Tätä et tiennnyt: Suomessa oli kuninkaalliset häät 2000-luvun alussa – Kruunupäiden pukuloistoa Helsingissä todistivat vain harvat, sillä kreivin ja prinsessan vihkiäisistä vaiettiin visusti

Molempain Sisiliain kuningaskunnan prinsessa Maria-Annunziata avioitui suomalaisen kreivin Fredrik Creutzin kanssa Helsingissä vuonna 2003. Historialliset kuninkaalliset häät Suomessa ovat pysyneet vain harvojen tiedossa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vastavihittyjen takana kirkosta poistuivat sulhasen äiti, kreivitär Kristina Creutz ja morsiamen isä, prinssi Antoine.

Molempain Sisiliain kuningaskunnan prinsessa Maria-Annunziata avioitui suomalaisen kreivin Fredrik Creutzin kanssa Helsingissä vuonna 2003. Historialliset kuninkaalliset häät Suomessa ovat pysyneet vain harvojen tiedossa.
Teksti:
Jukka Heinonen

Sinä aamuna Pyhän Henrikin katedraalin edustalle Helsingin Kaivopuistoon saapui juhlavieraita, jotka keräsivät poikkeuksellisen pitkiä katseita. Naisten hattuloisto, hännystakkiset miehet, lukuisat poskisuudelmat ja useiden kielten sorina paljastivat, että arvoalueella oli käynnistymässä epätavalliset häät.

Sää oli lämmin, vaikka kello ei ollut lyönyt yhtätoista. Vuoden 2003 elokuun ensimmäisestä lauantaista tulisi kuuma.

Katedraalin penkeille asetellut pienet nimilaput kertoivat, mihin kenenkin tuli istua. Arvokkaimmille vieraille, kuten Portugalin kuningashuoneen päämiehelle, Braganzan herttua Dom Duarte Piolle, oli osoitettu paikka kirkon etuosasta.

Kun puolentoista sataa vierasta olivat asettuneet sijoilleen, kirkon eteen kaartoi umpikorinen Dodge vuodelta 1928. Beigestä autosta astui ulos pelkistettyyn valkoiseen asuun pukeutunut morsian, jonka kasvot olivat hunnun peittämät.

Kuninkaalliset häät Suomessa

Juhlaväen loisto käänsi ohikulkijoiden päät, vaikka oltiin Kaivopuistossa, Helsingin arvokkaimpiin kuuluvassa kaupunginosassa. © Hoviharrastajan kotialbumi

Kuninkaalliset häät Suomessa

Häiden arvovieraisiin lukeutui Portugalin kuningassuvun päämiehen puoliso, herttuatar Isabel Ines (kuvassa oikealla). © Hoviharrastajan kotialbumi

Kuninkaalliset häät Suomessa

Isä saattoi tyttärensä kirkkoon. Heidän kävellessään kohti alttaria soololaulaja lauloi iloa pursuavan Exsultate Jubilaten urkujen säestämänä. © Hoviharrastajan kotialbumi

Molempain Sisiliain kuningaskunnan prinsessaa Maria-Annunziataa, 30, oli vastassa hänen isänsä, prinssi Antoine. Kun Bourbonin hallitsijasukuun kuuluva isä ja tytär astuivat käsikynkkää kirkkoon, uruista soi Mozartin Exsultate Jubilate.

Alttarin luona prinssi luovutti tyttärensä kreivi Fredrik Creutzille, 31, suomalaiselle investointipankkiirille. Kukkaviehe sulhasen rinnassa oli samaa valkoisen sävyä kuin morsiuskimpun perhosorkideat.

Historian ensimmäiset kuninkaalliset häät Suomessa saattoivat alkaa.

Kolme pappia

Häistä tiesivät vain harvat ja valitut. Lontoossa asuvan pariskunnan kihlajaisilmoitus oli julkaistu tiettävästi englantilaisessa lehdessä, mutta ei yhdessäkään suomalaisessa.

Paikalla ei ollut mediaa. Kun tapahtumia seurannut ulkopuolinen kysäisi häävierailta, oliko kirkossa alkamassa seurapiirihäät, hänelle vakuutettiin, että vihkiäistilaisuus olisi ”ihan tavallinen”.

Reilun tunnin kestäneen vihkimisen musiikin oli valinnut morsian, viimeistä kappaletta myöten. Kirkossa kuultiin muun muassa Bachin sävellyksiä.

Koska prinsessa oli syntynyt Friedricshafenissa Etelä-Saksassa ja kreivi varttunut Pernajassa Porvoon kupeessa, hääseremoniaan osallistui niin saksalainen kuin suomalainen pappi. Itse vihkimisen toimitti isä William Hofton pariskunnan kotikaupungista Lontoosta.

Seremonian kielet olivat englanti, saksa ja latina.

Fredrik Creutz

Seremonian englanninkielisiä osia oli käännetty ohjelmassa saksaksi ja päinvastoin.

Iloisin hetki koitti, kun sulhasen piti lausua morsiamensa viisiosainen nimi. Moni häävieraista muisti hyvin, kuinka Englannin kuningassukuun avioitunut Diana oli häissään luetellut miehensä prinssi Charlesin nimirimpsun väärässä järjestyksessä.

Creutz ryhtyi lausumaan: Maria, Annunziata, Urraca, Margarita, Elisabeth.

Kun morsiamen viideskin nimi oli mennyt oikein, vieraat palkitsivat huojentuneen sulhasen naurulla.

Kruunupää ratikassa

Kun pariskunta oli vihitty, kirkossa nautittiin ehtoollinen.

Lopulta liitto siunattiin ekumeenisesti kolmen papin voimin. Loviisan entinen kirkkoherra Leo von Martens, baltiansaksalaisen aatelissuvun jäsen, lausui osuutensa saksaksi.

Kun vastavihityt lähtivät kohti ulko-ovea, urkuri soitti Widorin rakastetun Toccatan.
Päivänvaloon asteli silmin nähden helpottunut tuore aviopari, vieraat vanavedessään.

Kuninkaalliset häät Suomessa

Morsiusneito ja sulhaspojat pääsivät ensimmäisten joukossa ulos. Portaiden yläpäässä morsiamen äiti, prinsessa Elisabeth von Württemberg ja sulhasen isä, kreivi Johan Creutz. © Hoviharrastajan kotialbumi

Kuninkaalliset häät Suomessa

Württembergin kuningaskunnan perintöprinssi Friedrich ja hänen puolisonsa kruununprinsessa Maria kuvassa vasemmalla. © Hoviharrastajan kotialbumi

Kuninkaalliset häät Suomessa

Portugalin kruununtavoittelija Dom Duarte Pio (kuvassa etualalla) vierailee usein kuninkaallisissa häissä. © Hoviharrastajan kotialbumi

Kuninkaalliset häät Suomessa

Hääauto oli yli 70 vuoden ikäinen. © Hoviharrastajan kotialbumi

Kuninkaalliset häät Suomessa

Vihkimisen jälkeen tunnelma oli rento ja kiireetön. Ohikulkijat osasivat tuskin arvata, että kyseessä olivat ensimmäiset kuninkaalliset häät Suomessa.  © Hoviharrastajan kotialbumi

Väki rupatteli tovin kirkon edustalla, ja hääpari päästi morsiusneidon ja sulhaspojat tutustumaan autoonsa. Vähitellen vieraat hajaantuivat taholleen, sillä juhlapaikkaan ei ollut yhteiskuljetusta kirkolta.

Monet ottivat taksin, mutta osa juhlaväestä, esimerkiksi Portugalin kruununtavoittelija Dom Duarte Pio, suosi julkista liikennettä. Puoliso, herttuatar Isabel Ines otti korkokengillään kipakan pyrähdyksen ehtiäkseen kolmosen raitiovaunuun.

Häitä juhlittiin sukulinnassa

Hääjuhla vietettiin Malmgårdin kartanossa Pernajassa, Fredrik Creutzin lapsuudenkodissa. Sen isäntä oli hänen isänsä, kreivi Johan Creutz.

Vaikuttavassa linnassa on 52 huonetta, täytettyjä eläimiä, taideaarteita ja kirjaharvinaisuuksia, kuten Carl von Linnèn teosten ensipainoksia. Kartanon englantilaistyylisessä maisemapuistossa on suurten simpukoiden ympäröimä suihkulähde.

Päivällinen nautittiin toisen kerroksen suuressa ritarisalissa, josta on komeat näkymät ympäröiville pelloille. Salissa on loisteliaita seinä- ja kattomaalauksia, ja sitä valaisevat suvun Muranon lasitehtaalta Italiasta 1800-luvulla hakemat kattokruunut.

Sulhanen oli kokenut samassa kaksikymmentäviisi metriä pitkässä tilassa ikimuistoisen hetken jo 1980-luvulla pelattuaan tennistä perheessä asuneen vaihto-oppilaan kanssa. Pallo osui yhteen kattokruunuista ja särki sen. Valaisin saatiin korjattua, mutta sisätennis loppui.

Häiden jälkeen pariskunnalle on syntynyt kaksi lasta. Suomi ei ole kuitenkaan saanut heistä ensimmäisiä kuninkaallisiaan, sillä Molempain Sisiliain kuningaskunnan vallanperimysjärjestyksen mukaan prinsessojen lapsilla ei ole oikeutta kruunuun.

Suomen aatelissuku numero yksi – Creutz

Malmgårdin kartano

Malmgårdin kartano. © Arto Wiikari/Kuvaryhmä/SKOY

Suomen aatelissukujen vaakunat on ripustettu Ritarihuoneen seinälle sen mukaisesti, milloin hallitsija on myöntänyt niille aatelisarvon. Creutzien vaakuna roikkuu vasemmassa yläkulmassa. Sen järjestysnumero on yksi.

Ruotsalaistaustainen suku on asunut Pernajassa yli viisisataa vuotta. Sen jäsen Mårten Mattsson vannoi 1569 uskollisuudenvalan Juhana III:lle, minkä vastineeksi kuningas myönsi hänelle periytyvän aatelisarvon ja siihen liittyvät erioikeudet.

Nimen Creutz otti käyttöön Mårtenin pojanpoika.

Suku on vaikuttanut monissa Suomen historian vaiheissa. Nykypolvi muistanee parhaiten Yleisradion kuuluttajana toimineen Carl-Erik Creutzin.

Malmgårdin kartano perustettiin 1615, ja se on ollut siitä lähtien yhtäjaksoisesti Creutzien omistuksessa. Nykyisen uusrenessanssityylisen päärakennuksen kreivisuku rakennutti 1880-luvulla.

Tilaan kuuluu yli viisisataa hehtaaria peltoa, jossa kasvatettujen viljojen ryynejä ja jauhoja voi ostaa kartanon puodista. Laajimmin Malmgård tunnetaan sen panimon palkituista käsityöläisoluista. Kesäisin kartanossa järjestetään ryhmävierailuja.

Tilan nykyinen isäntä on Fredrik Creutzin veli Henrik Creutz.

Fredrik Creutz on tehnyt vaikuttavan uran rahoitusalalla, suuren osan siitä Lontoossa. Vuosina 2009–2014 hän johti yhdysvaltalaisen investointipankin Goldman Sachsin saksankielisen Euroopan rahoituslaitoksille tarjottavia neuvonantopalveluja.

Tuollaisessa tehtävässä, finanssiyhtiöiden opastamisessa niiden omassa leipälajissa, tarvitaan erittäin kovaa osaamista.

Nykyään Creutz toimii itsenäisenä rahoitusammattilaisena. Hän on käynyt hakemassa Kiinasta rahoitusta Kemijärveen suunniteltavalle sellutehtaalle, ja saanut tähän tukea myös silloiselta pääministeriltä Juha Sipilältä (kesk).

X