He jotka jäivät -draamasarja kertoo Ukrainaan jääneiden yhteisöllisyydestä ja sisusta: ”Kriisin hetkellä ihmiset yhdistyvät”
Draamasarja kuvaa, miten Ukrainassa on yhdistetty voimat sodan keskellä. Tekijät eivät halunneet tuottaa propagandaa, mutta eivät myöskään kuvata raakaa väkivaltaa.
Ukrainalainen sarja kertoo kuusi tarinaa sodan keskelle jääneistä siviileistä.
Kiovassa jyrähtelee ja lapsi tuijottaa ikkunasta ohjusten välähdyksiä. Sota on alkanut.
”Me jäämme kotiin”, perheen isä sanoo.
Räjähdys saa ajattelemaan toisin. Varautumisessaan viisas tuttu ottaa perheen hoivaansa.
Ukrainalainen fiktiosarja He jotka jäivät näyttää elämää sodan keskellä kuudessa itsenäisessä jaksossa.
Aloitusjakson perhe ei pakene maasta, vaikka olisi mahdollisuus. Äiti muistuttaa, että heidän on huolehdittava toisistaan. Perheen pelastanut miehinen mies lähtee rintamalle.
Yhteinen rintama
Toistuva teema on yhdessä toimiminen. Koditon mies alkaa hitsata panssariesteitä. Itsekäs mies uhraa turvallisuutensa eläintarhan puolesta.
Tekijöiden päämäärä on näyttää maailmalle, miksi ukrainalaiset eivät antaudu.
”Ukrainalaisten supervoima on se, että meillä voi olla monia moraalisia ja eettisiä kiistoja, mutta kriisin hetkellä ihmiset yhdistyvät”, tuottaja Anna Eliseeva sanoo.
Hän ja sarjan vetäjä Anastasia Lodkina keskustelevat videoyhteydellä Roomasta, jossa he ovat esittelemässä sarjaa ammattilaistapahtumassa. Oikeudet on myyty 26 maahan.
Sota syttyi helmikuussa 2022, tuotantoa alettiin suunnitella saman vuoden maaliskuussa.
Uutiset keskellä sotaa sinnitelleestä eläintarhasta ja yksilöiden urotöistä otettiin innokkeeksi. Tekijät saivat saksalaisyhtiö Red Arrow Studiosin osatuottajaksi ja pohjoismaiset yleisradiot rahoittajiksi.
Kuvaukset tehtiin vuotta sodan alkamisen jälkeen talvisissa olosuhteissa.
Piti ratkaista, miten kuvata yökohtauksia, kun pimeällä oli ulkonaliikkumiskielto. Tai näyttää laajoja kuvia, kun ei saanut käyttää drooneja. Jos tuli ohjusten uhka, työryhmä lähetettiin pommisuojaan.
Projekti tuli tarpeellisena työnä maassa, jossa tuotannot ovat olleet jäissä. Tekijöitä haalittiin lähes 600. Tähtiä oli helppo houkutella mukaan, mutta monet ammattilaiset olivat rintamalla.
”Parhaat kameramiehet työskentelevät droonien lennättäjinä. Ja hienot näyttelijät ovat sotimassa ja kuolemassa. Meidän tragediamme on se, että parhaat tekijät kuolevat, koska he ovat niin rohkeita”, Eliseeva sanoo.
Ei raakaa väkivaltaa
”Teimme päätöksen, että ei ole sopivaa kuvata haavoja, kun olemme edelleen itse haavoittuneita. Ja monet ihmiset ovat traumatisoituneita. Elokuvien tekeminen murhista ja väkivallasta traumatisoisi uudelleen”, sarjan ideoinut Lodkina sanoo.
Todellisten kuolemien kuvaaminen fiktiossa ei heistä ole mahdollista ennen kuin tapahtumista on voinut ottaa etäisyyttä.
Tähän mennessä sodasta on tehty useita dokumentteja. Tekijät suosittelevat katsomaan esimerkiksi 20 päivää Mariupolissa.
Sarjassa keskitytään kuvaamaan erilaisten ihmisten rutiineja sodan keskellä.
Sarja on suunnattu kansainvälisille yleisölle, joille ukrainalaiset haluavat näyttää omaavansa samankaltaiset, länsimaiset arvot.
”Emme halunneet tehdä puhdasta propagandaa”, Lodkina sanoo.
Toisaalta he eivät mielestään voineet myöskään esittää venäläisiä syvällisinä hahmoina.
”Koska he ovat vihollisiamme.”
Päätettiin, ettei sarjassa näy juurikaan venäläishahmoja.
”Huumori, yhtenäisyys ja rakkaus auttavat meitä pääsemään yli näistä rumista asioista. Niihin haluamme keskittyä”, Eliseeva sanoo.
He jotka jäivät, sunnuntai 29.10. klo 21.45, TV1