Valkopälvi eli vitiligo on ihosairaus, jossa pigmentittömät läiskät ilmestyvät iholle – Vaiva on vaaraton, mutta iho on suojattava auringolta

Valkopälvi eli vitiligo on autoimmuunisairaus, jossa iholle ilmaantuu valkoisia ja hiljalleen laajentuvia läiskiä. Millaista hoitoa ihosairaus vaatii?

Näin valkopälven ilmenemiseen ja sairauden hoitoon liittyviin kysymyksiin vastaa ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski Ihosairaalasta.

1. Onko kyseessä valkopälvi eli vitiligo, sillä käsivarsiin ja jalkoihin on ilmestynyt vaaleita läiskiä, jotka laajenevat?

Todennäköisesti kyseessä on valkopälvi eli vitiligo. Se on ihon autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää pigmenttiä tuottavia soluja kohtaan, minkä seurauksena iholle syntyy pigmentittömiä läiskiä.

Vaiva itsessään on vaaraton, mutta on hyvä huomioida, että pigmentittömät alueet palavat herkästi auringossa. Vaivasta voi olla myös paljon kosmeettista haittaa, varsinkin jos läiskät ilmaantuvat näkyville ihoalueille.

2. Miten valkopälvi ­eli vitiligo yleensä alkaa?

Valkopälvi alkaa tyypillisesti 10–30 vuoden iässä, mutta se voi alkaa myös nuorempana tai vanhempana. Tyypillisintä on, että ensin käsien tai jalkaterien iholle ilmaantuu 1–2 pientä pigmentitöntä läiskää. Joskus ensimmäinen läiskä voi tulla myös kasvoihin. Vähitellen läiskiä alkaa yleensä tulla lisää ja niiden koko voi alkaa kasvaa. Välillä ne voivat pysyä vuosia muuttumattomina, ja joskus ne voivat jopa parantua itsestään.

Valkopälven aiheuttamat läiskät saattavat olla hyvin erikokoisia ja -muotoisia. Niiden reunat voivat olla tasaiset tai sirpaleiset. Läiskät ovat oireettomia eikä niihin liity esimerkiksi kutinaa tai kipua.

3. Mille alueille valko­pälveä yleensä ilmaantuu?

Kaikkein tavallisimpia valko­pälviläiskät ovat käsissä ja ­jaloissa, esimerkiksi käden selissä, ranteissa ja jalkaterissä. Valkopälviläiskiä voi kuitenkin olla kaikkialla ­kehossa, kuten kasvoissa, taipeissa, ­navan seudulla, vyötäröllä, nännien ympärillä ja sukuelinten alueella.

Kosmeettisesti kaikkein haitallisimmiksi koetaan yleensä­ kasvoissa olevat läiskät. Ne ilmaantuvat usein silmien­ ja suun ympärille. Yleensä läiskiä ilmaantuu melko symmetrisesti molemmin puolin kehoa.

4. Mistä valkopälvi johtuu?

Valkopälvi on autoimmuunisairaus. Sen syytä ei ole vielä kokonaan selvitetty, ­mutta sen puhkeamiseen voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten perinnölliset tekijät, erilaiset ympäristötekijät, elimistön stressireaktiot ja mahdollisesti virusinfektiot.

Noin kolmasosalla valkopälveä sairastavista esiintyy sairautta myös lähisuvussa. Sairaus on yleensä etenevä, eikä siitä voi kokonaan parantua.

Valkopälven etenemistä ei voi myöskään juurikaan estää tai hidastaa ilman lääkärin tekemiä hoitoja, eivätkä nekään tehoa kovin hyvin.

Tiedetään, että jos iholle tulee haava tai naarmu, samaan kohtaan voi myöhemmin muodostua valkopälviläiskä. Käytännössä ihon rikkoontumisia voi olla kuitenkin vaikea välttää.

5. Milloin vaivan takia­ kannattaa lähteä lääkäriin?

Vaalealla iholla läiskät eivät erotu kovin hyvin, etenkään talviaikaan. Jos ne eivät vaivaa itseä, niitä ei tarvitse hoitaa mitenkään. Iho täytyy kuitenkin muistaa suojata auringolta, sillä läiskissä ei ole UV-säteilyltä suojaavaa pigmenttiä.

Jos läiskät häiritsevät kovasti, niitä kannattaa lähteä näyttämään ihotautilääkärille. Niitä voidaan yrittää hoitaa eri keinoin. Kaikkien hoitomuotojen ongelmana kuitenkin on, että ne eivät ole kovin tehokkaita eivätkä niiden vaikutukset kestä kauan. Läiskät voivat menettää pigmentin uudestaan hoidon jälkeenkin.

Lääkäriin kannattaa myös lähteä, jos läiskien syy on epäselvä ja se askarruttaa mieltä. Pigmentin häviämistä voivat aiheuttaa valkopälven lisäksi myös muut ihosairaudet.

6. Vitiligon hoito – miten valkopälveä­ voidaan hoitaa lääkärissä?

Valkopälveä voidaan hoitaa esimerkiksi vahvoilla kortisonivoiteilla, kalsineuriini-estäjävoiteilla, kuten takrolimuusilla, ja valohoidolla.

Kortisonivoiteita käytetään yleensä erimittaisina kuureina. Kalsineuriini-estäjävoiteet on virallisesti tarkoitettu atooppisen ihottuman hoitoon, mutta niitä voidaan käyttää myös valkopälven hoidossa. Niitä käytetään joko jaksottaisesti tai pitkäaikaisesti. Kasvoilla ja muilla ohuilla ihoalueilla takrolimuusivoide on turvallisempi kuin vahva kortisonivoide. Voiteet tehoavat yleensä paremmin tuoreisiin läiskiin.

Kun valkopälviläiskiä on laajalla alueella, voidaan käyttää valohoitoa. Valohoitojen suhteen on kuitenkin syytä muistaa, että runsaasti käytettynä ne voivat lisätä ihosyövän kehittymisen riskiä.

Lue myös: Miten ihosyövän erottaa terveestä ihosta? Miltä melanooma näyttää? Näin erikoislääkäri vastaa 10 kysymykseen luomista

7. Mitä kaikkea auringolta­ suojautumisessa kannattaa ottaa huomioon?

Valkopälveä sairastavan täytyy suojata vaaleat läiskänsä huolellisesti auringolta, koska ne palavat muuta ihoa helpommin. Kesäaikaan on hyvä välttää oleskelua suorassa auringonvalossa kello 11–15. Muuten läiskät kannattaa suojata peittävällä vaatetuksella tai aurinkosuojavoiteella. Jos läiskiä on kasvoilla, on hyvä käyttää hattua. Jos taas läiskiä on käsivarsissa, kannattaa käyttää pitkähihaista paitaa. Kasvoille ja käsille on syytä valita aurinkosuojavoide, jossa suojakerroin on 50.

Jos läiskät kuitenkin pääsevät palamaan, ihoa voi tarvittaessa hoitaa apteekista saatavalla miedolla kortisonivoiteella. Toistuvasti läiskiä ei kannata päästää palamaan, sillä ihon palamisen tiedetään voivan nostaa ihosyöpäriskiä. Tosin valkopälveä sairastavilla ei ole todettu olevan muita enempää ihosyöpiä.

Lue myös: Aurinko vaurioittaa herkkää hipiää – Valitse itsellesi sopiva aurinkosuoja asiantuntijan ohjeiden avulla

8. Miten vaaleat ­läiskät iholla voi peittää itse?

Esimerkiksi kasvoissa tai käsissä olevat läiskät voi peittää meikkivoiteella tai itseruskettavalla aurinkovoiteella. Kesäaikaan niille kannattaa laittaa myös korkean suojakertoimen aurinkovoidetta.

Karvaisilla ihoalueilla valkopälvi aiheuttaa myös karvojen valkoisuutta. Esimerkiksi hiuksissa tai parrassa voi olla valkoinen läiskä. Silloin hiukset voi halutessaan värjätä ja parran ajaa pois.

9. Voiko valkopälveen­ liittyä­ muita sairauksia?

Kyllä. Valkopälvi on autoimmuunisairaus. Sitä sairasta­valla ihmisellä voi olla perinnöllinen taipumus sairastua myös muihin autoimmuunisairauksiin.

Valkopälveä sairastavilla on keskimäärin ­muita enemmän muun muassa ­kilpirauhasen toiminta­häiriöitä, tyypin 1 diabetesta, psoriasista, pälvikaljua, keliakiaa ja pernisiöösiä anemiaa eli B12-vitamiinin imeytymättömyyttä.

Lue myös: Psoriasis sai Piian ihon hilseilemään: ”Pahimmillaan sain imuroida ihoriekaleita päivittäin”

10. Mihin muihin ­iho­sairauksiin valko­pälvi voidaan sekoittaa?

Tavallisinta on, että valkopälvi sekoitetaan hiivasienen aiheuttamaan savipuoli-nimiseen ihosairauteen. Savipuoli ­aiheuttaa tavallisesti ylävartalon alueelle läiskiä, jotka voivat varsinkin kesäaikaan muis­tuttaa valkopälven aiheut­tamia läiskiä. Erona kuitenkin on, että savipuolessa läiskät myös hilseilevät hennosti.

Joskus valkopälvi voidaan sekoittaa myös atooppiseen ihottumaan, joka voi aiheuttaa vaaleita iholäiskiä. Tyypillisesti niitä esiintyy atooppisessa ihottumassa kyynärtaipeiden alueella.

Lue myös: Atooppinen ihottuma on oikukas vaiva – Ihotautilääkäri antaa neuvot atoopikolle ihon perushoitoon ja iho-oireiden helpottamiseen

Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen vaiva. Atooppista ihoa on syytä kosteuttaa päivittäin. Iho kannattaa rasvata aina ihokarvojen suunnan mukaan. © iStock