Papukaijat syövät korppuja kuten ihmiset – Kun yksi kekseliäs kakadu alkoi dipata korppuja veteen ja muut matkivat sitä
Wienin yliopiston lintutarhan kakadut innostuivat uudenlaisesta tavasta syödä.
Papukaijat ovat kekseliäitä lintuja.
Moni muistaa, miten ihanaa lapsena oli kastaa kuivaa korppua teehen ja imeä pehmentynyt osa parempiin suihin.
Nyt itävaltalaiset tutkijat ovat havainneet, että ihmiset eivät ole ainoita eläimiä, jotka tykkäävät syödä korppunsa pehmeänä. Samaa tekevät nimittäin töyhtökakadut.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun minkään eläimen dippaamiskäyttäytymistä on seurattu systemaattisesti. Havainto tehtiin Wienin yliopiston lintutarhassa, jossa pidetään tutkimusta varten useita töyhtökakaduihin kuuluvia tanimbarinkakaduja.
Seuranta sai alkunsa, kun linnuille annettiin korppuja ja eräs kakadu vei korpun vesikupille, upotti sen ja söi korpun vasta pehmeänä.
Tutkijat päättivät seurata, oliko kyse sattumasta vai tietoisesta käyttäytymisestä. He laittoivat linnuille tarjolle korppuja, kuivattuja hedelmiä, siemeniä ja ruokapellettejä ja seurasivat, dippaavatko linnut ruokaansa.
Papukaijat dippaavat myös banaania
Tulokset osoittivat, että tanimbarinkakadut innostuivat dippaamisesta. Seitsemän lintua 18:sta dippasi ruokansa veteen. Suosituin dipattava oli korppu, mutta innokkaimmat dippasivat myös banaani- ja kookoslastuja.
Dippaaminen vaikutti tarkoitukselliselta, koska kuivatut hedelmät vain käytettiin vedessä pikaisesti, mutta korppuja pidettiin vedessä, kunnes ne olivat pehmeitä.
Kakadut matkivat toisiaan
Tutkijat käyvät läpi useita mahdollisia selityksiä kakadujen käytökselle. Koska ruoka ei ollut elävää, ne tuskin yrittivät hukuttaa sitä. Kyse ei varmaan myöskään ollut ruoan huuhtelemisesta, koska linnut dippasivat lähinnä korppua.
Dippaaminen ei voinut johtua janosta, sillä puhdasta vettä oli saatavilla koko ajan, eikä myöskään ravinnon maustamisesta, koska puhdas vesi ei maistu miltään.
Linnut todennäköisesti vain pitivät korpuista pehmeinä – kuten ihmisetkin.
Kakadujen ei tiedetä dippaavan ruokaansa luonnossa. Niinpä tutkijat uskovat käyttäytymisen saaneen alkunsa, kun yksi kekseliäs kakadu alkoi dipata korppuja veteen ja muut matkivat sitä.
