Tuttu raiskasi - Maria kertoi raiskauksesta ystävilleen mutta häpeä esti rikosilmoituksen tekemisen: ”Käsittelin traumaa vain omassa mielessäni”
Kauhavalainen Maria Haanpää, 47, rakensi itselleen suojakuoren tultuaan raiskatuksi. Vasta opiskellessaan seksuaaliterapeutiksi hän kävi kokemuksiaan läpi. Nyt hän auttaa muita.
"Naiseuden kokemus saattaa mennä väärille raiteille hyväksikäytön myötä", tietää Maria Haanpää.
Vietimme 22 vuotta sitten kotonani juhannusjuhlia isolla porukalla, johon kuului kaverieni lisäksi tuttavani serkku, perheellinen mies. Juhlat jatkuivat aamutunneille, mutta lähdin itse nukkumaan melkoista humalaani huoneeseeni. Havahduin myöhemmin siihen, että sisälläni on mies, tuo tuttavan serkku. Potkin hänet päältäni, palasin bileisiin ja kerroin kaikille, mitä oli tapahtunut. Kyseinen mies oli yrittänyt seksiä kaikkien naisten kanssa. Kukaan ei osannut sanoa, mitä minun pitäisi tehdä. Poliisille ilmoittaminen mainittiin, mutta kukaan ei ehdottanut lähtevänsä mukaani tueksi.
Tuttu raiskasi, mutta en uskaltanut ilmoittaa poliisille häpeän pelossani. Avun hakeminen yksin oli liian suuri ponnistus.
Tuolloin yli 20 vuotta sitten vallitseva ilmapiiri oli voimakkaasti naisia syyllistävä. Asuin pienellä paikkakunnalla ja itsetuntoni oli äärettömän huono. Kadun, etten tuolloin ilmoittanut raiskauksesta poliisille.
Käsittelin traumaa vain omassa mielessäni. Jos olisin tullut väkivaltaiseksi raiskatuksi, se olisi ollut vaikeampaa.
Raiskaus hiukan kovetti minua, tein suojaavan kuoren päälleni.
Raiskauksen uhri tarvitsee tukea
Elämässäni oli vaikeuksia myöhemminkin: kävin läpi vaikean eroprosessin ja vakavan masennuksen. Kun ihminen käy läpi rankkoja asioita elämässään, ne joko murtavat hänet tai auttavat rakentamaan itsensä vahvemmaksi.
Kun selvisin vaikeuksista, tein totaalisen urakäännöksen. Olin ollut kauneudenhoitoalan yrittäjä, mutta eron jälkeen lähdin etsimään uutta suuntaa. Näin dokumentin, jossa haastateltiin seksuaaliterapeuttia. Kiinnostuin ja lähdin opiskelemaan 40-vuotiaana.
Opiskeluaikana raiskaus mietitytti jälleen ja kävin sitä paljon läpi. Olin pystynyt aiemminkin käsittelemään sitä omassa mielessäni hyvin, mutta myöhemmin pohdin, miksi tämmöistä tapahtuu.
Olen toiminut seksologian alalla vuodesta 2018. Olen työskennellyt paljon aikuisten naisten kanssa, jotka haluavat käsitellä jopa 40 vuotta sitten tapahtunutta traumaa.
Kadun sitä, että en ilmoittanut omasta raiskauksestani poliisille. Olen itse mennyt ystävän tueksi, kun hän ilmoitti raiskauksesta poliisille. Raiskauksen kokenutta ei pidä jättää yksin, sillä hän tarvitsee tukea.
Trauman ymmärtäminen on tärkeää
Naiseuden kokemus saattaa mennä väärille raiteille hyväksikäytön myötä. Eniten tulee pintaan tämä: miten kokoan kasaan oman naiseuteni? Se ja seksistä nauttiminen on saatettu kadottaa vuosikymmeniksi.
Ikävätkin asiat pitää käsitellä, jotta pystyy nauttimaan loppuelämästä. Jos kokemusta ei käy läpi, se on takaraivossa koko loppuelämän ja vaurioittaa.
Minusta on ihanaa, kun asiakas rupeaa jossain vaiheessa taas hymyilemään. Ja ymmärtää, että en ole rikki, vaan minulla on trauma. Tunnelukon avautuessa voi alkaa uusi elämä.
Toivon, että Suomeen tulisi kulttuuri, jossa nuoretkin uskaltavat puolustaa oikeuksiaan.
Kokonaisvaltainen vaikutus elämään
Olen tehnyt suuren työn tehnyt itseni kanssa ja löytänyt vahingollista sopeutumiskäyttäytymistä. Se määritteli aikaisemmin kumppanivalintojani parisuhteissa.
Nyt olen päässyt sinuiksi itseni kanssa. Tiedän myös millaisen parisuhteen haluan, mutta sen aika ei ole vielä.
Olen varsin onnellinen tässä tilanteessa, jossa saan päättää omat menoni ja tuloni juuri niin kuin haluan. Elämässäni iloa tuottavat asiat liittyvät mielenrauhaan ja erityisesti luonnossa vaeltamiseen. Luonto auttaa löytämään omat tunteet ja voiman.”
”Vielä 20 vuotta sitten ilmapiiri oli voimakkaasti naisia syyllistävä”, muistaa Maria Haanpää. Avun hakeminen raiskauksen jälkeen pienellä paikkakunnalla oli mahdoton tehtävä. © Juha Harju
Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 5/22.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti