”Kyykäärmeiden tanssi on luonnon hienoimpia näytelmiä”, kuvailee luontokuvaaja Lisse Tarnanen keväisiä kosiomenoja
Monet luonnonystävät suuntaavat maaliskuun puolestavälistä alkaen katsomaan horroksesta heränneitä käärmeitä. Onnekas voi nähdä niiden voi jopa tanssivan!
Kyyherrat ovat huomaavaisia sulhasia. Parittelua edeltää naaraan hellittely. Kuvassa tumma yksilö on naaras.
Käärmebongailija voi nähdä alkukeväästä yhdellä kävelyretkellä useita kymmeniä käärmeitä – tai jopa kasan. Kyykäärmeet heräävät tavallisesti horroksesta maaliskuun puolivälistä alkaen. Käärmekirjailija ja luontokuvaaja Lisse Tarnanen on yksi heistä, jotka menevät luontoon seuraamaan niitä.
Hän pitää kyiden tarkkailusta ja on valokuvannut niitä jo vuosikymmeniä. Reissuillaan Tarnanen törmää muihinkin, jotka jakavat saman harrastuksen. Lisse Tarnasen mukaan erityisesti käärmeiden kosiomenot on uskomaton näky, jota kannattaa pyrkiä seuraamaan tilaisuuden tullen.
”Kyykäärmeiden tanssi on luonnon hienoimpia näytelmiä.”
Kyiden kosintakiista ratkaistaan tanssiottelulla
Kyynaaras etsii suojaisen lämpöisen paikan, ilmoittaa itsestään houkuttelevalla tuoksulla jääden odottamaan koiraita. Yleensä useampi sulhasehdokas löytää nopeasti paikalle.
”Se ratkotaan sitten ihan siistillä tavalla tanssimalla, mitä kutsutaan myös painiksi”, kuvaa Lisse Tarnanen.
Sulhasehdokkaat eivät sähise tai pure. Ideana on työntää oma leuka vastustajan päälaen päälle ja selättää tämä kuin painissa.
”Ne läimivät vartaloillaan. Se on intensiivistä puuhaa. Pisin tanssi, jonka olen nähnyt kesti 14 minuuttia.”
Käärmerouva odottaa kärsivällisesti ottelun lopputulosta kuin katsomossa, ja hyväksyy aina voittajan.
Rantakäärmeet muhinoivat kasassa
Rantakäärmeet tekevät puolestaan parittelukasan. Myös rantakäärmenaaras ilmoittaa itsestään tuoksulla, jonka jälkeen useita koiraita saapuu. Sulhasehdokkaat muodostavat naaraan päälle kasan, hankaavat itseään tähän ja yrittävät töniä muita pois samalla.
”Niitä vain tulee ja tulee ja tulee, kuin maan alta, ja kaikki kiemurtelevat. Se on aika huikean näköistä!”
Voittaja on se, joka onnistuu livauttamaan hemipeniksensä ensimmäisenä naaraaseen. Kun muut herrat huomaavat, he lähtevät paikalta kohteliaasti.
Mistä löytää käärmeiden tanssi?
Kylmän kevään vuoksi kyykäärmeiden tanssi tai rantakäärmeiden parittelukasa on mahdollista nähdä vielä toukokuussakin. Tämän huikean näytelmän löytäminen voi olla tosin vaikeaa.
Lisse Tarnasella itselläänkin kesti vuosia, ennen kuin hän pääsi seuraamaan kosiomenoja. Hyvä vinkki on kuitenkin se, että käärmeet parittelevat lähellä paikkoja, joissa ne talvehtivat.
”Jos jollakin alueella on nähty käärmeitä, kannattaa käydä usein, sillä voi olla että useampia on lähistöllä.”
Keväällä käärmeen voi bongata esimerkiksi etelärinteiltä ja tuulensuojaisilta paikoilta, kuten ojista ja pellonreunoilta.
Lisse Tarnanen on välttynyt käärmeen hyökkäykseltä
Kaksi käärmekirjaa kirjoittanut Lisse Tarnanen ei ymmärrä yleistä käärmekammoa. Käärmeet eivät hyökkää vaan elävät omaa elämäänsä. Tarnanen on käärmeitä valokuvatessaan lähestynyt niitä paljon ja välttynyt silti hyökkäyksiltä.
”Ei oo koskaan napannut kukaan mua. Ikinä.”
Käärme hyökkää ainoastaan, jos se kokee olevansa uhattu. Näin voi käydä, jos käärmeen päälle astuu tai työntää käden pensaaseen tai koloon, jossa se piilottelee. Lisse Tarnanen mielestä luonnossa kannattaa pelätä ennemmin punkkeja.