Turku havisee historiaa – Tuomiokirkko muistuttaa kävijää aikalaisestaan Pariisin Notre Damesta, jota niin ikään tulipalo kuritti
Turku tunnetaan tuomiokirkostaan, jota Notre Damen tavoin ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla. Lue myös muut matkavinkit Suomen vanhimpaan kaupunkiin!
Turun tuomiokirkko (vas.) ja Pariisin Notre Damen katedraali lumoavat matkailijan.
Turku lukeutuu suomalaisten matkakohteiden kestosuosikkeihin. Runsaan kulttuuri- ja kulinääritarjonnan lisäksi Suomen vanhin kaupunki tunnetaan rikkaasta historiastaan.
Yksi maamerkeistä on Turun tuomiokirkko, jossa on elämää tavallisena torstai-iltanakin. Pääalttarin edustalla vietetään ranskankielistä vesperiä, jonka osallistujat sytyttävät kynttilöitä seinustan telineeseen.
Kirkkosalin katto on niin korkealla, että niskaan sattuu, kun sitä yrittää kuikuilla.
Tuomiokirkossa kaikki on jylhänkomeaa, joten Notre-Dame ei tunnu kaukaiselta. Molempia alettiin rakentaa 1200-luvulla, ja molemmat ovat palaneet pahasti.
Pariisin katedraalin keskitorni paloi keväällä 2019, ja valtava remontti jatkuu vielä kauan. Turun tuomiokirkon sisustus on pääasiassa vuoden 1827 tulipalon jälkeiseltä ajalta, samoin torni.
C. L. Engelin uusgoottilainen torninkupu näkyy kauas, sillä se kohoaa 93 metriin (Notre-Damen suippo torni ulottuu 96 metriin).
Kirkko on taidehistoriasta kiinnostuneille taivas: Suomen ensimmäisiä freskoja, keskiaikaisia seinämaalauksia, sukuvaakunoita, lasimaalauksia ja alttaritaidetta riittää.
Pääkuorin lähellä kohoavan takorautaisen aidan silmukoista kannattaa kurkata Kankaisten muistokappeliin. Sitä hallitsee musta marmorisarkofagi, joka kätkee Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtyttären maallisen tomumajan. Lasimaalaukseen on ikuistettu kauniin Kaarinan kohtalo: laskeutuminen alas vallan portailta, pakotettuna luopumaan kruunusta vuonna 1568.
Valokuvataiteen pioneeri vaikuttui 1900-luvun alun Turusta
Suomalaisen valokuvataiteen pioneeri, kirjailija I. K. Inha oli kuullut Turusta puhuttavan ikävänä kaupunkina. Nähtyään paikan omin silmin, Inha totesi puheet erheellisiksi. Näin hän kuvasi Turkua vuonna 1925 julkaistussa teoksessa Suomen maisemia – näkemänsä mukaan kuvaillut (WSOY).
”Olin kuullut Turkua mainittavan ikäväksi kaupungiksi, maakuntaa sen ympärillä unteloksi ja mielenkiinnottomaksi. Mutta tämä arvostelu minusta heti ensi näkemältä oli ansaitsematon, ja sitä enemmän, ikään kuin olisin löydön tehnyt, Auran vanha kaupunki kiinnitti huomiotani.
Maassamme on niin vähän seutuja, joihin runsaammin liittyisi historiallisia muistoja. Turku ja maakunta sen ympärillä on niistä rikkaampi kuin mikään muu.
Ne puhuvat siellä joka puolella, vanha linna Aurajoen suussa, Aurajoki itse, joka kapeana satamakanavana kulkee kaupungin halki, katujen historialliset nimet, jotka liittyvät seudun omiin vaiheisiin, kunnianarvoisa tuomiokirkko, joka on niin monet vuosisadat seisonut valistuksen majakkana Suomen lounaiskolkassa.”
Prinsessan matka -näyttely vie Katariina Jagellonican ajan Turkuun
Turun kaupunki on neljän vuoden kuluttua 800 vuotta vanha, pian myös Turun linna.
Parhaillaan linnassa voi tutustua Prinsessan matka -näyttelyyn. Se vie kävijän Suomen herttuattaren, myöhemmin Ruotsin kuningattaren Katariina Jagellonican aikakaudelle 1500-luvulle.
Koululaisten äänet kimpoilevat keskiaikaisen kuninkaansalin kiviseinistä: Missä on vankila? Mitä karmivaa linnassa on tapahtunut? Se kiinnostaa enemmän kuin kaunis ristiholvattu katto tai goottilaiset ikkunat.
Puolustuslinnaksi rakennetusta kivikolossista tuli renessanssipalatsi vuonna 1562, kun Juhana Herttua haki sinne Puolasta vaimon: Katariina Jagellonican.
Siitä alkaneesta linnan kulta-ajasta saa häivähdyksen pellavaöljyltä tuoksuvassa juhlakerroksessa, joka on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Pikkuisen pinnistämällä sinne voi kuvitella loistokasta hovielämää samettiverhoineen, narreineen, marakatteineen ja juhlineen.
Amanuenssi Bengt Selin syttyy linnasta yhä uudestaan.
”Linna on niin iso ja täynnä historiaa. Kiinnostavia aikakausia ja ihmisiä riittää nostettavaksi tuttujen rinnalle.”
Linnan näyttelytilassa ala-asteikäiset eläytyvät Katariina Jagellonican arkeen. Kuinka hän mahtoikaan pelätä, kun Ruotsin kuningas Eerik lähetti joukkonsa piirittämään linnaa! Pimeässä nurkkauksessa lattia tärisee ja tykkituli jylisee.
Linnaan tullaankin myös fiilistelemään, kokemaan.
128-vuotias kauppahalli on täynnä kuhinaa
Suomen toiseksi vanhimmassa kauppahallissa Eerikinkadulla käy nuorekas kuhina. Vuonna 1896 avattu halli on taas vilkas kohtauspaikka.
Linnankadun puoleisen päädyn salissa pöydät ovat täynnä kahvittelijoita tai ruokailijoita, jotka hakevat annoksensa läheisiltä myyntitiskeiltä. Suomalaisten kalaklassikkojen lisäksi valittavana on vietnamilaista pad thaita, meksikolaisia tacoja, ranskalaisia ohukaisia, sushia, korealaista bibimbapia…
Kauppahallin erikoisuuksiin kuuluvat vanhalta junanvaunulta näyttävä kahvila Sininen juna ja pieni Alko, jonka valikoimassa on 300 eri nimikettä. Suomessa vain kahdella kauppahallilla on Alko. Toinen niistä on Helsingissä.
Halllissa on myös pieni ompelimo ja Wanha Turku -kauppa, jossa myydään postikortteja Suomen presidenteistä, vanhan ajan karamelleja ja turkulaisista sanonnoista painettuja kirjoja, kuten Niimpalhiano!
