Euroopassa on uudenlainen lapamato: uuden lajin kalaisäntinä toimivat lohikalat, joita olemme aiemmin voineet popsia turvallisesti
Keski-Euroopasta on löytynyt arktinen lapamatovariantti, jonka luulisi kiinnostavan myös lohikaloista nauttivia suomalaisia.
Kirjoitin Seuraan hiljattain jutun lapamadon uudesta tulemisesta. Aihe oli paitsi kiinnostava myös henkilökohtainen: olin itse saanut lapamadon.
Tämä vanha kansanvitsaus oli saatu aikanaan hävitettyä massiivisin häätötoimin maastamme ja samalla ihmisten mielistä. Mutta kuinkas sitten kävikään? Sushi, suolakala ja ceviche tehdään usein raa’asta järvikalasta, eikä kaloja muisteta pakastaa ennen raakakäyttöä. Niinpä lapamatoa on alkanut esiintyä uudelleen.
Artikkeli penäsi aiheesta uutta tiedostavaa ilmapiiriä, erityisesti terveydenhuoltoon.
Uusi lapamato kiinnostuksen kohteena
Juttu herätti keskustelua. Kansan parista kuului oksettavaa ällistelyä, mutta myös tutkijat nostivat päätään. Esiin nousi lapamatotutkimuksen uusia tuulia, jotka eivät ole vielä nousseet yleiseen keskusteluun.
Vaikka Suomessa ei juuri puhuta lapamadon uudesta tulemisesta, lapamato on hiljattain noussut puheenaiheeksi korkean hygienian maissa, esimerkiksi Hollannissa ja Sveitsissä. Tšekin tiedeakatemian tutkija Tomas Scholz on puolestaan tuonut keskusteluun uuden lapamatolajin, jonka luulisi kiinnostavan myös suomalaisia.
Tutun lapamatomme lajisukulaisten ei ole aiemmin uskottu tartuttavan ihmistä, kunnes sen arktista varianttia löytyi hiljattain potilaista Keski-Euroopassa. Jokainen sairastuneista oli vieraillut joko Alaskassa, Kanadassa tai Norjassa.
Uusi matolaji ei eroa kliiniseltä kuvaltaan vanhasta tuttavastamme, ja se voidaan hoitaa samalla lääkkeellä. Nämä saattavat olla syitä sille, ettei kallista DNA-pohjaista diagnoosia sairastuneista tehdä juuri koskaan. Esimerkiksi meillä Suomessa tämän uuden lapamadon tapauksista ei tiedetä mitään.
Mikä tässä sitten on merkittävää? Se, että uuden lajin kalaisäntinä toimivat lohikalat, esimerkiksi taimen ja siika, joita olemme voineet popsia turvallisesti.
Tutkijat puhuvat lapamadon uudesta tulemisesta, ja aukkoa terveydenhuollon osaamisessa ihmetellään.
Tappaako savustaminen lapamadon?
Esiin on nostettu myös Suomessa tehtyjä vanhoja lapamatotutkimuksia. Kalevi Salminen väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1970-luvulla. Väitöskirjan keskiössä olivat Suomessa yleistyneet kalojen savustustavat ja niiden turvallisuus lapamatotoukkien tappamisessa.
Tutkimuksen mukaan lapamatotartuntaa ei voi saada, jos ahventa tai haukea lämminsavustaa riittävän kauan. Mutta savustusastioissa on eroja, eikä ohjeaikoihin voi luottaa. Kokeissa reippaasti yli puoleen kaloista jäi eläviä toukkia, kun savustuksen teki ohjeiden mukaisesti.
Kun aikaa pidennettiin tai kalaa pidettiin suljetussa savustuslaatikossa kymmenisen minuuttia lämmityksen jälkeen, toukat kuolivat.
Tuoreessa kansainvälisessä lapamatokirjallisuudessa mainitaan kuitenkin usein, ettei raakaa, pikkelöityä tai savustettua kalaa pidä syödä, jollei kalaa ole ensin pakastettu. Jälkimmäinen pätee erityisesti kylmäsavustettuun kalaan.