Näin kuolemattomuus luo harhan – Miksi aivomme kieltäytyvät ymmärtämästä omaa kuolemaamme?
Kuolemattomuus kiinnostaa tutkijoita. Heidän mukaan kyseessä on muinainen mekanismi, jossa ajatus omasta kuolemasta käsitellään aivoissa eri tavalla kuin ajatus toisten kuolemasta.
Mekanismi mahdollisesti auttaa meitä elämään tässä ja nyt sen sijaan, että murehtisimme vääjäämätöntä loppuamme määräämättömässä tulevaisuudessa.
Kuolemattomuus luo harhan. Tutkimuksessa aivoissa nähtiin yllättymissignaali, kun kuolemaan liittyvät sanat välähtivät omien kasvojen kohdalla. © Marjo Tynkkynen/Otavamedia
Kuolema yllättää aivot
Israelilaisen Bar-Ilanin yliopiston tutkijat selvittivät, miten ihmisen aivot prosessoivat tietoa omasta kuolevaisuudestaan.
Vapaaehtoisten aivoja kuvattiin samalla, kun he katsoivat kuvia erilaisista kasvoista. Kasvojen joukossa oli heidän omat kasvonsa sekä tuntemattomat kasvot. Välillä tuntemattomat kasvot muuttuivat uusiksi kasvoiksi, jolloin aivoissa nähtiin ”yllättymissignaali”, koska kasvot eivät vastanneet sitä mitä vapaaehtoiset ennakoivat.
Kasvokuvien mukana ruudulla välähti myös sanoja, joista puolet olivat neutraaleja ja puolet liittyivät kuolemaan. Jälkimmäisiä sanoja olivat esimerkiksi hautajaiset tai muistotilaisuus.
Kun nämä sanat välähtivät tuntemattomien kasvojen kohdalla, aivoissa ei tapahtunut mitään erityistä, Sen sijaan kun kuolemaan liittyvät sanat välähtivät omien kasvojen kohdalla, aivoissa nähtiin yllättymissignaali.
Kuolemattomuus on vahva tunne erityisesti nuorilla
Toisin sanoen, kuoleman ajatteleminen omalla kohdalla ei kuulunut asioihin, joita aivot voisivat ennakoida. Tutkijat spekuloivat, että mekanismi voi olla erityisen voimakas nuorilla, minkä vuoksi he voivat käyttäytyä uhkarohkeasti ja jopa itsetuhoisesti.
