Alppien upeiden rinteiden lumo ei hiivu – Ikä ei estä näitä senioreita suuntaamasta laskettelulomille
Lasketteluun hurahtaneet suomalaisseniorit palaavat joka vuosi Alppien rinteille.
Kymmenkunta iältään 70 vuoden molemmin puolin olevaa suomalaissenioria tietää, mitä on laskettelun riemu. Vuosi vuoden jälkeen he suuntaavat Alpeille. Kohteet vaihtelevat Itävallan, Sveitsin, Ranskan ja Italian välillä.
Huippurinteitä ja -ruokaa Italiassa
”Viime vuodet on nautittu Italian maisemista, tänä vuonna lähdemme Madonna di Campiglioon. Tammikuussa rinteissä on tilaa, kun lomasesonki ei ole alkanut”, kertovat laskijaporukan kokoajat, helsinkiläiset Paula, 71, ja Pertti Parmanne,72.
”Italiaan houkuttaa myös mahtava ruoka. Yhteiset illalliset ovat osa matkan nautintoa. Kenenkään ei tarvitse olla yksin, jos ei halua”, sanoo yksi konkarireissaajista, helsinkiläinen Heikki Hämäläinen, 66.
Lasketteluystävyys jatkui 90-luvulta
Porukan reissut alkoivat jo 1990-luvun alkuvuosina isä-poika-retkinä. Vähitellen puolisot tulivat mukaan.
Nyt osalla on jo mukana aikuiset lapset ja lapsenlapset.
Ryhmä alkoi hahmottua Davosissa vuonna 2000. Bussissa matkalla kohteeseen osoittautui, että yksi reissaajista, lappeenrantalainen Pauli Järvinen, 79, oli Davosin konkari. Hän oli kuljettanut Lappeenrannan ja Imatran partiolaisia Davosin rinteille seitsemän kertaa. Pauli lupautui oppaaksi uusille tuttaville, kun silloisella matkatoimistolla ei ollut opasta kohteessa.
Siitä alkoi lasketteluystävyys, joka on kestänyt jo liki parikymmentä vuotta. Yhdessä on koluttu tunnetut ja vähemmän tunnetut rinteet Keski-Euroopan Alppikohteissa. Puheissa vilahtavat Davosin lisäksi Meribel, Verbier, Canazei, Cervinia ja monet muut. Lista on pitkä, kun yhteisiä reissuvuosia on paljon takana.
Matkaporukan kokoaminen käy helposti, kun sana mukavasta matkaseurueesta kulkee tuttavien kautta.
Tukea lasketteluun kuntosaliharjoittelulla
Laskijat väittävät, etteivät he ole himoliikkujia tai muuten huippukuntoisia.
”Kuntosalilla toki yritetään käydä ennen reissua lihaksia vahvistamassa, mutta ei siitäkään oteta turhaa stressiä”, Paula Parmanne sanoo.
Iän myötä on toki tullut kremppoja eikä vakavilta sairauksiltakaan ole vältytty, mutta laskettelureissuja ne eivät ole lopettaneet. Lappeenrantalainen Mervi Järvinen, 72, käy kuntosalilla, koska polvessa on nivelrikko.
”Käyn salilla vahvistamassa lihaksia, että polvi kestää talven laskettelut.”
Hurjin historia on Pauli Järvisellä, joka oli isossa selkäleikkauksessa kuusi vuotta sitten.
”Kolmas, neljäs ja viides nikama luudutettiin yhteen ja avarrettiin selkäydinkanavaa. Kävin magneettikuvauksessa ennen joulua ja leikkaus tehtiin Chamonixin reissun jälkeen.”
Samaan aikaan Paulin selkäleikkauksen kanssa Merviltä löytyi rintasyöpä. Sytostaatit ja sädehoidot estivät matkan vuonna 2014. Hoidot ovat kuitenkin auttaneet.
Kun sairauksista puhutaan, Pertti Parmanne mainitsee, että Alppi-ilmassa on hyvä hengittää.
”Huomasin sen jo 90-luvun alussa, miten astmani helpottui hiihtoviikon aikana.”
Ryhmä tuo tukea
Suomalaisseniorit eivät koe olevansa erityisiä alppimaisemissa. Keski-Euroopassa iäkkäätkin ihmiset käyvät laskettelemassa, ja perheet viettävät yhdessä aikaa rinteissä.
”Ehkä suomalaisia murtomaahiihtoon tottuneita hirvittää ajatus, miten pilvien seasta tuhansien metrien korkeudesta uskaltaa laskea alas. Laskettelusukset toimivat eri tavoin ja niillä lasketaan eri tekniikalla kuin tavallisilla suksilla. Eivät ne karkaa”, iloinen seniorijoukko vakuuttaa.
Ryhmä tuo myös turvaa. Alppien laskettelualueet ovat laajoja ja jokaisessa kohteessa on kymmeniä rinteitä. Kun mennään yhtenä joukkona ja pysähdellään välillä, kukaan ei pääse eksymään.
Pertin ja Paulan oransseja anorakkeja on hyvä seurata. Ne näkyvät kauas.
Juttu on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 1/19.