Suuntaa autolla Norjaan! Pykeijan kalastajakylässä voi kokea yöttömän yön lumoa Pohjois-Norjassa

Ennen kesäsesongin alkua matkaamme autolla Norjaan. Suunta on kohti Jäämerta, Utsjoen raja-aseman tarkastuskoppi ammottaa tyhjänä. Suomesta Norjaan johtavalla Saamensillalla satunnaiset turistit kuvaavat alla virtaavaa lohesta kuuluisaa Tenojokea.

Norjan puolella maisemat muuttuvat kumpuileviksi. Pykeijan kalastajakylää lähestyttäessä sinisen sävyissä välkehtivän Jäämeren yllä liitelee merikotkia.

Pian silmään osuvat meressä kelluvat kehikkorakennelmat. Ne ovat lohenkasvatusaltaita, joita kutsutaan lohikasseiksi. Lohi matkaa näistäkin kasseista moniin ruokapöytiin.

Jäämeren lohi mielletään villikalaksi. Norjan lohi, Norjan merilohi ja Jäämeren lohi ovat kuitenkin myyntinimikkeitä kasvatetulle lohelle, jonka ympäristövaikutuksista keskustellaan ahkeraan.

Tällä paikalla kalastajat leiriytyvät aikoinaan, nykyään siellä patikoijat syövät eväitään. © Kirsti Sergejeff

Pohjoisnapa ja Moskova ovat melkein yhtä etäällä Kirkkoniemestä. © Kirsti Sergejeff

Suomalaissiirtolaisia

Pykeija mainitaan suomalaisten kveenien asuinpaikkana jo vuonna 1839. Muuttovirta Suomesta lisääntyi merkittävästi 1800-luvun loppupuolen nälänhädän vuoksi. Suomesta lähdettiin hakemaan leipää merestä.

Työteliäät suomalaiset muokkasivat maata viljelykelpoiseksi ja olivat haluttuja apuvoimia kalastusaluksille. Näiden siirtolaisten jälkeläisistä koostuu Pikku-Suomeksi kutsuttu Pykeija.

Parinsadan asukkaan Pykeijassa on matkailupalveluja, paloasema, palvelutalo, lastentarha, 13 oppilaan koulu ja kauppa. 1990-luvun laman aikoihin Pykeija herätti maail­manlaajuista kiinnostusta ilmoittamalla, että kylä oli myynnissä. Jopa Reuters uutisoi, ja pian maailmalla ihmeteltiin, miksi kokonainen kylä haluaa lähteä muualle.

Kylää ei kuitenkaan myyty vaan siellä ryhdyttiin kehittämään matkailupalveluja.

Yksi aktiivisesti Pykeijan kehityksessä mukana toiminut on 78-vuotias Elsa Haldorsen. Hänen perustamansa Jäämeren sauna kuuluu Pykeijan ykköselämyksiin.

Kesäisin Pykeija vilkastuu, kun matkailukausi alkaa. Valtatien varteen vastikään pystytetty Pikku-Suomi-kyltti saa monen suomalaisen kurvaamaan kylään. Paikalliset ihmettelevät kuitenkin, mihin autot pysäköidään, kun viime kesänä ilman kylttiäkin oli jo tungosta.

Pykeijan nähtävyydet liittyvät rakennuksiin ja maisemiin. Kulttuuripolku on lyhyt kävelyreitti Jäämeren rantaviivaa pitkin. Kasvimaailman harvinaisuus, uhanalainen siperiansinilatva löytyy Pykeijan hautausmaalta.

Bistroen-ravintolan läheisyydessä on muistomerkki, joka on pystytetty kiitokseksi Pykeijaan muuttaneille esi-isille. Kalastajien saalit, kuningasravut matkaavat lautasille rannan kalatehtaasta.

Bistroen on suosittu ravintola Pykeijassa. Kesäaikaan kannatta varata pöytä. © Kirsti Sergejeff

Kasveista kiinnostuneet suuntaavat Pykeijan hautausmaalle bongaamaan harvinaista siperiansinilatvaa. © Kirsti Sergejeff

Retki Jäämeren rannalle

Ranvikan viiden kilometrin pituinen patikkareitti johtaa Jäämeren rannalle paikkaan, jossa kalastajat leiriytyivät aikoinaan. Lintuharrastajille Ranvikan lintuvuori tar­joaa kiikaroitavaa ja liikunnasta kiinnostuneille riittävästi haastetta erityyppisessä maastossa etenemiseen. Hyvät, nilkkoja tukevat jalkineet muuttuvat rakkaaksi matkaseuraksi.

Ranvika on Etelä-Varangin suurin lintuvuori. Siellä pesii tuhansittain lokinsukuisia pikkukajavia. Pari tuntia kuluu helposti lintuja, kasveja ja solisevia puroja katsellen ennen kuin eteen ilmestyy hylätyn oloisia rakennuksia rannalla.

Jos ei vielä siihen mennessä ole pulahtanut tunturipuroon, niin lintuvuoren kupeessa olevassa lahdenpoukamassa siihen tarjoutuu mahdollisuus.

Toukokuun puolivälissä lunta oli vielä aika lailla ja purojen ylle muodostuneita lumikansia piti varoa.

Kirkkoniemi rajan pinnassa

Pykeijan jälkeen Kirkkoniemi muistuttaa jo kaupunkia. Siellä kalastusalusten korjausta harjoittavan Kimekin tehdashalli tervehtii kirkonkylään tulevaa. Ostoskeskuksen seinillä kiiltelevät maailmalta tutut brändit.

Paikallista lounasta kyselevä saa kummeksuvan katseen ja huomaa pian ruokailevansa thairavintolassa, ellei sitten ole päätynyt katukeittiöön japanilaistyyppiselle teriyakille. Oppaamme selventää: ”Paikalliset syövät lounaaksi vain voileipää tai muuta pientä.”

Katuopasteet kiinnittävät huomiota Kirkkoniemen katukuvassa. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen haluttiin toivottaa venäläiset tervetulleeksi venäläisellä tekstillä. Nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan kerätään nimilistoja venäjänkielisten opastetekstien poistamiseksi. Monet kokevat kuitenkin yhä Kirkkoniemessä asuvat venäläiset ystävikseen.

Kirkkoniemi sijaitsee vain kahdeksan kilometrin päässä Venäjän rajalta. Se on tuotteistettu matkailupalveluksi. Kylältä järjestetään turisteille laivaristeilyjä ja bussimatkoja katsomaan Venäjän rajaa.

Rapu tuo rahaa

Kalastus on yhä merkittävä elinkeino Varanginvuonon rantakylissä. Turskaa, lohta ja viimeisimpänä tulokkaana kuningasrapua kalastetaan rajoitusten mukaan.

Venäläiset istuttivat neuvostoaikoina Jäämereen vieraslajin, joka lähti leviämään. Kuningasravun ryömiminen finnmarkilaisten elämään alkaa jo varhain. Kirkkoniemen keskustassa lapset kiipeilevät rapua muistuttavassa telineessä. Kylän pääraitilla taidegalleria Terminal B:n edessä patsastelee valtava metallinen kuningasrapu.

Odd Markus Punsvikin kuningasrapumonumentti Kirkkoniemen pääkadulla. © Kirsti Sergejeff

Vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten kalastajan verkkoon tarttunut kuningasrapu sai aikaan hämmennyksen. Sittemmin tätä meressä kaiken syövää ahmattia kalastettiin vain erikoisuutena, kunnes sen markkina-arvo huomattiin. Nykyään huomattava osa kuningasravuista viedään elävinä Aasiaan, lähinnä Etelä-Koreaan ja Kiinaan.

Vieraslaji tuo niin paljon tuloja alueelle, että sen haittoja ei haluta tutkia. Muutamassa viikossa kalastaja voi ansaita koko vuoden tilin. Puhutaan jopa norjankruunumiljonääreistä.

Kuningasravusta syödään vain jalat. Ne tarjoillaan maustettujen majoneesien kanssa. © Kirsti Sergejeff

Lue myös: Pohjois-Norjassa suomalaisyrittäjät palvelevat turisteja – Pykeijan Elsa, 78, lämmittää Jäämeren saunaa: ”Täällä olisi vaikka mitä mahdollisuuksia”

Lue myös: Kurvaa Helsingistä Nordkappiin – Koe autolomalla Lapin parhaat palat ja upeimmat maisemat

Knivskjelloddenin lahdelmasta voi katsella hieman etelämpänä sijaitsevaa Nordkappin jyrkännettä. © RAIMO HAAPANIEMI