Tutkimus: Toton pelaajilla on korkea älykkyysosamäärä – Miksi veikkaukset menevät silti niin usein päin honkia?
Älykkyys voi myös selittää miksi pelaajat veikkaavat niin usein väärää hevosta.
Toton pelaajien älykkyyttä selvitettiin tutkimuksessa. Kuvassa lämminveriravuri Varenne vuonna 2002.
Kun miehet kannustavat raviradalla hevosiaan raivoisasti kohti voittoa, kukapa uskoisi, että äänessä on siivu suomalaista älymystöä. Näin tuore suomalaistutkimus kuitenkin antaa ymmärtää. Sen mukaan raviurheilua veikkaavat miehet ovat keskimäärin älykkäämpiä.
Itä-Suomen yliopiston tutkimus perustui poikkeukselliseen aineistoon. Aineiston ensimmäinen osa saatiin Puolustusvoimien soveltuvuuskokeista, joissa mitataan muiden muassa numeerista, visuospatiaalista ja verbaalista älykkyyttä.
Toinen osa perustui Veikkauksen online-aineistoon, jonka kautta saatiin tietoa nimenomaisesti raviurheiluveikkaajista. Kun anonymisoidut aineistot sulautettiin yhteen, tutkijat saattoivat tarkastella oliko älykkyydellä yhteyttä raviurheilun pelaamiseen.
”Tulokset osoittivat voimakkaan yhteyden korkean älykkyysosamäärän ja raviurheiluveikkaamisen välillä”, sanoo professori Jani Saastamoinen Itä-Suomen yliopistosta.
Aineistossa oli mukana yli 15 000 vuosien 1962–1990 välillä syntynyttä miestä. Tutkimusaineisto rajoittui miehiin, koska noina vuosina naiset eivät vielä päässeet armeijaan.
Saastamoisen ryhmä on selvittänyt raviurheiluveikkaajien motivaatiota ja riskinottoa jo useita vuosia. He aloittivat tutkimalla totoveikkauksen markkinatehokkuutta, eli kuinka tarkasti pelaajat pystyivät ennustamaan voittajahevosen. Saavatko ihmiset voittoja?
”Eihän se keskimäärin voitokasta ole.”
Tuore tutkimus osoitti lisäksi, että älykkäät totopelaajat laittoivat rahansa usein vetotyyppeihin, joilla voiton todennäköisyys on pieni.
”Kertoimet ja siten potentiaaliset voitot näissä pelityypeissä ovat toki suurempia, mutta pelaajat myös häviävät rahansa nopeammin pelatessaan korkean kertoimen vetotyyppejä”, sanoo Saastamoinen.
Älyllinen haaste kiehtoo toton pelaajia
Tieto totopelaajien korkeasta älykkyysosamäärästä saattaa selittää, miksi ihmiset pelaavat vaikka tietävät jäävänsä tappiolle. Kyse ei ole vain elämyshakuisesta riskinotosta, vaan eräänlaisesta matemaattisesta arvoituksesta.
Toisin kuin arpapelit, ravien veikkaaminen on niin sanottu taitopeli. Siinä on otettava huomioon monia tekijöitä: hevosen edelliset sijoitukset, ohjastaja, ohjastajan sijoitukset ja vaikkapa säätila.
”Uskomme, että veikkaajat saavat jonkinlaista älyllistä tyydytystä siitä, että he ratkovat näitä kysymyksiä valintoja tehdessään”, Saastamoinen arvioi.
Saastamoinen vertaakin totopelejä sanaristikoiden tekemiseen. ”Molemmissa ihmiset uppoutuvat älylliseen haasteeseen.”
Saastamoinen muistuttaa, että totopelaamisella oli yhteys nimenomaisesti numeeriseen älykkyyteen, mutta ei niinkään visuaaliseen tai verbaaliseen älykkyyteen.
Yhteys säilyi vaikka yhteiskuntaluokan, sosiaalisen aseman tai koulutuksen mahdollinen vaikutus huomioitiin, joten kyse oli yksilöllisestä ominaisuudesta.
Entäpä sitten arpapelien pelaajat? Onko heidän älykkyysosamääränsä heikompi, arpapelit kun eivät älyn käyttöä vaadi?
Saastamoisen mukaan näin ei voi sanoa. Ongelmana on, että tutkimusta on vähän, mutta
Veikkauksen online-aineisto saattaa antaa mahdollisuuden selvittää tätäkin asiaa.
Tutkimuksen julkaisi Journal Behavioral Decision Making.