Elokuva-arvio: Korpinpolska on onnistuneesti rakennettu kuvaus luontosuhteesta
Markku Lehmuskallio kuvaa elokuvassaan ihmisen suhdetta luontoon voimakkaasti ja vaikuttavasti.
Korpinpolska-elokuva o onnistunut kuvaus ihmisen luontosuhteesta.
Arktinen kulkija Markku Lehmuskallio aloitti jo esikoisessaan pitkäjänteisen jatkumon, mutta kotinurkilta. Hän pohti, kuinka kuvata luontosuhdetta sen jälkeen, mitä Jarva Jäniksen vuodessa ja Kurosawa Dersu Uzalassa olivat juuri tehneet. Hän meni pidemmälle ja loi vaikuttavan vision.
Viis siitä, että näyttelijäntyö on paikoin jäykkää. Rakenne- ja leikkausratkaisuissa on vastustamatonta voimaa. Peräti 26 minuuttia alussa on luonnontapahtumien sarjaa, ilman merkkiäkään ihmisten kuulumisesta sykliin.
Sitten osallistutaan pientilaa hoitavan nuorenparin (Pertti Kalinainen ja Hilkka Matikainen) eloon, joka vaikuttaa luonnonmukaiselta. Kunnes moottorisahojen äänet tuovat elokuvallisesti tehokkaasti toimivan särön. Teollisuus raivaa pohjoisen korpeen tietä.
****
Korpinpolska, tiistai 19.12. klo. 22.00, Teema & Fem