”Nyt on jätkät sellainen juttu, että mä raiskaan teidät” – Koomikko Ali Jahangirin kiertueella selvisi, mitä suomalaisten naurattaminen vaatii

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ali Jahangiri
Ali esiintyi elokuussa kahden kollegansa kanssa kolmella loppuunmyydyllä keikalla Savo-Karjalassa. © Sampo Korhonen / Otavamedia
Seurasimme iranilaissyntyistä stand up -koomikkoa tien päällä, lavalla ja keikan jälkeen, kun valot ovat sammuneet.

Viimeisenä tekonaan ennen lähtöä Ali halaa hellästi lapsiaan. Yhdentoista kuukauden ikäinen tytär jää istumaan viisivuotiaan veljensä syliin, kun isä sulkee kotioven takanaan.

Ali ehtii ajaa taloltaan vain sata metriä, kun vastaan kävelee iloinen lapsijoukko. Hän pysäyttää Audinsa, astuu ulos ja syleilee koulusta palaavaa tytärtään.

Sitten on aika jättää Vantaa. Edessä on tuhat kilometriä tien päällä ja kolme loppuunmyytyä keikkaa Niko Kivelän ja Ilari Johanssonin kanssa.

”Tykkään esiintyä Helsingin ulkopuolella. Ihmiset ovat siellä rentoja.”

”Kuka tilasi pizzan?”

Matkalla Joensuuhun ehtii kerrata, miten iranilaissyntyisestä Alista tuli koko Suomen tuntema viihdyttäjä.

”Olin luokan pelle. Sama juttu yliopistolla ja työpaikalla. En kestä vaivaannuttavaa hiljaisuutta.”

Hän muistaa tarkasti ensimmäisen stand up -keikkansa helsinkiläisravintolan tulokasillassa 2004.

”Menin lavalle hiiren hiljaa, en sanonut sanaakaan. Kaikki huomio kiinnittyi minuun. Yleisö luuli, että olin unohtanut, mitä piti sanoa. Kun tila oli täynnä myötähäpeää, huusin: ’Kuka vittu tilasi pizzan tänne?’”.

Se sai illan parhaat naurut.

”Tajusin, etten ole missään muussa niin hyvä kuin tässä.”

Ali alkoi käydä keikoilla. Vuonna 2011 hän jätti projektipäällikön työn konsulttiyritys Trainer´s Housessa ja lähti rakentamaan uraa esiintyjänä.

Nykyään Ali on 38-vuotias. Hän on juontanut lukuisia tv- ja radio-ohjelmia, ja on yksi niistä reilusta kymmenestä suomalaisesta stand up –koomikosta, jotka voivat myydä omalla nimellään salin täyteen.

”Alan jo olla liigassa”.

Tämän kiertueen kanssaesiintyjät ovat tosin olleet siellä kauemmin.

”Niko järjesti minulle ensimmäisen rahakeikan. Ja Ilari on vähän kuin mentorini. Meillä on selvä nokkimajärjestys”, Ali virnistää.

Ilari Johansson

Ilari ja Ali pukuhuoneessa Joensuussa. ”Jos Ilari sanoo jostain jutustani, että älä tee sitä noin, vaan näin, niin aina se paranee hänen neuvostaan.” Sampo Korhonen / Otavamedia

”Rutinoitunut raiskaaja”

Kun auto kiitää läpi tihkusateisen Kymenlaakson, Ali valottaa huumorinsa taustoja.

”Etsin lankoja, jotka yhdistävät meitä kaikkia, mutta hiertävät. Kuten suhtautuminen transihmisiin.”

”Lisäksi jokaisessa tarinassa pitää olla ainakin totuuden siemen.”

Lappeenranta lähestyy. Ali kääntyy valtatieltä ja ajaa satamaan, jossa hän tilaa kioskilta itselleen lounaaksi Vedyn, paikallisen perinneherkun.

”Miksi mennä ABC:lle, kun voi syödä täällä?”.

Matka jatkuu. Sateen ropistessa tuulilasiin puhe kääntyy roastiin, stand upin sisarlajiin, jossa tunnettu henkilö istuu yleisön eteen pilkattavaksi. Tapahtuman pitäisi olla hyväntahtoinen, mutta joskus mopo karkaa käsistä.

Ali ulvoo naurusta, kun hän kertaa törkeimpiä herjoja, joita suomalaisjulkkiksille on kerrottu lavalla. Yhtäkään niistä ei voi painaa lehteen.

Mutta on hän saanut itsekin maistaa vähän rankempaa huumoria.

”Kerran minut kutsuttiin esiintymään sanoilla ’Seuraavaksi lavalle astuu mies, joka on niin rutinoitunut raiskaaja, että häntä varten on rakennettu oma ruokintakoppi Kaisaniemen puistoon’.”

Ali tyrskii niin, ettei hän tahdo nähdä tietä.

”Se lause oli kuin haiku.”

Vanha ja karvainen

Elokuinen ilta Utran kesäteatterissa on leppeä. Kun esitykseen on tunti aikaa, Ali karauttaa pihaan.

Vastassa on paikan vastaava Ruth Lievonen. Ali avaa autonsa ikkunan.

”Tulin vain kertomaan, että muut esiintyjät luulivat, että keikka on huomenna.”
Lievosen kasvot venähtävät.

Vasta kun Ali alkaa nauraa, tilanne laukeaa.

Hetken päästä saapuvat junalla matkustaneet kollegat. Keskinäinen naljailu alkaa takahuoneessa heti.

”Ilari on niin vanha, että hän pölyttää naisensa”, Ali hekottaa.

Ali Jahangiri

Lavalle nousuun on enää parikymmentä minuuttia, kun Ali käy silittämään esityspaitaansa. Sampo Korhonen / Otavamedia

Kun Ali saapuu suihkusta karvainen rinta paljaana, Ilari kuittaa.

”Tuohon voisi heittää tarrapallon. Tarjolla stand upia ja taulu.”

Alin on noustava ensimmäisenä lavalle, sillä hän toimii seremoniamestarina, jonka pitää virittää yleisö oikeaan tunnelmaan ennen nimekkäämmän kollegan esiintymistä.

Kun show on ovella, takahuoneessa väreilee jännitys. Juuri ennen aloitusta koomikot halaavat toisiaan. Sitten Alin on aika lähteä.

Vyölaukkujen ikävä paluu

Ali lämmittelee Joensuun yleisöä kysymällä, minä päivänä koulut alkavat. Hän saa kolme eri vastausta.

”Ei millään pahalla, mutta miten te onnistutte ylläpitämään täällä yliopistoa?”
Väkeä alkaa naurattaa.

Nuorelta mieskatsojalta Ali kysyy, onko tämän vieressä istuva nainen tyttöystävä.

”Ei vielä”, kuuluu vastaus.

Ilmenee, että he ovat vain ystäviä. Arvoitukseksi jää, mistä kaksikko keskustelee, kun show on ohi.

Ali Jahangiri

Kesäilta Joensuussa on kaunis. Edellisvuoden keikalla ukkonen jylisi, ja samaan aikaan lähiseudulla salamanisku tappoi kaksi veljestä. Sampo Korhonen / Otavamedia

Esitystä sävyttää Alin orastava keski-iän kriisi. Hän valittaa, että nuoret tuntuvat menevän ohi, ja mikä karmeinta, myös ikäihmiset.

”Mulla on 70-vuotias faija, joka juoksee maratonia. Sanoin hänelle, että sinun pitäisi kuolla jo.”

Nuoretkin vasta ärsyttävätkin.

”Fila oli meidän juttu. Vyölaukut myös. Ja sitten te kyrvät toitte ne takaisin.”
Pahimman piikin hän heittää parikymppiselle nuorukaiselle.

”Miten sä voit kutsua itseäsi suomalaiseksi, jos et ole kokenut MM-95:sta?”

Koko katsomo repeää.

Utran kesäteatteri

Utran kesäteatteriin on tullut yleisöä eri puolilta Pohjois-Karjalaa. Sampo Korhonen / Otavamedia

Tarkat helikopterit

”Tunsin heti, että yleisö on puolellani”, Ali hihkuu takahuoneessa.

Samaan aikaan Niko kertoo lavalla isästään, parisuhteen karikoista ja kiusallisista uimahallikäynneistään. Kovimmat naurut kerää juttu, jossa takapuoltaan puhdistavan miehen pesuvesi suihkuaa Nikon päälle.

Väliajan jälkeen Ali kertoo tukun kaskuja perheestään. Yleisö viihtyy.

Lopulta hän kutsuu lavalle kolmikon nestorin, 51-vuotiaan Ilarin.

”Tämä voi olla hänen viimeinen keikkansa”, Ali muistuttaa.

Samalla Ilari köpöttelee lavalle ja työntää kuvitteellista rollaattoria hätkähdyttävän tarkoin liikein. Hänen taitonsa ovat peräisin tanskalaisesta teatterikoulusta, jonka opetuskeinoihin lukeutui nuorallakävely.

Ilarin esitys on hyvin fyysinen. Kun hän esittelee lavalla miesten pahaa tapaa tehdä naistensa edessä niin sanottuja helikoptereita, yleisö palkitsee täsmällisen kehonkielen illan suurimmilla röhönauruilla.

Heli Turpeinen (vas.) ja Sanna-Mari Judin

Heli Turpeinen (vas.) ja Sanna-Mari Judin ovat katsoneet paljon stand upia. He nauttivat kolmen koomikon keikasta Joensuussa ja kehuivat Alin kykyä ottaa yleisönsä. ”Mie pidän sitä ihan suomalaisena”, Judin sanoo. Sampo Korhonen / Otavamedia

Ali Jahangiri

Yksi kiertueen ensimmäisistä selfiekuvista katsojan kanssa. Sampo Korhonen / Otavamedia

Ei enää naurun orja

Ali lähtee paikalta ensimmäisenä. Kollegat kulkevat tuottajan kyydissä.

Onnistuneen keikan jälkeen kapea ja mutkainen tie Joensuuhun tuntuu ansaitsemattomalta rangaistukselta. Kuudenkympin nopeusrajoitukset seuraavat toinen toistaan.

Vähitellen maantien ylle laskeutuu hämärä.

Puhuvatko koomikot koskaan keskenään vakavasti?

”Kyllä, tyypillisesti keikan jälkeen autossa. Tosin yleensä läpän kautta.”

”Joskus huomaa, että kaverilla on tosi vaikeaa. Silloin on paras olla vain hiljaa.”

Kohta Ali tekee tunnustuksen.

”Minulle on ollut iso ongelma kutsua itseäni suomalaiseksi”.

Hän tuli maahan kymmenvuotiaana pakolaisena.

Ali kertoo ratkaisseensa pulman mutkan kautta, muistelemalla esityksissään Suomen ensimmäistä jääkiekon MM-kultaa. Sillä kukapa 95:n kokenut ei olisi yksi meistä.

Puhe kääntyy aikojen muuttumiseen.

”Jos joku erehtyy nykyään aloittamaan esityksen sanoilla ’naiset ovat…”, niin yleisö on ihan, että ’älä jaksa’.”

Vielä hiljattain stand up -koomikot kertoivat sellaisia homovitsejä, joita ei enää kuule.

”Kun eturivissä istui vähän paremmin pukeutunut mies, koomikko saattoi tokaista, että ’oletko sä niitä poikia’.”

”Homofobia on myös osa omaa menneisyyttäni. Mutta enää en ole yleisön naurun orja, joka ei välitä juttujensa jälkiseurauksista.”

Ali Jahangiri

© Sampo Korhonen / Otavamedia

Kun universumi syntyi

Kello on jo lähes yksitoista, kun Ali saapuu hotelli Puijonsarveen. Varttia myöhemmin hän astelee pubiin, jonne Niko ja Ilari ovat tulleet suorinta tietä.

Olut kuohuaa pitkän perjantain päätteeksi. Alille se ei riitä, vaan hän tilaa kaikille kierroksen kirkasta.

Hetken päästä hän kertoo kollegoilleen, kuinka ajoi nuorempana keikan jälkeen yötä vasten suoraan vantaalaiseen Citymarketiin ja ryhtyi tekemään aamuviideltä hukkahedelmistä smoothieita. Sivubisnes oli välttämätön, kun komiikka ei vielä elättänyt.

Ilari ottaa kasvoilleen hölmistyneen ilmeen.

”Eikö teille kuitenkin makseta aika hyvin tukia?”.

Koomikot nauravat.

Tovin päästä Ali kääntyy iäkkäämmän kollegansa puoleen.

”Ilari, kerro minkälaista se oli, kun universumi syntyi?”

”Olihan se aika haipakkaa”, Ilari vastaa.

”Siinä tapahtui samanaikaisesti niin paljon, ettei ihan kaiken perään ehtinyt katsomaan. Pääsi tapahtumaan kaikenlaisia virheitä”, hän jatkaa ja katsoo merkitsevästi Alia.

Koko kolmikko puhkeaa rätkättämään.

Koomikot lähtevät tutustumaan kaupungin muihin baareihin. Kauppakadulla, Kuopion bilekeskuksessa he pystyvät ottamaan tuskin kahta askelta ilman, että juhlakansa pyytää heitä mukaan selfieihin.

Ali ahdistuu ja painuu nukkumaan.

Kyyneliä Siilinjärvellä

Lauantaina Kuopio kylpee auringossa. Esiintymiset ovat illalla, joten Ali ehtii tuttujen ravintoloitsijoiden kanssa golfkierrokselle.

Hän pelaa surkeasti.

Väärällä jalalla lähtee käyntiin myös keikka Siilinjärvellä.

Ali ajaa harhaan, ja saapuu Mäntyrannan kesäteatterille vasta varttia ennen esiintymistä.
Aluksi hän saa yleisön nauramaan hyvin, mutta sitten ote alkaa lipsua.

Kun hän kertoo juuri pelanneensa järvi-Suomen ainoalla golfkentällä, jossa ei ole järvinäkymää, yleisöstä ei kuulu rasahdustakaan.

Tilannetta ei helpota eturivissä istuva nainen.

”Onko tämä muka hauskaa”, nainen huutaa toistuvasti.

Ali ei saa kiinni käsikirjoituksestaan, vaan juuttuu kyselemään katsojien nimiä ja ammatteja, yrittäen keksiä niistä jotakin hauskaa. Yleisön naurut harvenevat ja vaimenevat.

Sitten hän jututtaa erästä miestä ja osoittaa nuorta naista tämän vieressä.

”Hän ei ole sinun äiti?”, Alilta lipsahtaa.

Naista ei huvita lainkaan.

”Anteeksi, sitähän mä just sanoin, että hän ei ole sinun äiti”, Ali yrittää paikata.

Hän toistaa saman vakuutuksen moneen kertaan, ja yleisö puhkeaa nauramaan.

Vain Ali ja lähistöllä istuvat näkevät, että nainen itkee lohduttomasti.

Vedon jälkeen kyyneleet eivät ole kaukana Aliltakaan.

”Se oli ihan tahatonta. Minun piti vain kysyä, missä sen miehen äiti on”, hän soimaa itseään.

Ali Jahangiri

Ali ei tahdo antaa itselleen anteeksi lipsautustaan. Sampo Korhonen / Otavamedia

Tuottaja Juha Jylhäsalmi taputtaa Alia olalle. Rantakoivikkoon lorottava Ilari kääntää katseensa ja lausuu painokkaasti:

”Ali, sun tarkoitus ei ole koskaan satuttaa ketään”.

Juuri silloin Niko pääsee esityksessään kohtaan, jossa ”persevesi” lentää. Suvi-ilta täyttyy huutonaurusta.

Ali ja Niko Kivelä

Ali toivottaa Niko Kivelän tervetulleeksi Siilinjärven yleisön eteen. Sampo Korhonen / Otavamedia

Rahankeräys täilapsille

Kuopion Pannuhuoneella tunnelma on riehakas. Ilta on pitkällä, ja iso osa klubiyleisöstä reilusti päissään.

Ali on taas liekeissä.

Hän ihmettelee esityksessään, kuinka nykyään voi korjata sukupuolensa puolessa vuodessa, mutta Suomen päiväkotien täiongelma ei ratkea. Ehkä jonain päivänä Afrikassa kerätään tänne rahaa?

”Lahjoittamalla yhden euron suomalainen täilapsi saa shampoota viikoksi”, Ali maalailee, ja yleisö hekottaa.

Hän kertoo myös parahultaisen kuvauksen perheensä rantapäivästä, jossa hänen vaimonsa ja tyttärensä ovat suojautuneet auringolta niin peittävästi, että vieressä istuvat kantasuomalaiset alkavat jupista. Tarina huipentuu lauluun ”Siniristilippumme”.

Kun show on kesken, kahden humalaisen katsojan hölinä käy häiritseväksi. Ali ottaa käyttöön kovat keinot.

”Nyt on jätkät sellainen juttu, että mä raiskaan teidät.”

Miehet vaimenevat.

Viimeisenä tehtävänään Ali kutsuu lavalle ”Suomen vanhimman koomikon”.

Vastineeksi Ilari luonnehtii mukavana miehenä tunnettua Alia ”vastaanottokeskusten Teemu Selänteeksi”. Hän myös paljastaa kollegansa olevan ”ihan vitun karvainen”.

”Ali pelkää sadetta, sillä se lisää hänen painoaan 20 kilolla.”

Kun Ali on kuullut viimeisenkin itseään koskevan herjan, hän kävelee hihitellen pukuhuoneeseen.

Ali Jahangiri

Kuopiossa tunnelma on taas katossa. ”Klubi on helpompi täyttää energialla kuin ulkotilat”, Ali sanoo. Sampo Korhonen / Otavamedia

Ali Jahangiri

Kolme pitkää keikkaa kahdessa päivässä puristaa koomikosta mehut. Sampo Korhonen / Otavamedia

Koomikoiden vapaapäivä

Ilari ja Ali kohtaavat hotellin aulassa varhain sunnuntaiaamuna, sillä Ali haluaa äkkiä perheensä pariin. Niko jää huoneeseensa nukkumaan.

Juuri ennen lähtöä hissistä tulee ulos kuusikymppinen pariskunta.

”Se ’Teemu Selänne’ -juttu oli ihan mainio”, rouva kehaisee.

”Tuo nauroi sille koko yön”, herra vahvistaa.

Koomikot kiittävät palautteesta.

Viiden tunnin matkan aikana kuullaan kaksi väsynyttä vitsiä. Kun Ali ryhtyy kertomaan kolmatta, Ilari katkaisee hänet.

”Me ollaan nyt vapaalla”.

X