmäisistä asukkaista.
”Tavaroiden inhoajaksi” tunnustautuva Vahtera viihtyy minimalistisesti kalustetussa 47 neliön kaksiossaan.
”Omassa asunnossa on oma rauha ja yhteisten tilojen, askareiden ja harrastusten myötä talossa on tiivistä yhteisöllisyyttä asukkaiden kesken”, Vahtera kertoo.
Enemmän halukkaita kuin asuntoja
Miltei kaikki Kotisataman asukkaat ovat Aktiiviset Seniorit ry:n jäseniä. Puolet heistä oli projektissa jo sitä käynnistettäessä vuonna 2012.
”Talon suunnitteluvaiheessa huomioitiin meidän asukkaiden toiveita ja tarpeita”, Leena Vahtera kertoo.
Helsingin Kotisatama herätti paljon kiinnostusta, ja sinne oli huomattavasti enemmän halukkaita tulossa kuin asuntoja oli tarjolla.
”Asukkaat valittiin osittain haastattelujen perusteella. Saman yhdistyksen ihmisinä me myös tunsimme toisemme ennen kuin muutimme Kotisatamaan.”
Leena Vahtera (edessä), Eila Ahokas ja Nina Mulari odottavat kattoterassin viljelyksiltä kunnon satoa. © Susa Junnola
Kotisataman osakeasunnoista kaksi on annettu vuokralle. Kahta asukasta lukuun ottamatta muut ovat Kotisataman alkuperäisiä asukkaita, joiden keski-ikä on vähän alle 74 vuotta.
Yhteisötalon alaikäraja on 48 vuotta.
”Talossamme on yksi alle 50-vuotias asukas. Hänen luonaan asuvat myös Kotisataman ainoat alaikäiset lapset.”
Tähän mennessä yksi talon alkuperäisistä asukkaista on kuollut.
”Hän oli erittäin pidetty ihminen. Hänen muistotilaisuutensa pidettiin Kotisataman juhlasalissa.”
”Toiminnallisuus ylläpitää vireyttä”
Kiiltävät petankkipallot kolahtelevat hiekalla. Heittoja seuraavat hihkaisut. Nina Mularin, Eila Ahokkaan, Tuula Hotasen ja Mara Holmin aamupäivän pelit ovat kiivaimmillaan.
Mulari, 72, asui ennen Kotisatamaa omakotitalossa. Hän ei ikävöi taloaan, mutta muistelee kaiholla kasvimaata.
”Täällä pääsee istuttamaan kasveja terassin laatikoihin, mutta se ei ole sama asia kuin maahan istuttaminen”, Mulari sanoo.
Hän on kuitenkin tyytyväinen asuinoloihinsa Kotisatamassa.
”Toiminnallisuus ylläpitää vireyttä. Jos ei olisi seuraa ja yhteistä tekemistä, vaarana olisi taantua sohvalle television ääreen.”
Yhteisasuminen on myös yhdessä tekemistä. Kotisataman Leena Vahtera (vas.), Tuula Hotanen ja Eila Ahokas viettävät iltapäivää petankkipelin parissa. © Susa Junnola
Kotisatamassa järjestetään säännöllistä ja myös ohjattua liikuntatoimintaa aina pilateksesta jumppahetkiin.
”Myyjäisiä ja juhlia järjestämällä ja pop up-ravintolan tuotolla kerätään varoja yhteisiin harrastuksiin.”
Maija Valtonen, 82, on lukemassa päivälehtiä yhdeksännen kerroksen katetulla kattoterassilla. Myös hän viihtyy hyvin Kotisatamassa.
”Täältä löytyy seuraa, jos ei halua olla yksin. Meille on syntynyt ystäväpiiri, jossa pystymme puhumaan vakavistakin asioista ja jakamaan huolia.”
Kun Alpo Ahokkaalle tulee tenkkapoo sanaristikon täyttämisessä, Eila, Leena ja Nina auttavat. © Susa Junnola
Yhteisöasuminen vaatii sopeutumista
Kotisataman asukkaat on jaettu kuuteen ”kotiryhmään”, jotka ovat vastuussa talon yhteisistä toiminnoista viikon kerrallaan. Puolet ryhmästä valmistaa yhteisiä lounaita keittiövuorossa ja toinen puoli huolehtii yhteisten tilojen ja porraskäytävien siivoamisesta.
Leena Vahteran mukaan yhteinen toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä.
”Minulle kuten monelle muullekin on tärkeää se, että voi tuntea tekevänsä yhä jotain hyödyllistä.”
Kun 83 ihmistä asuu tiiviisti saman katon alla ja on paljon tekemisissä, erimielisyyksiltä ei voida välttyä.
”Ihmisten välille syntyy toisinaan kärhämää, mutta se täytyy sietää. Kun oikein kiukuttaa, voi vetäytyä asuntoonsa ja vetää oven kiinni.”
Maija Valtosen mukaan erilaisten ihmisten kanssa asuminen yhteisötalossa vaatii sopeutumista.
”Enkelit eivät kulje perässämme. Sanomista tulee joskus puolin ja toisin. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, mitä se tarkoittaa ja edellyttää, kun asutaan yhteisötalossa.”
Leena Vahteralla (edessä), Nina Mularilla ja Maija Valtosella on yhdessä hauskaa. Ilot ja surut jaetaan. © Susa Junnola
Uutta rakentamassa
Leena Vahtera jäi kiinteistövälittäjän ja myyntipäällikön työstä eläkkeelle vuonna 2011. Hänen elämänsä muuttui jo aiemmin, kun hänen 65-vuotias miehensä kuoli. Samana vuonna Vahtera menetti myös äitinsä. Hänellä on kaksi lasta ja kaksi lastenlasta.
”Meillä on hyvät välit, mutta haluan yhä elää ja asua omilla ehdoillani.”
Vahtera muistuttaa, ettei kukaan Kotisataman asukkaista elä ainoastaan kotitalossaan. Asukkaista 25 on matkaillut yhdessä Ranskassa, Islannissa ja Georgiassa.
”Koronapandemian rauhoituttua käymme suunnittelemaan seuraavaa kohdetta.”
Aktiiviset Seniorit ry:ssä toimiva Vahtera kertoo yhdistyksen kaavailevan Helsinkiin jo kolmatta yhteisötaloa. Tulevan talon osakkaiden yhdessä rakennuttamalle talolle on jo varattu tontti Helsingin Verkkosaaresta.
”Kiinnostuneita on jo vajaa satakunta. Rakentaminen on tarkoitus käynnistää vuonna 2022.”
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 2/21.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti