Ikäsyrjintä on naisten arkea työelämässä – Työelämätutkija Tytti Steel seuraa työmarkkinoiden karua kilpailutilannetta: ”Kyllähän ikäsyrjintää tapahtuu – paljonkin”
Varttuneilla työnhakijoilla on taskussaan monta iän tuomaa valttia – Työelämätutkija kannustaa tuomaan oman osaamisen rohkeasti esille työhaastattelussa.
Ikäsyrjintä tekee työnhakemisesta monelle lähes mahdotonta. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tytti Steelin mielestä iän ei tarvitse olla rasite työelämässä.
”Vuodet kartuttavat kokemusta, osaamista ja ymmärrystä työelämästä, mitä ei voi oppia pelkästään koulun penkillä”, Tytti Steel sanoo.
Myös työnantaja ja toimiala vaikuttavat hänen mukaan työllisyystilanteeseen.
”Esimerkiksi informaatioteknologia- tai hoiva-alalla työskentelevälle ihmiselle, jolla on paljon työkokemuksen ja koulutuksen tuomaa osaamista, ikä voi olla eduksi. Toki tarvitaan myös hiukan onnea, että oma osaaminen on sitä, mihin tekijöitä tarvitaan.”
Työmarkkinoiden ikäsyrjintä on tosiasia
Kun varttuneempi työntekijä joutuu työnhakijan rooliin, tilanne työmarkkinoilla voi Tytti Steelin mukaan olla melko karu.
”Kyllähän ikäsyrjintää tapahtuu, paljonkin.”
Työelämätutkija tietää, että kilpailu työpaikoista on kovaa. Monilla aloilla koulutettua väkeä on reilusti enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla.
”Rekrytoinneissa tapahtuvaa ikäsyrjintää on todella vaikea näyttää toteen, vaikka monen vanhemman työnhakijan kokemus on, että haastatteluun pääseminen on vaikeaa.”
Ansioluettelo kannattaa päivittää ajan tasalle
Tytti Steel itse kannattaa anonyymia rekrytointia, vaikka se ei automaattisesti poista kaikkia ongelmia.
”Suomi on työnhaun suhteen hyvin tutkintopainotteinen maa. Suoritusvuodet näkyvät hakupapereissa ja paljastavat nopeasti hakijan iän.”
Tytti Steel vinkkaa, että etenkin alanvaihtajan kohdalla, vanhimmat tutkintojen suorituspäivämäärät voi olla hyödyllistä jättää pois ansioluettelosta. Uudempi tutkinto saattaa kuvastaa paremmin omaa osaamista.
Rekrytointitilanne ei ole helppo työnantajallekaan, kun paksusta hakemuspinosta pitäisi yrittää seuloa jatkoon menijät. Laissa kiellettyjä syrjintäperusteisiin kuuluu myös ikäsyrjintä. © iStock
Tsemppiä ja jaksamista työnhakuun
Mikä on työelämätutkijan viesti niille, jotka ovat kokeneet ikäsyrjintää työnhaussa?
”Ei voi muuta kuin lähettää kovasti tsemppiä, että jaksaisi edelleen hakea töitä”, Steel kannustaa.
Hän kehoittaa työnhakijaa vielä miettimään keinoja, joilla voisi parantaa hakumahdollisuuksiaan.
”Nykypäivänä hakemuksien lähettäminen ei välttämättä riitä siihen, että työpaikka irtoaisi, useimmiten tarvitaan myös suosittelijoita.”
Turha vaatimattomuus joutaa romukoppaan
Tytti Steelin mukaan turha vaatimattomuus kannattaa muutenkin heittää romukoppaan – oman osaamisen ja kokemuksen sanallistaminen työnhakutilanteessa on tärkeää.
”Omassa tutkimuksessani olen huomannut, että etenkin vanhempi sukupolvi pitää omasta osaamisesta kertomista kehuskeluna tai jonkinlaisena valheellisena itsensä esille tuomisena. Moni vanhempi työnhakija osaa kuitenkin paljon enemmän kuin itsekään ymmärtää tuoda esille.”
Tytti Steel vinkkaa, että esimerkiksi koulutuksissa, ystävien avulla tai kollegoiden kanssa voi yhdessä pohtia, onko omassa osaamisessa vielä puolia, jotka eivät ole tulleet esille ansioluettelossa tai hakupapereissa.
Iäkkäämmät työnhakijat haluavat työelämään
Tytti Steelin tutkimukseen osallistui 60 yli 50-vuotiasta työnhakijaa Kotkan seudulla, joista haastateltiin yhteensä 30 henkilöä.
Laadullisessa tutkimuksessa työnhakijat kokoontuivat kahdessa ryhmässä muun muassa harjoittelemaan työnhakuvideoiden tekemistä ja pohtimaan, kuinka tuoda ilmi vahvuuksia työnhakutilanteissa.
Steelin mukaan ryhmätoiminta oli varsin suosittua.
”TE-toimisto varoitteli, että osallistujia ei todennäköisesti tulisi montaa, mutta lopulta tutkimukseen hakijoita oli enemmän kuin pystyimme ottamaan mukaan. Tämä osoittaa, että ihmiset ovat aktiivisia oman työnhaun suhteen ja heidän halunsa päästä työelämään on voimakas.”
Epäoikeudenmukaista kohtelua
Tytti Steel kertoo, että haastatteluissa nousi esille monenlaisia työnhakuun liittyviä hankaluuksia.
”Oma ala, jolla on työskennellyt, on voinut kadota kokonaan työmarkkinoilta. Hakija ei ole silti voinut esimerkiksi taloudellisten syiden vuoksi opiskella uutta tutkintoa. Lisäksi moni epäröi muuttaa vieraalle paikkakunnalle töiden perässä.”
Moni Tytti Steelin tutkimukseen osallistunut työnhakija koki TE–toimiston palvelun ja avun piiriin pääsemisen hankalaksi, ellei suorastaan mahdottomaksi.
”Yksi hieman alle 60-vuotias työnhakija pyrki TE-toimiston järjestämälle kurssille, mutta sai kuulla iän olevan este, ja että kurssia ei järjestetä hakijoiden puutteen vuoksi – vaikka tiesimme asian olevan toisin.”
Steel pitää erittäin valitettavana sitä, että vanhemman työnhakijan kouluttamiseen ei haluttu satsata. Monella kun olisi vielä runsain mitoin hyviä työvuosia edessä.
”Työnhakijat olivat rivien välistä tulkinneet TE-toimiston viestin olevan, että kun ei nuoremmille ole töitä tarjota, miten sitten vanhemmillekaan.”
Ikäsyrjintä on enemmän naisten arkea työmarkkinoilla
Tytti Steelin mukaan naiset kokevat miehiä useammin iän olevan ongelma työmarkkinoilla.
”Kun nuori nainen astuu työelämään, hänen arvellaan jäävän pian äitiyslomalle, jonka jälkeen tulevat hoitovelvoitteet pienistä lapsista. Ja sitten käykin niin, että nainen huomaa yhtäkkiä olevansa liian vanha.”
Työmarkkinoilla ikäsyrjintä voi tulla vastaan niin nuorella kuin vanhemmallakin naisella. Moni kokeekin olevansa väärän ikäinen työmarkkinoille © iStock
Vanheneminen on yhteiskunnassa jollakin tavalla sallitumpaa miehille.
”Harmaantumista ja ikääntymisen ulkoisia merkkejä pidetään miehillä charmantteina asioina, kun taas naisten pitäisi tehdä ikääntymistä vastaan paljon työtä säilyäkseen rypyttömänä ja nuorekkaana”, Steel sanoo.
Päivitä osaamistasi ja pysy mukana muutoksessa
Tytti Steelin mukaan työelämä on muuttunut suuresti eritoten digitalisaation myötä. Tämän hetken tärkeimpiä työmarkkinoiden kysymyksiä onkin, kuinka viedä jatkuvan oppimisen mahdollisuus kaikkien ulottuville.
”Jokaisessa ikäryhmässä on tärkeää pitää osaamisestaan huolta. Erityisesti varttuneemman työnhakijan mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat heikot, jos oma koulutus on pitkän ajan takaa, eikä sitä ole sen jälkeen päivittänyt esimerkiksi kurssittamalla itseään.”
Steelin mukaan erityisesti vanhemmilla työntekijöillä saattaa olla huonoja muistoja omasta koulunkäynnistä. Tämä herättää helposti pelkoa siitä, että ei opikaan tai ei pysy kurssilla mukana.
”Viisas työnantaja tulee työntekijää vastaan ja osaa ottaa tämän huomioon – eikä ajattele varttuneempaa alaistaan kalkkiksena tai jääränä, joka ei halua oppia mitään uutta.”
Oman osaamisen päivittäminen parantaa asemia työmarkkinoilla.© iStock
Viisas työntekijä varautuu tulevaan
Tytti Steel toivoo, että tulevaisuudessa opiskelumateriaalit olisivat nykyistä helpommin kaikkien ulottuvilla – hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Helsingin yliopiston tekoälyä käsittelevän avoimen verkkokurssin.
Ylipäätään Steelin mielestä yhteiskunnassa tulisi ajatella koulutusta pitkän tähtäimen investointina työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen ja muutosvalmiuden säilymiseen.
Tytti Steelin mukaan viisas varautuu tulevaan.
”Päätä ei auta pistää pensaaseen ja ajatella että ’minua ei varmaankaan irtisanota’ tai ’työurallani ei tule tapahtumaan isoa muutosta’. Nykypäivän työelämässä pysyvää on vain muutos.”