Elokuva-arvio: Tositapahtumiin perustuva Kapteeni kuvaa moraalista rappiota, opportunismia ja ihmisen kykyä pahuuteen

Kapteeni -elokuvassa eletään natsi-Saksan luhistumisen viimeisiä päiviä vuonna 1945, ja Saksan armeijassa vallitsee kaaos ja pakokauhu.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Korpraali Willi Herold (Max Hubacher) omaksuu kapteenin identiteetin elokuvassa Kapteeni.

Kapteeni -elokuvassa eletään natsi-Saksan luhistumisen viimeisiä päiviä vuonna 1945, ja Saksan armeijassa vallitsee kaaos ja pakokauhu.
Teksti: Pertti Avola

Vakoojatrillerin Red ja Outolintu-elokuvia ohjanneen Robert Schwentken kotimaassaan Saksassa käsikirjoittama ja ohjaama Kapteeni alkaa aika samanlaisista asetelmista kuin äskettäin Ylellä nähty tv-sarja Loikkari. Eletään natsi-

Saksan luhistumisen viimeisiä päiviä vuonna 1945, ja Saksan armeijassa vallitsee kaaos ja pakokauhu. Sotilaskarkuri, korpraali Willi Herold (Max Hubacher) pakenee teloittajia henkensä hädässä ja törmää ojaan ajaneeseen sotilasajoneuvoon. Sieltä hän löytää kapteenin univormun ja vetää sen ylleen.

Kapteenin roolissa Herold päätyy teloituttamaan sotilaskarkureita ja lopulta terrorisoimaan pientä kaupunkia. Vainotusta tulee vallan merkkien kautta vainooja, joka humaltuu vallastaan aina vain enemmän.

Tositapahtumiin perustuva ankaran mustavalkoinen elokuva kuvaa totaalista moraalista rappiota, opportunismia ja ihmisen kykyä pahuuteen, mutta jättää ne tarkemmin analysoimatta, kuten myös Heroldin persoonan. Kovin ilmeistä symboliikkaa sen sijaan kyllä piisaa, etenkin elokuvan viimeisissä kuvissa. Kapteeni on kunnianhimoinen, mutta lopulta hieman etäiseksi jäävä tutkielma ihmisessä asuvasta pimeydestä, jonka ajattomuutta Schwentke haluaa korostaa.

***

Kapteeni, ke 27.5. klo 22.00 Yle Teema & Fem

Lue myös: Elokuva-arvio: Draamakomedia Tulkki peilaa Natsi-Saksan hirmutekojen vaikutuksia

X