Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa poisti viideltä lastenlapseltaan kuninkaalliset oikeudet – näin heidän elämänsä muuttuu

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kruununprinsessa Victoria, kuningas Kaarle XVI Kustaa ja prinsessa Estelle
Kruununprinsessa Victoria, kuningas Kaarle XVI Kustaa ja prinsessa Estelle ovat Ruotsin hallitsijat kolmessa polvessa. © Sandra Birgersdotter Ek/Ruotsin hovi
Ruotsin kuninkaan Kaarle Kustaan päätös poistaa viisi lastenlastaan kuningashuoneen jäsenyydestä ei ole niin dramaattinen kuin aluksi tuntui. Lapset saavat lisää vapauksia ja veronmaksajat säästävät.

Tarkkanäköinen saattoi aavistaa, että jokin oli muuttumassa. Ruotsalainen, kuninkaallisiin keskittynyt naistenlehti Svensk Damtidning nimittäin kiinnitti huomiota siihen, että perinteisen, koko Ruotsin kuninkaallista perhettä esittävän valokuvan sijaan viime kesänä lomakuvassa poseerasivat vain Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria perheineen.

Maanantaina 7. lokakuuta saatiin sitten uutispommi. Ruotsin hovin kotisivuille ilmestyi hovimarsalkka Fredrik Wersällin allekirjoittama tiedote, jossa kerrottiin kuninkaan päätöksestä poistaa viisi lastenlastaan kuningashuoneen jäsenyydestä.

Tämä tarkoittaa, että prinssi Carl Philipin pojat prinssit Alexander, 3, ja prinssi Gabriel, 2, sekä prinsessa Madeleinen kolme lasta, prinsessa Leonore, 5, prinssi Nicolas, 4, ja prinsessa Adrienne, 1, ovat toki kuninkaallisen perheen jäseniä, mutta eivät enää kuulu viralliseen kuningashuoneeseen.

Tästä eteenpäin lapset ovat yksityishenkilöitä, eikä heidän aikuisina tarvitse osallistua kuninkaallisten velvollisuuksien hoitoon. Heitä ei enää puhutella kuninkaalliseksi korkeudeksi, mutta he ovat edelleen prinssejä ja prinsessoja, ja he saavat myös pitää herttua ja herttuatar-tittelit, joka kuningas on heille aiemmin myöntänyt. Nämä tittelit eivät enää periydy heidän jälkeläisilleen.

Mutta onko muutos heidän elämälleen voitto vai tappio? Sen näyttää vasta aika.

kuningas Kaarle Kustaan päätös

Ote tiedotteesta, jolla Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ilmoitti päätöksestä rajoittaa kuningashuoneen jäsenten määrää. Sara Friberg / Ruotsin hovi

Etuja ja rajoituksia

Meille tasavaltalaisille kuninkaalliseen protokollaan liittyy monia kummallisia kommervenkkeja, ja esimerkiksi heidän puhuttelemiselleen on olemassa tarkat säännöt.
Kaikkein korkeimmalla arvoasteikossa ovat kuningas ja kuningatar, joita puhutellaan majesteeteiksi.

Kuninkaallinen korkeus on etuliite, jota käytetään kuningashuoneen jäsenistä, lähinnä prinsseistä ja prinsessoista. Esimerkiksi Victoria on virallisesti hänen kuninkaallinen korkeutensa kruununprinsessa Victoria.

Kuninkaallinen korkeus -tittelin ovat Ruotsissa menettäneet myös Kaarle Kustaan sisaret, prinsessat Margaretha, Désirée ja Christina, koska he avioituivat ei-kuninkaallisen kanssa. He saavat kuitenkin käyttää prinsessa-titteliä arvonimenä.

Sen sijaan kuninkaan vanhin sisar, prinsessa Birgitta on kuninkaallinen korkeus, sillä hänen aviomiehensä oli saksalaisen prinssi Johann Georg av Hohenzollern-Sigmaringen.

Ruotsin kuninkaallinen perhe

Ruotsin kuninkaallinen perhe toissa vuonna heinäkuussa otetussa perinteisessä lomakuvassa Sollidenissa. Jonas Ekstromer, Kungahuset.se / The Royal Court, Sweden

Kuninkaallisuus merkitsee suurta määrää etuoikeuksia, mutta myös rajoituksia. Ruotsin valtio maksaa kuningashuoneelle määrärahaa, apanaasia, joka Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n mukaan on ensi vuodelle 146,4 miljoonaa kruunua eli 13,5 miljoonaa euroa. Apanaasi on Ruotsissa yli 200 vuotta vanha perinne.

Rahan jaosta kuninkaallisen perheen sisällä päättää kuningas. Kuningasperheen jäsenet, jotka saavat osansa valtion myöntämästä määrärahasta, eivät voi käydä töissä eivätkä saada palkkaa. Tämän vuoksi prinssi Daniel luopui aikoinaan kuntosaliyrityksestään ja Madeleinen puoliso Christopher O’Neill ei halunnut kuninkaallista asemaa, jotta saattoi jatkaa bisneksiään.

Kuninkaan päätöksen myötä kuningashuoneesta poistettujen prinssien ja prinsessojen elinkustannuksia ei siis enää makseta valtion määrärahoista.

Tästä syystä kuninkaan ratkaisua on tulkittu myös niin, että se tukkii tasavaltalaisten, kuninkaallisen perheen tarpeellisuutta epäilevien suut.

Prinssi Oscar ja prinsessa Estelle

Prinssi Oscar ja prinsessa Estelle ovat nyt Ruotsin kuninkaallisen serkussarjan ainoat jäsenet, joita puhutellaan kuninkaalliseksi korkeudeksi. H.K.K. kruununprinsessa, Sara Friberg/Ruotsin hovi

Ei arvonalennus

Kuninkaan päätöstä on pidetty historiallisena ja kiitelty siitä, että se edustaa uutta, modernia ajattelua.

Yksi tärkeä syy kuningashuoneen kutistamiselle juuri nyt on se, että kuninkaallinen perhe on kasvanut niin suureksi, selitti hovimarsalkka Wersäll hovin tiedotustilaisuudessa.

”Meillä on suuri kuninkaallinen perhe. Kruununperijöitäkin on kymmenen”, Wersäll huomautti.

Mielenkiintoista on, että vaikka prinssit ja prinsessat nyt menettävät virallisen asemansa, muutos ei vaikuta kruununperimysjärjestykseen. Kruununperijöitä ovat edelleen kaikki kuninkaan kymmenen jälkeläistä esikoistyttärestä kruununprinsessa Victoriasta nuorimpaan lapsenlapseen, prinsessa Adrienneen.

Kaarle Kustaa, Victoria ja Estelle

Ruotsin hallitsijat tällä vuosisadalla: Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa, prinsessa Victoria ja Estelle. Sara Friberg / Ruotsin hovi

Kuninkaallinen perhe on Wersällin mukaan keskustellut asiasta jo pitkään, ja kaikki ovat yhdessä osallistuneet päätöksentekoon.

Hänen mukaansa kuninkaallisilla lapsilla on nyt vähemmän velvollisuuksia ja toisaalta enemmän vapautta ja mahdollisuuksia valita, mitä esimerkiksi haluavat opiskella tai missä luoda uraa.

Svensk Damtidningin entinen päätoimittaja ja Expressen-lehden kolumnisti Karin Lennmor uskoo, että pohjimmiltaan päätöksen taustalla on huoli lapsista.

”Se vapauttaa lapset kuninkaallisista kahleista ja antaa heille mahdollisuuden elää jokseenkin tavallista elämää. Nyt lapset saavat vapaamman ja tavallisemman kasvatuksen”, Lennmor kirjoittaa.

”He voivat osallistua politiikkaan tai vaikkapa Pride-kulkueeseen.”

Lennmor myös korostaa, ettei kyseessä missään nimessä ole lasten arvonalennus. Hän ei myöskään usko, että päätös tulee lähiaikoina suurestikaan vaikuttamaan kuninkaalliseen perheeseen.

Lennmor nostaa esiin vielä yhden kiinnostavan näkökulman.

Floridassa asuva Madeleine voi valita lapsilleen joko ruotsalaisen tai amerikkalaisen koulun. Säännösten mukaan kuningashuoneen jäsenten tulee käydä koulunsa äidinkielellään eli ruotsin kielellä. Nyt lapset vapautuvat tästäkin säännöstä.

Lisää mahdollisuuksia

Kun prinsessa Madeleinen esikoinen Leonore syntyi helmikuussa 2014, prinsessa esitti toiveen, että hänen lapsistaan tulisi kuningashuoneen jäseniä ja he saisivat kuninkaalliset tittelit, kertoo Expressen-lehti. Tuolloin prinsessa sai toiveensa läpi, mutta nyt kuningas muutti mielensä, mitä voi lehden mukaan pitää takaiskuna Madeleinelle.

Mutta tuskin kuningas olisi tehnyt päätöstä vastoin lastensa toivetta. Niinpä sekä prinsessa Madeleine että prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia ovat ilmoittaneet, että he suhtautuvat lastensa aseman muutokseen positiivisesti.

Prinsessa Madeleine ja perhe

Prinsessa Madeleine halusi aikoinaan, että hänen lapsensa saavat kuninkaallisen aseman. Nyt hän ilmoitti, että hän ja puolisonsa Chris ovat tyytyväisiä, kun lapset, prinsessa Leonore, prinsessa Adrienne ja prinssi Nicolas saavat yksityishenkilöinä elämäänsä uusia mahdollisuuksia. Anna-Lena Ahlström/Ruotsin hovi

Prinsessa Madeleine kommentoi tapahtunutta Instagramissa.

”Chris ja minä olemme sitä mieltä, että on lapsille hyvä asia, että heillä on tulevaisuudessa suurempi mahdollisuus luoda oma elämänsä yksityishenkilöinä.”

Myös prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia kommentoivat päätöstä.

”Suhtaudumme positiivisesti siihen, että Alexanderilla ja Gabrielilla on enemmän valinnanvapautta elämässä. He saavat pitää prinssitittelinsä ja herttuakuntansa, jota me arvostamme ja josta olemme ylpeitä”, he kirjoittivat Instagram-tilillään.

”Tuemme kuningasta ja kruununprinsessaa – tulevaa valtionpäämiestä – ja osallistumme kuningashuoneen toimintaan, niin kuin meiltä toivotaan.”

Kuningashuoneen muutoksesta kertoessaan hovimarsalkka selvensi, että prinssi Carl Philip, prinsessa Sofia ja prinsessa Madeleine jatkavat entiseen tapaan työtään niissä säätiöissä ja muissa toimissa, joissa ovat mukana sekä osallistuvat niihin virallisiin tehtäviin, jotka kuningas heille jatkossa määrää.

prinssi Alexander

Pikkuprinssit Alexander ja ja Gabriel vapautuivat kuninkaallisista vastuista, mutta heidän vanhempansa, prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia hoitavat jatkossakin heille osoitetut tehtävät. Josefine Persson / Ruotsin hovi

Prinssi Gabriel

Prinssi Gabriel. H.K.K. / Ruotsin hovi

Victorian vastuu kasvaa

Niin suuri yllätys kuin kuninkaan päätös onkin, se ei ole lähihistoriassa ensimmäinen kerta, kun Ruotsi muuttaa takautuvasti kuninkaallisen perheen jäsenten asemaa. Näin tapahtui vuonna 1980, kun kruununperimysjärjestystä muutettiin, ja kruununperilliseksi syntynyt Carl Philip menetti asemansa isosiskolleen Victorialle.

Kuninkaan nyt tekemä päätös vaikuttaa ehkä eniten Victoriaan ja hänen perheeseensä, ja paineet kasvavat myös hänen lastensa prinsessa Estellen ja prinssi Oscarin kohdalla.

Virallisesti maata edustavat kuningas ja kuningatar, prinsessa Victoria ja prinssi Daniel sekä myöhemmin, tultuaan täysi-ikäiseksi, prinsessa Estelle.

”Olemme jo pitkään nähneet, että kruununprinsessa ottaa lisää vastuuta. Se tarkoittaa, että prinssi Carl Philip, prinsessa Sofia ja prinsessa Madeleine saavat vähemmän virallisia tehtäviä, ja heidän vastuunsa kevenee”, sanoi hovimarsalkka Wersäll.

Ruotsin kuninkaallisen perheen seitsemänpäisessä serkussarjassa on nyt yksi jäsen, joka jää kuninkaallisuuden satimeen. Hän on Victrorian kuopus, prinssi Oscar.

Pikkuprinssistä ei välttämättä koskaan tule maansa hallitsijaa, mutta hän ei myöskään pääse nauttimaan muiden serkkujensa lailla vapaudesta toteuttaa omaa elämäänsä.

Lue myös: Näin Victoria kasvattaa Estellestä kruununperillistä – ”Rajaton rakkaus ja loputtomat halaukset ovat hyvä pohja”

Tilaa Seura!

X