Cissu Mäkisen syöpähoidot aiottiin jo lopettaa Kotkassa, sitten hän sai jatkoaikaa tutkimuspotilaana Helsingissä – Klinikoiden erot yllättivät

Jaa artikkeliTilaa Seura
Mäkinen jatkoi kilpasoutamista sairastumisensa jälkeenkin, kielloista huolimatta.
Mäkinen jatkoi kilpasoutamista sairastumisensa jälkeenkin, kielloista huolimatta. Kuva: Kirsi Mäkisen kotialbumi
Cissu Mäkisen melanoomahoidot oltiin Kotkassa jo kuoppaamassa, kun hän pääsi tutkimuspotilaaksi Helsingin syöpäklinikalle. Nyt hän kertoo, miten hänen hoitonsa Helsingissä ja Kotkassa eroavat toisistaan.

Äitienpäivän jälkeisenä maanantaina vuonna 2013 kotkalainen Kirsi “Cissu” Mäkinen sai lääkärin vastaanotolla elämää järisyttävän tiedon: hän sairasti pahanlaatuista syöpää.

Mäkinen oli käynyt yli kaksi vuotta aiemmin poistattamassa erikoisenmuotoisen luomen, jonka hieroja oli vastaanotollaan pistänyt merkille. Sairaanhoitaja oli tikkejä poistaessa muistuttanut, että jos luomessa on jotain poikkeavaa, hän saa tietää siitä kirjeellä.

Kirjettä ei kuitenkaan koskaan tullut ja asia unohtui.

Mäkisen lääkäri ja terveyskeskuksen tietojärjestelmä olivat vaihtuneet. Tieto Mäkisen melanoomasta oli kadonnut, eikä häntä siksi lähetetty jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Nyt lääkäri kirjoitti lähetteen Kymenlaakson keskussairaalaan välittömästi.

Cissu työskenteli rakennustyömaalla ennen jäämistään eläkkeelle. Hän uskoo, että hyvä fyysinen kunto on auttanut häntä taistelussa syöpää vastaan.

Cissu työskenteli rakennustyömaalla ennen jäämistään eläkkeelle. Hän uskoo, että hyvä fyysinen kunto on auttanut häntä taistelussa syöpää vastaan. Kuva: Kirsi Mäkisen kotialbumi

Itsepäinen treenaaja ei antanut syövän nujertaa itseään

Keskussairaalassa selvisi, että syöpä on levinnyt imusolmukkeisiin. Ne leikattiin kesällä ja syksyllä Cissulle aloitettiin interferonihoito.

Myöhemmin tietokonetomografia eli TT-kuvat paljastivat, että syöpä oli levinnyt myös keuhkoihin. Tavanomaisen keskussairaalan hoitovalikoima kokeiltiin läpi.

Hirvein olo tuli sytostaateista. Cissu sai niitä viiden päivän kuureina kuukausittain.

Vaikka Mäkisellä oli välillä kovia kipuja, hän halusi treenata aina kun suinkin pystyi. Hänellä on painonnostajatausta, ja hän työskenteli rakennushommissa ja souti kilpaa.

Kotkassa treenaaminen kuitenkin kiellettiin, mutta Cissu jatkoi itsepäisesti harjoittelua Sulkavan soutuihin.

“En koskaan murtunut sairauden edessä. Sulkavan souduissa joukkuemme souti vuodesta 2015 lähtien melanoomaa sairastaville.”

Mäkinen jatkoi kilpasoutamista sairastumisensa jälkeenkin, kielloista huolimatta.

Mäkinen jatkoi kilpasoutamista sairastumisensa jälkeenkin, kielloista huolimatta. Kuva: Kirsi Mäkisen kotialbumi

Alueelliset erot ovat kaventuneet, mutta eivät kadonneet

Näyttäisi, että Suomi on tasa-arvoistunut syöpien toteamisen ja hoitoon pääsyn kannalta: yhdentoista yleisimmän syöpätaudin kohdalla sairaanhoitopiirien sisäiset erot kuntien välillä ovat kaventuneet, selviää Syöpärekisterin tutkimuksesta.

”Eniten erot tasaantuivat kohdunrungon, munasarja- ja eturauhassyövissä. Vähiten eroja on rintasyövässä ja miesten keuhkosyövässä”, kertoo Syöpärekisterin erikoistutkija Karri Seppä.

Kaikki syöpätauteja hyvät uutiset eivät kuitenkaan koske. Cissun sairastama syöpä, ihomelanooma, on yhä yksi niistä syövistä, joiden kohdalla Syöpärekisterin tiedot näyttävät, että asuinkunnalla ja sairaanhoitopiirillä on väliä syövästä selviytymisen kannalta.

Kaksi kolmasosaa vaihtelusta esiintyy nimenomaan asuinkuntien välillä. Loppu vaihtelusta on sairaanhoitopiirien välistä.

Erot voivat johtua monista syistä. Ihmisten syöpätietoisuudessa voi olla eroja ja toisissa paikoissa perusterveydenhuoltoon on pidemmät jonot. Myös jatkotutkimuksiin voi joutua odottamaan aikaa.

Koska vaihtelu on nimenomaan kuntien välistä, se kertoo kuitenkin siitä, että eniten tekemistä on juuri perusterveydenhuollossa.

”Jos ajattelee syöpiä, joissa on suurimmat erot, kuten ihomelanooma, munuais-, eturauhas-, maksa- ja mahasyöpä, selviytymiseen vaikuttaa koko potilaan hoitopolku siitä, milloin hän hakeutuu hoitoon, onko diagnostiikassa viiveitä, milloin hoito päästään aloittamaan ja millainen hoitolinja valitaan.”

Tietokonetomografia luo kehosta kolmiulotteisen kuvan röntgensäteilyn avulla. Laitteen avulla voidaan tutkia muun muassa syöpää.

Tietokonetomografia luo kehosta kolmiulotteisen kuvan röntgensäteilyn avulla. Laitteen avulla voidaan tutkia muun muassa syöpää. Kuva: iStock

Kaksi klinikkaa ja kaksi erilaista kokemusta

Cissulla on kokemusta kahdesta eri hoitopaikasta: keskussairaalasta Kotkassa sekä Helsingin syöpäklinikalta tutkimuspotilaana. Juuri Helsinki oli kunnista se, joka erottui myönteisesti myös Syöpärekisterin aineistossa.

Kotkassa Mäkisen hoitoja oltiin jo pistämässä pakettiin, koska syöpää ei saatu nujerrettua tarjolla olevilla hoidoilla. Kasvain jatkoi etäpesäkkeiden lähettämistä eri puolille Mäkisen kehoa.

“Olin niin hyvässä kunnossa fyysisesti, että hoitojani voitiin jatkaa Helsingissä. Olen siinä mielessä erityisessä asemassa. Se ei ole kaikille mahdollista.”

Cissu pääsi tutkimuspotilaana kokeilemaan uusimpia syöpähoitoja, ja vastaanottoaikojen saanti helpottui. Hän huomasi eron hoitopaikkojensa välillä myös siinä, miten häneen potilaana suhtauduttiin. Hän sai käyttöönsä uuden ohjelman, johon hän kirjaa hyvinvointitietojaan.

Jos henkinen puoli uhkasi pettää tai sydän alkoi oireilla, lääkärit huomasivat sen uuden seurantajärjestelmän avulla nopeasti ja reagoivat muuttamalla hoitoa.

”Minulla oli Kotkassa hyvät lääkärit, kiitos heille. Mutta olin siellä myös rivipotilas. Helsingin syöpäklinikalla vointiani seurattaan jatkuvasti ja hoitoon etsitään uusia mahdollisuuksia. Jos kirjaan järjestelmään jotain huolestuttavaa, sieltä otetaan heti yhteyttä ja etsitään siihen ratkaisua. Kotkassa jouduin soittelemaan paljon, että sain hoidettua hoitooni liittyvät asiat.”

Cissu pyrki Kotkan kunnanvaltuustoon vuoden 2017 kuntavaaleissa ja pääsi varasijalle.

Cissu pyrki Kotkan kunnanvaltuustoon vuoden 2017 kuntavaaleissa Vasemmistoliiton listalta ja pääsi varasijalle. Kuva: Kirsi Mäkisen kotialbumi

Kokonaisvaltainen huolenpito piti pään kasassa

Helsingissä treenaaminen jatkui, mutta tällä kertaa Mäkistä ei komennettu lopettamaan. Klinikalla sen sijaan seurattiin, miten salilla ja souduissa menee, jotta hän sai tehdä hyvinvoinnin kannalta tarpeellisia asioita.

Lopulta Cissun aivolisäke vaurioitui rankoista hoidoista, ja hän joutui luopumaan fyysisestä harjoittelusta. Hän kuitenkin ajattelee, että juuri treenaaminen piti kehon ja pään kasassa, jotta hoitoja voitiin jatkaa vielä Helsingissä.

”Olen nähnyt hoidoissa paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka eivät enää puhu toisilleen. On haastavaa pitää pää pystyssä, mutta haluan tehdä minulle tärkeitä asioita niin kauan kuin pystyn. Olen tässä tänään.”

Lue myös: Elina Hutton kyllästyi hyssyttelyyn ja sanoo sen suoraan: syöpään sairastuminen vituttaa!

X