Shire-tamma Glenni synnytti yllätysvarsan, jonka alkutaival oli sitkeää taistelua – Lopulta Taika-varsan isäehdokaskin löytyi

Kun vaasalainen Essi Jäntti osti jättiläistamma Glennin, hän sai tietämättään kaupan päällisiksi syntymättömän varsan. Taika-varsan alkutaival on ollut taistelua elämästä. Sitkeä varsa on selvinnyt kuoleman porteilta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kun Essi Jäntti menee tervehtimään hevosia laitumelle, Glenni-tamma tulee heti rapsuteltavaksi ja Taika-varsa puolestaan alkaa hamuta Jäntin hameenhelmoja.

Kun vaasalainen Essi Jäntti osti jättiläistamma Glennin, hän sai tietämättään kaupan päällisiksi syntymättömän varsan. Taika-varsan alkutaival on ollut taistelua elämästä. Sitkeä varsa on selvinnyt kuoleman porteilta.
Teksti:
Ville Vanhala

Hevoset näyttävät maa­laukselta. 12-vuotiaan Glenni-tamman mustavalkoinen pää pilkottaa korkealta kuusten lomasta. Taivaalta vihmoo hiljalleen märkää lunta, miltei räntää. Lumensa pudottaneiden kuusten oksat vihertävät. Hevonen seisoo liikkumatta paikoillaan, tuijottaa.

Shirehevosena Glenni edustaa maailman suurinta hevosrotua. Tamman säkäkorkeus on peräti 185 senttimetriä, ja sen isot korvat sojottavat reilusti yli kahden metrin kor­keudessa.

Kuusikossa seisoo jättiläinen.

Glennin kyljessä kiehnäävän, sitä noin puolet matalamman, Taika-varsan harmahtava pää näyttää emänsä sysimustaa kuvetta vasten vaalealta. Vaikka Taikakin on syntynyt mustana, se kasvaessaan vaalenevana kimona muuttunee iän myötä ehkä kokonaan harmaaksi.

Varsan pää kääntyy ja painuu emänsä alle. Vielä viiden kuukauden ikäisenäkin se imee emästään maitoa.

Heikko ja heiveröinen varsa on kasvanut korkeutta ja rotevoitunut.

Taika oli menehtyä heti synnyttään eikä sen alun perin edes pitänyt syntyä.

Suuren tamman varsa on pieni ihme.

Turvonneet nisät

Kun Glenni muutti maaliskuussa Keski-Suomesta Vaasaan, tamma sopeutui heti Finnbyn tallin reilun kymmenen hevosen laumaan.

Yli neljän hehtaarin metsikköisellä laitumella ympäri vuoden viettävät hevoset elävät luonnonmukaista, lajityypillistä elämää. Niillä ei ole kenkiä eikä niillä käytetä esimerkiksi kuolaimia tai raippaa. Säänsuojina laumalla on palstallaan pihattotallit.

Vaasaan saavuttuaan Glenni toimi tunti- ja leiriratsuna. Lempeän ja rauhallisen luonteensa ansiosta Glenni soveltui myös erinomaisesti kuntouttavaan ja terapeuttiseen hevostoimintaan.

Finnbyn tallin yrittäjä Essi Jäntti kertoo, että Glenni ottaa mielellään kontaktia ihmiseen.

”Tamma laskee päänsä ja kuuntelee, mitä sille sanotaan. Glenni, kuten hevoset yleensäkin, aistivat herkästi tunteita.”

Syyskuussa Jäntti huomasi, että Glennin nisät olivat turvonneet, aivan kuin tamma olisi ollut tiineenä.

Oliko hän ostanut tamman mukana myös sen vielä syntymättömän varsan?

Ennenaikainen synnytys?

Essi Jäntti kertoo, että ostohetkellä myyjä ei maininnut sanallakaan edes epäilyksiä siitä, että Glenni voisi olla pieniin päin.

Edellisen omistajansa hoivassa Glenni oli ollut boulognenhevosori Torstin kanssa samassa tarhassa, mutta senkin jälkeen Glenni oli tullut kiimaan entiseen tapaansa, minkä piti tarkoittaa sitä, ettei se voinut olla tiineenä.

”Glennin vatsakaan ei ollut pyöristynyt, joten oli syytä epäillä, että Glennillä saattaisi olla valeraskaus, Jäntti kertoo.

Glenni otettiin laitumelta pihatarhaan tarkkailtavaksi. Jäntti ja miehensä Juha-Matti Jaakola kävivät yötä päivää tarkastamassa tamman tilan. Jäntti otti useasti yhteyttä myös useampaan eläinlääkäriin, mutta he eivät pitäneet Glennin tilaa niin vakavana, että se olisi vaatinut välitöntä käyntiä tamman luona.

Kun Jäntti meni taas aamupäivällä katsomaan Glenniä, se olikin jo varsonut.

”Säikähdin, kun näin lätäkössä makaavan varsan. Siihen oli jo tarttunut hiekkaa ja kuraa. Miten surkealta se näyttikään! ”

Heikko varsa ei kyennyt nousemaan jaloilleen, vaikka Glenni tuuppi sitä turvallaan ja nyppi hampaillaan varsan korvia.

Jäntti epäili, että varsa oli syntynyt ennen aikojaan. Varsa myös näytti sisäänpäin kääntyneine korvineen ja ruttuisine kasvoineen vaivaiselta.

Koska varsa ei velton takajalkansa vuosi pysynyt jaloillaan, Jäntti ja Jaakola auttoivat sen pystyyn ja veivät varsan emänsä kanssa talliin.

”Kieltämättä mielessäni kävi, että miten varsan loppujen lopuksi käy”, Jäntti toteaa.

”Taikalla on valtava elämänhalu, jonka voimalla uskoin sen selviytyvän vastoinkäymisistä.”
”Taikalla on valtava elämänhalu, jonka voimalla uskoin sen selviytyvän vastoinkäymisistä.” © Krista Luoma

Toipilas hoitajana

Essi Jäntti ja Juha-Matti Jaakola kävivät tunnin välein nostamassa varsan jaloilleen, että se sai imettyä emästään maitoa. Kun eläinlääkäri saapui tallille, hän irrotti istukan Glennistä ja huuhteli tamman kohdun.

Illalla Glennille nousi kuume. Tamman kohtua huudeltiin uudestaan ja sille määrättiin lääkettä, jota piti pistää hevoseen kolmen tunnin välein vuorokauden ympäri.

Vakavasti sairaiden Glennin ja varsan hoitaminen oli raskasta, mutta toivoa hevostensa selviytymisestä Jäntti ei menettänyt.

”Olen melko itsepäinen ihminen ja minussa eli koko ajan vahvana ajatus siitä, että sekä Glenni että Taika-varsa vielä paranevat sairauksistaan.”

Vaikka Glenni oli itsekin kohdunhuuhteluista ja kuumeesta toipilas, tamma yritti parhaansa mukaan huolehtia varsastaan.

”Tamma liikehti levottomasti ja yritti sysiä varsaa jaloilleen. Kun Taika oli heikoimmillaan, Glennin silmistä näkyi huoli ja pelko varsan puolesta.”

Glenni-tamma huolehti parhaansa mukaan vakavasti sairaasta varsastaan.
Glenni-tamma huolehti parhaansa mukaan vakavasti sairaasta varsastaan. © Jäntin kotialbumi

Valtava elämänhalu

Koko alkutalven laitumella viettäneille Glennille ja Taika-varsalle on kasvanut pitkä ja tuuhea talvikarva. Räntä ripsii hevosten harjalle ja kauloille. Märät hiutaleet sulavat hetkessä pisaroiksi, jotka jäävät kiiltämään pitkiin, hieman kiharoille kastuneisiin jouhiin.

Hevoset tuoksuvat väkevästi hevosilta.

Taika hamuaa ensin emänsä kylkeä ja sitten Essi Jäntin hameenhelmaa.

Emänsä nisäruokinnassa oleva varsa käyttää paljon suutaan, ja Taikalla on myös haitallinen taipumus syödä hiekkaa.

”Se on ehkä ollut varsalle keino yrittää lievittää kipujaan, ja siksi hiekan syönti on jäänyt sille opituksi käyttäytymismalliksi. Se on saatava tavalla tai toisella loppumaan”, Jäntti kertoo.

Taika syntyi 20. päivä syyskuuta mutta pääsi vasta marraskuun lopulla liittymään Finnbyn tallin laitumen laumaan.

Vaikka Taika alkoi päästä pihatarhassa omin voimin jaloilleen, se kaatuili ja sitä piti yhä auttaa emänsä syötettäväksi. Taika sai myös tulehduksen napaansa ja varsa ja emo oli suljettava talliin puhtaiden pahnojen päälle, jotta antibioottikuurille joutuneen varsan tulehdus paranisi eikä äityisi huonommaksi.

Jäntti myös huomasi, että Taika oli alkanut hikoilla runsaasti, ja varsan hengitys oli huolestuttavasti tihentynyt.

”Taikan hapenottokyky oli heikentynyt. Yhdessä runsaan hikoilun kanssa se saattoi olla oire rasituksesta johtuvasta lämpöhalvauksesta, jonka seurauksena hevonen voi vammautua tai jopa menehtyä.”

Jäntistä tuntui kohtuuttomalta, että Taika joutui heti elämänsä alussa kokemaan niin kovia.

”Varsa oli kuitenkin osoittautunut jo sitkeytensä. Taikalla on valtava elämänhalu, jonka voimalla uskoin sen selviytyvän uusistakin vastoinkäymisistä.”

Taika-varsa oli huonoimmillaan niin heikko, että se ei pysynyt jaloillaan.
Taika-varsa oli huonoimmillaan niin heikko, että se ei pysynyt jaloillaan. © Jäntin kotialbumi

Tuskaa ja toipumista

Napatulehduksen lisäksi Taika-varsa kärsi samaan aikaan keuhkotulehduksesta ja vatsahaavasta. Pahimmillaan Taika oli Essi Jäntin mukaan niin kivulias, että se potki tallin seiniä, heittelehti pahnoilla ja ähisi.

Taika taisteli jälleen elämästään.

Ja selvisi taistelustaan taas voittajana.

Kun Taikan kivut hellittivät, se alkoi toipua ja voimistua. Myös Taikan hengitys tasaantui hevoselle normaalille tasolle.

”Taikan suoliston tilasta ei tutkimuksista huolimatta ole vielä saatu diagnoosia, mutta varsa vaikuttaa viimeinkin terveeltä”, Jäntti kertoo.

Hän luonnehtii Taikaa lempeäksi ja rauhalliseksi varsaksi, joka kuitenkin leikkii ja kirmailee rohkeasti laitumella muiden lauman varsojen kanssa.

”Taika ei kasva emänsä kokoiseksi, mutta varsasta varttuu joka tapauksessa tavanomaista suurempi hevonen. Ratsuksi Taikaa aletaan opettaa vasta, kun se on kasvanut täyteen mittaansa.”

Taika on herättänyt jo siinä määrin ihastusta, että sitä on jopa yritetty ostaa.

”Kun on kaksi kuukautta toiminut Taikan äitinä ja hoitanut sitä kuin vauvaa, niin ei siitä voi luopua. Ei äiti myy omaa lastaan.”

Essi Jäntti ei voisi kuvitellakaan luopuvansa Taikasta ja Glennistä, vaan ne tulevat olemaan lopun ikänänsä hänen hevosiaan.
Essi Jäntti ei voisi kuvitellakaan luopuvansa Taikasta ja Glennistä, vaan ne tulevat olemaan lopun ikänänsä hänen hevosiaan. © Krista Luoma

Isyyden tunnustus

Hevosen kantoaika on 11–12 kuukautta. Koska Taika-varsa on mahdollisesti syntynyt ennen aikojaan, Glenni-tamman astumisajankohtaa ei voida varmuudella määritellä.

Essi Jäntti löysi aikanaan Glennin kanssa samaan aikaan laiduntaneen boulognenhevosen Torstin nykyisen omistajan sosiaalisen median kautta.

”Hän ei ollut ensin uskoa, että Torsti on Taikan isä”, Jäntti kertoo.

”Muutaman viestin jälkeen hänen mielipiteensä kuitenkin vaihtui, kun hänelle selvisi, että Torsti oli tuolloin ainoa ori, joka oli Glennin kanssa samaan aikaan laitumella.”

Kun Glenni-tamma astelee kuusikosta aukiolle heinäkaukaloiden äärelle, Taika varsa kipittää kuuliaisena aivan emänsä kupeella. Hevosten kosteat karvat kiiltävät, harjat ovat kääntyneet kiharoille.

Glenni tulee taas ihan viereen ja laskee päänsä. Tamma katsoo hetken silmiin ja laskee sitten katseensa maahan. Hevosen kaula kaartuu ja korvat vipattavat.

Ehkä Glenni taas kuuntelee?

Ehkä jättiläistamma tietää jotain, mitä me emme tiedä? 

Lue myös: Shire-tamma Glenni on hevoseksi jättiläinen – Lempeän järkäleen ratsaille kivutaan tikapuita pitkin

Glenni-tamma on lauhkea ratsu. Hevostenhoitaja Katja Riihiaho karauttaa jättiläistammalla leppoisan päivälenkin.
Glenni-tamma on lauhkea ratsu. Hevostenhoitaja Katja Riihiaho karauttaa jättiläistammalla leppoisan päivälenkin. © Krista Luoma
X