Maan tuoksu sai selityksen – Kukapa ei pitäisi tuosta sateen jälkeisestä tuoksusta?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Sateen jälkeen maasta nousee huumaava mullan tuoksu.
Sateen jälkeen maasta nousee huumaava mullan tuoksu. © iStock
Maan tuoksu keväisenä aamuna sateen jälkeen, kukapa sitä ei rakastaisi? Mehevän maan tuoksu syntyy sädesienten ruokaillessa.

Maan tuoksu on tunnettu ikiajoista lähtien ja sille on olemassa oma latinalainen nimi, petrichor. Tuoksun keskeinen kemikaalikin, geosmiini, on tunnettu 1960-luvulta lähtien, kuten tunnettua on ollut myös se, että geosmiinia tuottavat maaperässä elävät Streptomyces-ryhmän bakteerit.

Sen sijaan ei ole tiedetty, miksi bakteerit tuottavat geosmiinia. Nyt ehkä tiedetään, kiitos ruotsalaisten tutkijoiden.

Maan tuoksu hokuttaa ja karkoittaa

Tutkijoiden mukaan tiedettiin, että jotkin hyönteiset – kuten banaanikärpäset – välttävät geosmiinin tuoksua ja lentävät siitä poispäin. Niinpä tutkijat halusivat selvittää, onko tuoksulla joihinkin ötököihin päinvastainen vaikutus, eli toimiiko se joillekin lajeille houkuttimena. Luonnollisesti näitä ötököitä etsittiin maaperässä elävien selkärangattomien joukosta.

Tulokset osoittivat, että maaperähyönteisten kenties runsaslajisin ryhmä, hyppyhäntäiset, tuntevat voimakasta vetoa geosmiinia kohtaan. Tämä osoitettiin laittamalla pikkuriikkisten hyppyhäntäisten vielä pikkuriikkisempiin tuntosarviin elektrodit, jotka mittasivat tuntosarvien reagointia erilaisiin hajuaineisiin.

Geosmiini ja jotkin muut maan hajuun yhdistetyt kemikaalit aiheuttivat hyppyhäntäisissä voimakkaan aktivaation, ja Y:n muotoisessa koeputkessa ne hakeutuivat geosmiinin hajua kohden.

Bakteeri houkuttaa hyppyhäntäisiä

Tutkijat myös havaitsivat, että bakteerilla on syynsä houkutella hyppyhäntäisiä paikalle. Kun bakteeri kohtaa epäsuotuisia kasvuolosuhteita, se alkaa muodostamaan itiöitä, joiden kautta se pääsee leviämään eteenpäin. Samalla kun bakteeri muodosti itiöitä, se tuotti geosmiinia.

Tutkijat havaitsivat, että kun hyppyhäntäiset hakeutuivat –geosmiinin houkuttamina –  syömään bakteeririhmastoja, itiöt tarttuivat hyppyhäntäisten pinnalle, ja näin itiöt siis saivat niiltä kyydin uusille elinalueille.

Bakteeri lienee hionut yhteistyötään hyppyhäntäisten kanssa vuosimiljoonia, sillä hyppyhäntäisten erikoisrakenteiseen vahapintaan ei yleensä tartu mikään. Bakteerin iitöiden tarttuminen hyppyhäntäisiin on varsin poikkeuksellista.

Lue myös: Kuolema tunnetaan hajuttomuudestaan – Tutkijat löysivät manalasignaalin

Lue myös: Läskipyörä testissä metsässä ja maantiellä – Sopiiko fatbike naisen kulkupeliksi?

X