Vietä kesäpäivä meren äärellä: Nauvon jääkautiset kalliomuodostelmat, keskiaikainen kirkko ja viehättävät hotellit hemmottelevat mielikuvitusta
Turun saariston kiertävä Pieni rengastie täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Sen alkupuolella vastaan tulee pieni ja soma Nauvo, jossa riittää hulinaa kesäkaudella.
Nauvon vierasvenelaituri vetää puoleensa veneilijöitä läheltä ja kaukaa. © Vesa Tyni
Ensivaikutelma hämmentää: Nauvon keskus on kuin mikä tahansa kyläpahanen. Kun ketjuruokakaupat, huoltoaseman ja grillin jättää taakseen, saa onneksi nopeasti kiinni soman saaristokaupungin tunnelmasta.
Lempeä tuulenhenkäys leijuttaa hiuksia ja tuo leikatun nurmen tuoksun sieraimiin. Postin, matkamuistopuodin ja kirpputorin yhdistävän Saaristo Shopin lämpömittari näyttää 24 astetta.
Sisällä ostajaa odottelee paikallistuotteita kuten keramiikkaa sekä tymäkkää tyrni-inkivääriteetä. Kirpparihuoneessa edukseen erottautuu erityisesti vintage-hylly, johon on sommiteltu emalikattilaa- ja vatia, kukikkaita laseja sekä peltirasioita.
Ulkona katse kiinnittyy sinapinkeltaiseen puutaloon. Kyltti ilmoittaa sen olevan kahvila, ravintola ja majapaikka Köpmans. Talon takaa avautuu valloittava pihamaa, jossa kiemurtelevat kivipolut johdattavat kahvittelijat pöytiinsä. Täällä kelpaa maistella vaikkapa kahvilan tunnettuja munkkeja, joiden sydämenä sykkii raparperihillo.
Kun Köpmansista jatkaa matkaansa, kulkijan ympäröivät eri värein maalatut puutalot. Pian talojen ohitse puikkelehtiva kuja päättyy pohjoissatamaan. Rannassa L’Escale-ravintolassa on mukava nauttia lounas merta ja sen pinnasta kohoavia kalliosaaria katsellen. Buffetista kasattu annos pannupihviä, perunamuusia ja raasteita on pröystäilemättömän maukas.
Kun satamassa istahtaa laiturille, huomaa pikkukalojen hajottavan vedenpintaa sieltä täältä. Seiliin suuntaava M/s Östern tekee lähtöä sataman suuresta laiturista.
Vierasvenelaiturillakin on elämää: Petri Nurminen, 62, ja Alarik Axo, 19, kiinnittävät siihen juuri Mama-venettään. Isä ja poika seilasivat Paraisilta Nauvoon ostamaan jäätelöä.
”Ihan vain kesäsäästä nautimme”, Axo kertoo.
Se eläväisessä Nauvossa onnistuukin vaivatta. Keskustassa ei tarvitse kävellä kuin muutama minuutti, kun saapuu perille sinne, minne on menossa. Satamasta askeltaa Nauvon kuuluisalle keskiaikaiselle kirkolle viidessä minuutissa.
Saaristo Shopissa työskentelevä Suvi Anttinen kertoo, että Nauvoon matkustetaan ympäri maailmaa. © Vesa Tyni
Wanhan Walliksen vintageosasto ihastuttaa. © Vesa Tyni
Samojen seinien sisältä löytyy kirppiksen lisäksi matkamuistomyymälä ja posti. © Vesa Tyni
Köpmansista saa nopeasti helpotusta kahvinhimoon – se sijaitsee aivan puutaloalueen reunamilla. © Vesa Tyni
Köpmansissa on puutarhamainen takapiha. © Vesa Tyni
Saaristo Shop, Rantapolku 1
Köpmans, Rantapolku 3
Nauvon vierasvenesatama, Puistotie 7, 21660 Parainen
Piipahdus 1400-luvulle
Kaareksi muotoiltu oviaukko näyttää kovin pieneltä. Lähempi tarkastelu osoittaa, ettei kumartua tarvitse: oven ympärille levittäytyvä Nauvon harmaakivikirkon harjakatto vain kohoaa hurjan korkealle.
Vaaleaan rappaukseen upotetut kivenlohkareet tekevät ulkoseinistä kiinnostavan yksityiskohtaiset. Yksi mustista kivistä onkin risupedillä varustettu kolo, jonne sujahtaa naakka. Katonrajan pesistä lehahtaa ulos useampikin yksilö jättäen jälkeensä poikasten nälkäisen piipityksen.
Naakat ovat valinneet kodikseen rakennuksen, joka on palvellut nauvolaisia Kirkkomäellä 1430-luvulta lähtien. Sisäseinien holveissa ja pylväissä yksinkertaisten maalausten jäänteet muistuttavat keskiajasta. Osa niistä kadotettiin tarkoituksellisesti 1800-luvulla, kun kirkkoa kalkittiin.
Jotkut kirkon vanhimmista kalusteista ovat Kansallismuseon hoivissa. Sinne on siirretty esimerkiksi alkuperäinen 1400-luvun alttarikaappi sekä Suomen vanhimmaksi tiedetty urkusoitin 1660-luvulta. Nykyisetkin, vuodelta 1791 peräisin olevat urut henkivät historiaa.
Katossa heijaa saaristolaiskirkoille tyypillinen purjealuksen pienoismalli eli votiivilaiva. Sen valmistajan Åke Sundvallin (1920–1993) yksityiskohtaista kädenjälkeä pääsee ihastelemaan myös Nauvon merenkulkutalossa.
Nauvon kirkon taakse levittäytyy hyvin hoidettu hautausmaa. © Vesa Tyni
Nauvon kirkon kiviseinät on muurattu jo keskiajalla. © Vesa Tyni
Nauvon kirkko, Kirkkovalli 1
Nauvon merenkulkutalo, Kirkkopolku 3
Kodikasta ja koreaa
Parinsadan metrin päässä kirkon portista siintää kolmen rakennuksen kodikas pihapiiri. Majatalo Martta tarjoaa kevätesikon keltaisissa taloissaan huoneita maalaistunnelmaa arvostaville.
Tapetit tuovat mieleen mummolan, ja majatalon emäntä Aili Uja leipoo aamiaissämpylät itse. Martassa sopii yöpyä myös lemmikin kanssa, mutta ravintolaan ne eivät ole tervetulleita.
Majatalo Martan erikoisuus on iäkkäistä hirsistä rakennettu parvisauna. Viehättävästi kuluneen rakennuksen suuri vino porras houkuttelee löylyttelemään. Kesäisin sauna lämpiää päivittäin majatalon vieraille yhteiskäyttöön, mutta sen voi varata myös kokonaan itselleen.
Toisenlaista tunnelmaa löytyy Hotel Strandbosta. Jykevin pylväin koristeltu rimalaudoitettu rakennus koreilee aivan vierasvenesataman edustalla. Mukavuuksina jokaisesta huoneesta löytyy oma kylpyhuone, joissain huoneissa saa nuuskia meri-ilmaa omalta parvekkeelta.
Majatalo Martta on korea ilmestys. © Vesa Tyni
Majatalo Martassa pääsee nauttimaan parvisaunan löylyistä. © Vesa Tyni
Majatalo Martta, Kirkkovalli 6
Hotel Strandbo, Nauvon Ranta 3
Seikkailu luolastoon
Nauvoon voi tutustua myös patikoiden pitkin Kirkonkylän polkua. Kolmen kilometrin reitti kiertää kirkonkylän, tutustuttaa matkan varrella uimarantaan ja jatkaa Klockarbergenin luolaston uumeniin.
Luolilla kannattaa käydä, vaikka ei tahtoisi sen syvemmälle metsän siimekseen sukeltaa. Kirkolta matkaa kertyy vain seitsemänsataa metriä, kun kävelee pitkin Klockarbergintietä.
Puiden juuret luikertelevat yli kinttupolun, jonka varrella seisovat jääkautiset kalliomuodostelmat. Ne ovat kauniit katsella. Kun viileisiin onkaloihin lähtee hiukan kiipeilemään, huomaa, miten reunan takaa pääsee etenemään aina vain syvemmälle.
Sisukkaat koivut kurottelevat kalliosta valoa kohti. Sammal tuoksuu, ja auringonsäteet piirtelevät kuvioitaan kiviseen pintaan.
Rohkeimmat suuntaavat luolastolle auringonlaskun jälkeen. Vilkkaalla mielikuvituksella varustettu kulkija saattaa kuulla kallioilla itkua – tarinan mukaan siellä kummittelee lapsi, joka muinoin joutui susien kitaan.
Klockarbergenin jääkautiset kalliomuodostelmat levittäytyvät 40 metrin mittaisiksi. © Vesa Tyni
Klockarbergenin luolat, Kuunarintie 6, 21660 Parainen
Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 7/2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti