”Sata kuuttia on kympin tulos!” – Kuuttien määrä on kasvanut erityisesti Pihlajavedellä
Saimaannorppien pesälaskennoissa ja pesäpaikkasukelluksissa havaittiin tänä vuonna syntyneen 100 kuuttia, mikä on suurin havaittu kuuttimäärä koko laskentahistorian aikana.
Ismo Marttinen tekemässä norppien pesäpaikkasukellusta.
”Sata kuuttia on täyden kympin tulos. Ennätyksellistä syntyvyyttä selittävät hyväkuntoiset naaraat ja lisääntymisikään selvinneet uudet yksilöt”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen tiedotteessa.
Edellistalven tapaan myös kulunut talvi oli runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle, minkä ansiosta poikaskuolleisuus näyttää jääneen viime vuoden tapaan alhaiseksi.
Suuren kuuttimäärän taustalla ovat myös viime vuosina laajentuneet ja yhtenäistyneet kalastusrajoitusalueet, joiden ansiosta Auttilan mukaan entistä useampi poikanen selviää aikuiseksi.
Kuuttien määrä on kasvanut erityisesti Pihlajavedellä
Kuuttien määrä on kasvanut Savonlinnan eteläpuolisilla vesialueilla, erityisesti Pihlajavedellä, missä norppakanta on tasaisessa kasvussa. Pohjoispuolisilla vesialueilla kuuttien määrä oli entisenlainen.
Hyvälumisen talven myötä kuuteista noin 80 syntyi luonnonkinoksiin ja viidesosa apukinokseen. Lisäksi reiluun 60 apukinokseen oli norppa tehnyt lepopesän
”Nykyään apukinoksia tehdään joka vuosi alkutalvesta norpille pesäpaikoiksi, koska lisääntymisajan lumiolosuhteita ei ole mahdollista ennustaa ennalta”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta huomauttaa tiedotteessa.
Osana Yhteinen saimaannorppamme -LIFE -hanketta norpille kehitetään myös kelluvia keinopesiä lauhojen talvien varalle.
Tänä vuonna kolmasosassa parista kymmenestä keinopesästä asusteli norppa. Osa oli norppien käytössä alkutalvesta, mutta ne siirtyivät luonnonlumen suojiin pesimään, kun paksut kinokset muodostuivat helmikuussa.
”Myöhemmin keväällä lumien lähdettyä keinopesät kuitenkin taas kelpasivat lepopaikoiksi”, yliopistotutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta paljastaa tiedotteessa.
Hyvästä lumitalvesta huolimatta kaksi kuuttia käytti keinopesää suojanaan.
”Molempien kuuttien emät ovat aikaisemminkin synnyttäneet keinopesään, joten norpat näyttävät hyväksyneen keinopesät hätävaraksi, jos luonnonlumi puuttuu”, Kunnasranta jatkaa.
Viimeisimmän kanta-arvion mukaan Saimaassa asustaa noin 440 norppaa. Kannanseuranta- ja suojelumenetelmiä kehitetään osana EU-rahoitteista Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.
© Juha Taskinen WWF