Patikoi Pohjois-Espanjassa, jossa suosittu Ruta del Cares vie pilvien yläpuolelle - Nappaa matkavinkit ja yhdistä reissuun kaupunki- tai rantaloma!

Pohjois-Espanjassa oleva Picos de Europa on maan suurin kansallispuisto, jossa voi vaeltaa hienoissa vuoristomaisemissa. Kuuluisin reitti kulkee syvän rotkon reunoilla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ruta del Cares -reitti rakennettiin runsas sata vuotta sitten vuoristossa olevan vesivoimalaitoksen huoltoreitiksi. Jännittävä polku kulkee Caresjoen kanjonin reunalla. © Pekka Numminen

Pohjois-Espanjassa oleva Picos de Europa on maan suurin kansallispuisto, jossa voi vaeltaa hienoissa vuoristomaisemissa. Kuuluisin reitti kulkee syvän rotkon reunoilla.
Teksti: Susanna Särkkä 

Kapea polku on louhittu pystysuoran kallion kylkeen, pudotusta rotkon pohjalle on 200 metriä. Minkäänlaisia suojakaiteita ei ole. Pohjois-Espanjan kuuluisin patikointipolku Ruta del Cares on upea, mutta korkean paikan kammosta kärsiville se ei sovi. Polku rakennettiin alun perin vuoriston keskellä sijaitsevan vesivoimalan huoltoreitiksi.

Polku on noin kymmenen kilometrin pituinen, ja se kulkee paikka paikoin tunneleissa. Reitin kävelee yhteen suuntaan reilussa kolmessa tunnissa. Polku on jännittävä, ­vähän pelottavakin, mutta melko helppokulkuinen. Isoja korkeuseroja ei ole.

Ruta del Caresin kummassakin päässä on pieni kylä, ­ja niissä on ravintoloita ja majoi­tusta. Reitin varrella ei ole p­alveluita, joten ainakin vettä kannattaa pakata mukaan.

Ruta del Caresilla voi kesän vilkkaimpana lomakautena olla tungosta, mutta Picos de Europan kansallispuistossa on paljon muitakin kävelyreittejä, ja niillä väkeä on huomattavasti vähemmän.

Ruta del Cares kohoaa pilvien yläpuolelle

Pienen vuoristohotellimme isäntä neuvoo meille kylästä lähtevän päiväpatikointiin sopivan reitin. Hän pakkaa ­vielä kinkkusämpylöitä mukaan evääksi ja kehottaa katsomaan säätiedotusta. Vuoristossa ilma voi vaihtua nopeasti.

Kuljemme vuoristoniityn läpi, alempana on lehmiä laitumella. Polku jatkuu yhä ylöspäin, ja pian se kohoaa jo pilvien yläpuolelle. Laaksoja ei enää näy ja vuorten huiput pistävät näkyviin pilvien läpi.

Siellä täällä on lumipälviä. Espanjalainen perhe käy lumi­sotaa. Perheen lisäksi muutaman tunnin kävelyn aikana vastaan tulee vain pari muuta seuruetta. Suosikkireittejä lukuun ottamalla Picosissa saa kesälläkin vaeltaa hämmästyttävän rauhassa.

Picos de Europan kansallispuistossa korkeimmat huiput nousevat yli 2,5 kilometriin, ja ne näkyvät kauas Atlantille asti. © Pekka Numminen

Picos de Europan kansallispuistossa korkeimmat huiput nousevat yli 2,5 kilometriin, ja ne näkyvät kauas Atlantille asti. © Pekka Numminen

Picos de Europan kansallispuisto tarjoaa luolia ja korppikotkia

Nimensä Picos de Europa, Euroopan huiput, on saanut siitä, että alueen ­korkeimmat vuoret ovat ­ensimmäinen näkö­havainto Euroopan mantereesta Amerikasta päin ­meriteitse saapuville. ­Korkein huippu on 2 648 metrin ­Macizo Central.

1918 perustettu Picos on Espanjan vanhin kansallispuisto. Sitä laajennettiin 1995, ja nyt se on myös Espanjan suurin kansallispuisto.

Puiston perustaja oli Asturian senaattori, markiisi Pedro Pidal, joka oli Amerikan-vierailullaan vaikuttunut Yellowstonen ja Yosemiten kansallispuistoista ja halusi saada kotimaahansa samanlaisia.

Vuoret ovat kalkkikiveä, ja alueella on myös joitakin maail­man syvimpiä luolia, muun muassa yli 1,5 kilometriin painuva Torca del Cerro.

Metsästys on kansallispuistossa kielletty, ja siellä on säilynyt ainutlaatuinen eläinkanta. Vuorilla elää karhuja, iberian­susia, gemssejä ja puolivillejä asturianponeja. Taivaalla lentelee muun muassa partakorppikotkia.

Picosin laaksoissa kasvaa sitruuna- ja omenapuita, pähkinäpensaita ja yli 40 orkidealajia.

Ruta del Cares -reitti rakennettiin runsas sata vuotta sitten vuoristossa olevan vesivoimalaitoksen huoltoreitiksi. Jännittävä polku kulkee Caresjoen kanjonin reunalla. © Pekka Numminen

Ruta del Cares -reitti rakennettiin runsas sata vuotta sitten vuoristossa olevan vesivoimalaitoksen huoltoreitiksi. Jännittävä polku kulkee Caresjoen kanjonin reunalla. © Pekka Numminen

Puistossa asutaan

Vaikka Picos de Europa on kansallispuisto, siellä on muutamia kyliä, viljelyksiä ja laidunmaita. Vakituisia asukkaita on reilu tuhat.

Sotres on Picosin korkeimmalla sijaitseva kylä. Siellä on yksi katu, muutamia majapaikkoja, pari ravintolaa ja upeat maisemat.

Vuoristokylien pikkuhotellit ja majatalot ovat idyllisiä, mutta melko vaatimattomia. Kansallispuiston alueella on myös retkeilymajoja eli refugioita, joista yösijan saa kympillä.

Yöpyä voi myös puiston ulkopuolella olevissa lähikylissä, joissa on tarjolla runsaasti eritasoista majoitusta. Hyviä tukikohtia ovat muun muassa Potes ja Cangas de Onis, niissä on useita kymmeniä hotelleja.

Picosin eteläreunalta Fuenta Déstä ylös vuorille pääsee köysiradalla, suoraan komeiden maisemien luokse. Varsinkin kesällä köysiradan jonot voivat olla pitkiä, vaikka ihmiset sitten vuoristoon hajaantuvatkin. Köysirataan lipun voi ostaa myös etukäteen.

Vaikka Picos de Europa on kansallispuisto, siellä on jonkin verran viljelyksiä ja laidunmaita. © Pekka Numminen

Vaikka Picos de Europa on kansallispuisto, siellä on jonkin verran viljelyksiä ja laidunmaita. © Pekka Numminen

Voimakas maku

Alla on tuhti maalaisateria ja päätteeksi tilaamme Queso de Cabralesia. Tämä ei ole Auraa!

Queso de Cabralesin väitetään olevan maailman voimakkaimman makuinen sinihomejuusto. Sitä saa tehdä ainoas­taan Picosin alueella laidunnettujen lehmien pastöroimattomasta maidosta. Juustoon voidaan käyttää myös vuohen- tai lampaanmaitoa, jolloin maku on entistäkin voimakkaampi.

Cabralesia kypsytetään kalkkikiviluolissa vähintään kolme kuukautta. Tänä aikana juustokiekkoja pitää käydä kääntämässä useita kertoja. Picosin vuorten uumenissa olevissa luolissa on kypsytetty juustoja jo 900-luvulta lähtien.

Perinteisesti Cabralesin kyytipoikana nautitaan orujoviinaa, espanjalaista versiota grapasta. Viini ei Picosissa kasva, mutta ­alueella tehdään hyviä siidereitä.

Paikallinen erikoisuus on Queso de Cabrales, joka on erittäin voimakas homejuusto. Sitä ei saa tehdä muusta kuin Picosin alueella laiduntaneiden lehmien, lampaiden tai vuohien maidosta. © Pekka Numminen

Paikallinen erikoisuus on Queso de Cabrales, joka on erittäin voimakas homejuusto. Sitä ei saa tehdä muusta kuin Picosin alueella laiduntaneiden lehmien, lampaiden tai vuohien maidosta. © Pekka Numminen

Lähellä satoja rantoja

Patikointireissuun Picosissa voi yhdistää ranta- tai kaupunkiloman. Kansallispuisto sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä rannikolta.

Biskajanlahden rannalla on kymmeniä rantalomakaupunkeja ja satoja hiekkarantoja. Sää pohjoisessa ei ole yhtä aurinkovarma kuin Välimeren puolella, siksi ulkomaalaisia turisteja on vähemmän.

Espanjalaisten keskuudessa pohjoisen rantakohteet ovat suosittuja. Kesällä ja etenkin kesäviikonloppuisin majoitus rantakaupungeista kannattaa varata etukäteen.

Picosista länteen kiinnostava retkikohde on Oviedo, Woody Allenin lempikaupunki Espanjassa. Hän sijoitti sinne suurelta osin Vicky Cristina Barcelona -elokuvansa, ja Oviedossa on Woody Allenin patsas. Keskiaikaisessa kaupungissa on kauniita puistoja ja eläväinen opiskelijakulttuuri.

Picosista rannikkoa itään on Bilbao. Biskajan maakunnan pääkaupungin turistivetonaula on maailmankuulun arkkitehdin Frank Gehryn suunnittelema Guggenheim-museo.

Bilbaossa on matkailijoille myös paljon muuta nähtävää ja koettavaa, muun muassa kaunis vanha keskusta.

Frank Gehryn suunnittelema Guggenheimin taidemuseo Bilbaossa on yksi Pohjois-Espanjan suosituimpia turistikohteita. © Pekka Numminen

Frank Gehryn suunnittelema Guggenheimin taidemuseo Bilbaossa on yksi Pohjois-Espanjan suosituimpia turistikohteita. © Pekka Numminen

X